Mehiläinen (yritys)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Mehiläinen Oy)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mehiläinen Oy
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1909
Toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää
Puheenjohtaja Andreas Tallberg
Kotipaikka Helsinki
Toimiala terveydenhuolto
Liikevaihto 1850,2 milj. € (2023)[1]
Liikevoitto 215,7 milj. € (2023)[1]
Nettotulos 40,1 milj. € (2023)[1]
Henkilöstö 37 000 (2023)[1]
Tytäryhtiöt BeeHealthy
Omistaja CVC, LähiTapiola, eläkeyhtiöt, eläkekassat ja yksityishenkilöt
Kotisivu www.mehilainen.fi

Mehiläinen on Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Virossa toimiva terveys- ja sosiaalipalveluja julkiselle sektorille ja yksityisille asiakkaille tarjoava konserni. Yhtiön suurin omistaja on luxemburgilainen[2] CVC Capital.[3] Ulkomailla Mehiläinen toimii BeeHealthy- ja Meliva-brändeillä.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sairaala Mehiläinen 1930-luvun lopulla

1909–1999

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairaalaosakeyhtiö Mehiläinen perustettiin vuonna 1909 Helsingissä [4] pieneksi yksityissairaalaksi.[5] Perustajina oli neljä suomenkielistä[5] lääkäriä, Reguel Löfqvist, Akseli Koskimies, Walter Sipilä ja K.F. Hirvisalo.[6] Yritys nimettiin Kalevalan taruolento Mehiläisen mukaan, joka paransi kuolemaisillaan olevan Lemminkäisen.[7] Yritys toimi alun perin Huvilakadulla[8]. [5]

Yhtiö osti Helsingin kaupungilta kaksi tonttia Pohjois-Töölön vastaraivatulta uudisseudulta, ja ensimmäinen osa sairaalaa valmistui syksyllä 1932 Hesperiankatu 17:ään.[5] Vanhaan taloon yhtiö teki vuokra-asuntoja.[8] Vuonna 1933 sairaalaa jatkettiin Runeberginkadulle päin, kolmas rakennusvaihe valmistui vuonna 1937, jolloin tonttien rakennusoikeus oli käytetty. Sairaalassa oli 128 paikkaa sairaille ja tilaa myös vastasyntyneille. Viimeksi valmistuneessa osassa oli tilaa myös asunnoille ja liikehuoneistoille.[5]

Talvisodan aikana sairaala toimi ensin Helsingin kaupungin ensiapuasemana, kunnes siitä tuli Suomen Punaisen Ristin sotasairaala.[9] Myös Jatkosodan aikana sairaala toimi sotasairaalana. Helmikuussa 1944 Helsingin suurpommituksissa myös sairaala vahingoittui ja toiminta lopetettiin vähäksi aikaa lähes kokonaan.[6][9]

Erikoislääkärien ryhmävastaanotot aloitettiin vuonna 1957.[5] [9]

Vuonna 1964 Espoon kaupunki vuokrasi Mehiläisestä 34 vuodepaikkaa.[9]

Vuonna 1974 alettiin tarjota palveluja työterveyshuoltoon.[6] Yhtiön nimi muutettiin muotoon Sairaalaosakeyhtiö Mehiläinen vuonna 1978.[9]

Mehiläisen synnytysosasto poistettiin käytöstä kesäkuussa 1980.[9] Vuonna 1984 yhtiö osti Hakaniemen lääkäriaseman ja sen vantaalaisen tytäryhtiön Kielotien lääkäriaseman. Kauppaan kuului myös Forumin Lääkäriasema, jonka toiminta alkoi vasta vuonna 1986.[9]

Vuosina 1994–1995 Mehiläinen uusi konsernirakennettaan. Kalevankadun Lääkäriasema sulautettiin emoyhtiöön ja Forumin Lääkäriasema Hakaniemen Lääkäriasemaan.[9] Mehiläisen sairaalassa oli 90 paikkaa sairaille, laboratorio ja leikkausosasto. Vuosittain sinne tehtiin noin 130 000 käyntiä.[5]

2000–2010

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mehiläisen sairaala Vaasassa vuonna 2018

CapManista ja Sitrasta tuli Mehiläisen suuromistajia vuonna 2000.[9] Seuraavana vuonna Sairaalaosakeyhtiö Mehiläinen ja Tohtoritalo fuusioituivat Mehiläinen Oy:ksi.[9] Tohtoritalo oli syntynyt vuonna 1996, kun Meditori ja lääkäriasema Vagus yhdistyivät. Vuonna 2002 yhtymä kasvoi vaasalaisella Remedillä ja kuopilaisella Säverillä. Seuraavana vuonna yritysostoja tehtiin yhdeksän.[9]

Vuonna 2006 CapMan ja Sitra myivät Mehiläisen osake-enemmistön ruotsalaiselle pääomasijoittaja 3i:lle ja Mehiläisestä tuli osa ruotsalaista Ambea-konsernia.[10] [9] Vuonna 2007 Ambean ruotsalaisen Carema-tytäryhtiön suomalainen tytäryhtiö Carema Hoivapalvelut Oy siirtyi Mehiläisen omistukseen. Vuonna 2009 Karjaalla alettiin tarjota terveyskeskus- ja kotihoitopalveluja Carema-nimellä. Leivoyhtiöiden myötä Mehiläinen alkoi tarjota palveluita lastensuojeluun ja mielenterveyskuntoutukseen. [9]

Vuonna 2010 amerikkalaisesta Kohlberg Kravis Roberts & Co:stä (KKR) ja ruotsalaisesta Triton AB:stä tuli Mehiläisen pääomistajia.[4] [10]

2011–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Duodecimin sairaalan eli sairaala Mehiläinen Helsingin kulmatorni. Arkkitehti W. G. Palmqvistin suunnittelema tyyliltään klassisismia edustava rakennus valmistui Pohjoisen Hesperiankadun varrelle vuonna 1932.

Monet pienet kunnat yksityistivät sote-palveluitaan 2010-luvulla Mehiläiselle ja muille yrityksille. Sote-palvelunsa ulkoistaneissa kunnissa ilmeni laajasti ongelmia sovitun palvelutason saavuttamisessa sekä kunnan oman toiminnan ja ulkoistettuja palveluja koskevan valvonnan järjestämisessä. Kemin kaupungin näkemyksen mukaan Länsi-Pohjassa puolet sovituista lääkäreistä jäi puuttumaan. Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n toimitusjohtaja Lasse Männistön mukaan lääkäripula on Kemin kaupungin omaa syytä, koska tilat ovat huonot. Lääkäripulaa pyritään Männistön mukaan korvaamaan siirtämällä tehtäviä hoitajille sekä markkinoimalla digipalveluja.

[11][12]

Mediverkko ja Mehiläinen ilmoittivat yhdistymisestään marraskuussa 2014. Uuden yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Mediverkon perustajaosakas ja toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää.[13] Mediverkosta tuli osa Mehiläistä tammikuussa 2015. Konsernin kokonaisliikevaihto oli tuolloin yli 360 miljoonaa euroa ja työntekijöitä oli yli 9 000.[14]

Kesällä 2017 LähiTapiola osti kymmenen prosentin osuuden Mehiläisestä. Mehiläisen liikevaihto oli yli 165 miljoonaa euroa, lähes 30 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.[4]

Toukokuussa 2018 Tritonin ja KKR:n hallinnoimat rahastot myivät Mehiläisen LähiTapiolalle, Varmalle, Ilmariselle ja CVC Capital Partners Fundille.[15] Yhtiössä oli yli 14 000 työntekijää.[4] Mehiläinen teki vuosien 2015–2018 aikana yli 40 yritysostoa.[16] Vuoden aikana Mehiläinen rakennutti yli 700 uutta asuinpaikkaa, jotka oli tarkoitettu ikääntyneille, vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Kotipalvelu Mehiläinen toimi yli 150 kunnassa.[17]

Huhtikuussa 2019 OP kertoi myyvänsä Mehiläiselle Pohjola Terveyden työterveyspalvelut, joita se oli tarjonnut työterveyspalveluja 800 asiakasyritykselle ja niiden lähes 19 000 työntekijälle.[18] Mehiläisen liikevaihto ylitti ensimmäistä kertaa miljardin ollen 1 064 miljoonaa euroa.[19]

Marraskuussa 2019 Mehiläinen ilmoitti ostavansa Pihlajalinnan.[20] Syyskuussa 2020 Kilpailu- ja kuluttajavirasto esitti markkinaoikeudelle, että Mehiläisen ja Pihlajalinnan välinen yrityskauppa pitäisi kieltää.[21] Marraskuun lopussa Mehiläinen ja Pihlajalinna kertoivat yrityskaupan peruuntumisesta.[22]

Vuonna 2020 Mehiläinen teki ensimmäisen ulkomaisen yrityskauppansa[23], kun sen tytäryhtiö BeeHealthy osti Sibylleklinikenin Tukholmasta.[3] BeeHealthy irrotettiin omaksi yhtiökseen käynnistämään startup-tyyppistä uutta toimintaa, eli myymään Mehiläisen kehittämiä digitaalisia palveluita ulkomaille.[24] Mehiläinen työllisti noin 70 ohjelmistokehittäjää, jotka tuottivat sen tarjoamia digitaalisia palveluita.[25]

Vuonna 2021 Mehiläinen osti Virosta työterveysyhtiö Qvalitasin sekä kolme hammaslääkäriasemaa, joista ensin ostettuun Unimed-yhtiöön yhdistettiin myöhemmin ostetut KW- ja Al Mare-asemat.[3] Marraskuussa Mehiläinen osti saksalaisen Dalberg Klinik AG:n.[26]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mehiläisen toimipiste Oulussa

Vuonna 2023 Mehiläisellä oli 7 400 lääkäriä, joista ammatinharjoittajina toimii noin 4 900. Yhtensä työntekijöitä oli 37 000. Lääkärikeskuksia oli 84, erillisiä työterveysasemia 115, hammaslääkärin vastaanottoja 39 ja sairaaloita 15.[1]

Vuonna 2023 suomalaisten terveyspalveluiden osuus liikevaihdosta oli 64 prosenttia ja sosiaalipalveluiden osuus 29 prosenttia. Loput 7 prosenttia liikevaihdosta tuli kansainvälisestä terveyspalveluista.[1]

Mehiläinen omistaa lääkärikeskuksia Ruotsissa, Virossa ja Saksassa.[1][27] Ruotsissa terveysasemat alkoivat toimia Meliva-nimellä vuonna 2022.[28] Myös Saksassa ja Virossa terveyspalveluita tarjotaan Meliva-brändinimellä.[1]

Ulkomailla Mehiläinen toimii BeeHealthy-brändillä.[25]

BeeHealthy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mehiläinen yhtiöitti BeeHealthyn vuonna 2020 myytyään sitä ennen BeeHealthy-alustaa Kreikkaan ja Italiaan.[29] Keväällä 2021 BeeHealthyllä oli 50 työntekijää.[30]

Tammikuuhun 2022 mennessä yhtiön palvelua oli myyty kymmeneen maahan.[31]

BeeHealthyn tuotteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

BeeHealthyn tuote on digitaalinen alusta, joka perustuu OmaMehiläiseen ja Digiklinikkaan. Sitä on lisensioitu[30] Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa.[32] Suomessa BeeHealthyn alustasta käytetään nimeä SuomiSote.[33] [34] Mehiläinen on kehittänyt myös oman potilastietojärjestelmän. Mehidoc-alustan toimintoihin kuuluu esimerkiksi e-reseptit. BeeHealthy myy alustaa ulkomailla.[35]

Terveysyritykset ja sairaalaketjut voivat tarjota asiakkailleen BeeHealthy-alustan kautta sähköistä ajanvarausta, esitietolomakkeiden täyttämistä, hoitoon pääsyä, etävastaanottoa, erilaisia etävalmennuksia ja -seurantoja ja pääsyn omiin terveystietoihin kuten koetuloksiin.[25][30] Sovelluksen voi yhdistää mobiileihin terveyssovelluksiin, esimerkiksi Apple Healthiin. Esimerkiksi diabeetikko voi syöttää palveluun painonsa ja sokeriarvonsa, jonka jälkeen hoitotiimi voi keskustella hänen kanssaan soittamalla tai sovelluksen kautta viestimällä.[30]

Omistajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2023 Mehiläisen viisi suurinta omistajaa olivat luxemburgilainen[2] CVC Capital Partnersin hallinnoimat rahastot (56 %), LähiTapiola-ryhmä sekä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Valtion Eläkerahasto ja Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.[36]

Tuotteet ja palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mehiläinen Joensuussa

Mehiläisen kolme tärkeintä liiketoiminta-aluetta ovat yksityiset terveyspalvelut, julkiset terveyspalvelut ja sosiaalipalvelut.[19] Konserni tarjoaa myös mielenterveyspalveluja.[23]selvennä

OmaMehiläinen-palveluun on rekisteröitynyt yli miljoona käyttäjää.[30] Sen kautta voi tehdä ajanvarauksen, pyytää reseptien uusimista tai nähdä omia terveystietoja.[24]

Digiklinikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 Mehiläisen Digiklinikalla oli noin 550 000 potilaskäyntiä Suomessa.[30] Palvelun kautta lääkäriin saa yhteyden etäyhteyden kautta. Digiklinikkapalvelua käytetään Suomessa ja Virossa.[37] Digiklinikan kautta osa potilaskäynneistä voidaan hoitaa perinteistä vastaanottoa nopeammin.[38] Suomessa esimerkiksi LähiTapiola, Länsi-Pohja, Siikalatva ja Varkaus tarjoavat asiakkailleen digiklinikkaa, jonka toiminnasta Mehiläinen vastaa.[30][39]

Digiklinikoiden etävastaanotolla potilas jättää chat-palvelun kautta lääkärille viestejä, joihin tämä vastaa myöhemmin. Kun vastaanotosta tekee ajanvarauksen, lääkäriin saa reaaliaikaisen yhteyden videon tai puhelun kautta.[24]

Verovastuullisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2006 ruotsalaisesta pääomasijoittajasta 3i:stä tuli Mehiläisen pääomistaja[9] ja Mehiläisestä osa ruotsalaista Ambea-konsernia. Kauppaa varten konsernissa otettiin sisäinen laina, jota suomalainen sivuliike lyhensi maksaen lainan korkoja Ruotsiin.[10] Koska ostaja oli ulkomainen yritys, Suomeen ei tarvinnut maksaa varainsiirtoveroa. Emoyhtiölle sivuliikkeen maksamat korkotulot ovat verovapaata tuloa.[40]

Vuonna 2010 ruotsalaisesta Triton AB:stä tuli Mehiläisen toinen pääomistaja amerikkalaisen KKR:n ohella.[4][10]

Vuonna 2011 Tritonin Jerseyn veroparatiisiin suuntautunutta, sinänsä laillista aggressiivista verosuunnittelua arvosteltiin.[41] Myös Mehiläistä syytettiin verojen välttelystä[42][10], sillä Keskisuomalaisen mukaan se oli käyttänyt hyväkseen omistajayhtiöille maksettuja konserniavustuksia.[43]

Helsingin Sanomien mukaan Mehiläinen maksoi vuonna 2015 veroja normaalisti tilinpäätöksen perusteella: verotettava tulos oli 19,2 miljoonaa euroa ja veroja maksettiin 3,8 miljoonaa euroa.[44]

Toukokuussa 2016 Mehiläisen toimitusjohtaja kommentoi yhtiön verosuunnittelun vuoksi ryvettynyttä mainetta ja kertoi, että kohun jälkeen toimintaa oli muutettu täysin. Mehiläinen oli irrotettu ruotsalaisesta emoyhtiöstään ja toimitusjohtaja ja hallitus oli vaihdettu.[44]

Vuosina 2017 ja 2018 Helsingin hallinto-oikeudessa käytiin läpi Mehiläisen tekemää verosuunnittelua vuosina 2006–2012, jolloin se oli kuulunut ruotsalaiseen Ambea-konserniin. Mehiläinen oli luopunut kyseisistä järjestelyistä vuonna 2012, jolloin silloiset lainat oli muutettu pääomaksi.[10] [42] Helsingin hallinto-oikeus katsoi Mehiläisen syyllistyneen tapauksessa veronkiertoon. Mehiläinen haki valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta[42][40], mutta maksoi verottajalle 13,8 miljoonaa euroa jo ennen kuin sai KHO:lta päätöksen. Summasta 8,8 miljoonaa euroa oli veroa ja veronkorotusta, loput viivästyskorkoja.[42]

Toukokuussa 2019 Finnwatch julkaisi sote-alan verovastuullisuusselvityksen, jossa Mehiläinen sai kuudesta vertaillusta yhtiöstä huonoimman kokonaisarvosanan. Julkisesta verostrategiastaan se sai tutkituista yrityksistä eniten pisteitä, kun taas verotettavaa tulosta vähentävät lainajärjestelyt, käynnissä oleva oikeusprosessi ja se, että ansiotuloja oli muunnettu pääomatuloiksi vähensivät sen pisteitä.[45] Mehiläinen sai kokonaisarvosanaksi -2 asteikolla -11 ... +11. Raportin mukaan Mehiläisellä ei ollut aggressiivisia osakaslainajärjestelyjä, mutta se on selvitystä edeltävinä vuosina ollut alikapitalisoitu rahoituslaitoksilta otetuilla lainoilla, joista maksettavat korot vähentävät Suomessa näytettävää veronalaista tulosta ja yhtiön omavaraisuusaste on ollut huomattavasti alan keskiarvoa matalampi. 2018 yritysjärjestelyissä suomalaisen konsernin omavaraisuusaste on noussut. Yli puolet Mehiläisen lääkäreistä työskentelee ulkopuolisina palveluntarjoajina, ja yhtiön osaomistuksessa oleva OmaPartners Oy maksaa osakaslääkäreille työpanososinkoja. Vuonna 2018 näitä osinkoja on maksettu 6,05 miljoonan euron arvosta.[46]

Huhtikuussa 2020 Mehiläinen kertoi, ettei korkein hallinto-oikeus ollut antanut sille valituslupaa ja vuosia kestänyt oikeusprosessi loppui.[47]

Ongelmia toiminnassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 Tritonin omistama ruotsalainen hoivapalveluja tuottava Carema-yhtiö sai kritiikkiä hoivapalvelujen arkeen liittyvistä säästöistä.[41][48]

Tammikuussa 2019 Esperin hoivakodissa sattuneen kuolemantapauksen myötä nousseen julkisen keskustelun myötä Yle nosti esille, että kolmesta suuresta hoivakotiyrityksestä Esperin ja Attendon lisäksi myös Mehiläisen hoivakodeissa oli ollut muun muassa hoitajien määrän alimitoituksesta johtuvia ongelmia. Aluehallintovirasto oli löytänyt puutteita Mehiläisen hoivakodeista, mutta ongelmat eivät olleet olleet niin laajoja kuin muilla tutkituilla yrityksillä.[49]

Syksyllä 2021 uutisoitiin laajasti ongelmista Mehiläisen omistamassa hoivakodissa. Tilanne nousi otsikoihin autistisen pojan kohtelun takia, mutta yksiköstä paljastui laajempia ongelmia. Poliisi alkoi tutkia asiaa.[50]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h Mehiläisen vuosikertomus 2023 media.mehilainen.fi. Viitattu 19.2.2024.
  2. ↑ a b Hoivajätti Mehiläinen saa pääomistajan Luxemburgista ja uusia suomalaisomistajia – aikoo haukata entistä suuremman osa sote-miljardeista Uusimaa. 18.5.2018. Viitattu 16.11.2021.
  3. ↑ a b c Saara Niskanen: Mehiläinen kasvaa Virossa hammashoidon palveluissa, jotka kiinnostavat myös suomalaisia – ”Selkeästi suomalaisasiakkaita on” Talouselämä. Viitattu 11.11.2021.
  4. ↑ a b c d e Pääomistajat myyvät osuutensa Mehiläisestä – enemmistöomistajaksi pääomasijoittaja Ilta-Sanomat. 18.5.2018. Viitattu 11.11.2021.
  5. ↑ a b c d e f g Toppari Kirsti: Helsingin korttelit kertovat osa 7 Sairaala ja vanha suojeluskuntatalo Helsingin Sanomat. 12.8.1994. Viitattu 13.11.2021.
  6. ↑ a b c Mehiläinen yrityksenä www.mehilainen.fi. Viitattu 12.11.2021.
  7. ↑ Mehiläisen toimitusjohtajan tervehdys 110-vuotisjuhlapäivänä www.mehilainen.fi. Viitattu 13.11.2021.
  8. ↑ a b Sairaala Osakeyhtiö Mehiläinen — Historia www.porssitieto.fi. Viitattu 12.11.2021.
  9. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Pesonen, Hannu: Mehiläinen - 100 vuotta suomalaisten elämässä, s. 8–11. Otava, 2009.
  10. ↑ a b c d e f Mehiläinen kiisti ”härskin verokikkailun” syksyllä 2011 – Oikeus pui nyt, oliko sittenkin verojen välttelyä Yle Uutiset. 11.9.2017. Viitattu 12.11.2021.
  11. ↑ Sote-palvelunsa ulkoistaneissa kunnissa on ollut laajasti ongelmia STT. 10.5.2019. Viitattu 14.11.2021.
  12. ↑ Kemin ter­vey­den­huol­los­sa suuria on­gel­mia – ul­kois­tus Me­hi­läi­sel­le puo­lit­ti lää­kä­ri­pal­ve­lut, kau­pun­ki vaatii nyt kor­vauk­sia Kaleva. 3.2.2020. Viitattu 14.11.2021.
  13. ↑ Mehiläinen ja Mediverkko yhdistyvät terveys- ja sosiaalipalvelualan suunnannäyttäjäksi 18.11.2014. Mehiläinen. Arkistoitu 27.11.2020. Viitattu 18.11.2014.
  14. ↑ Mehiläinen ja Mediverkko yhdistyvät Ilta-Sanomat. 18.11.2014. Viitattu 28.4.2019.
  15. ↑ Eronen, Eeva: Nyt ostettiin Mehiläinen – Ostajiin kuuluva LähiTapiola ei kommentoi tietoa 1,8 miljardin kauppahinnasta Talouselämä. 18.5.2018. Viitattu 19.5.2018.
  16. ↑ Sote-markkinoilla käy kova rytinä – yrityskauppa joka neljäs päivä Uusi Suomi. Viitattu 9.2.2019.
  17. ↑ Antti Honkamaa: TE-analyysi: Mehiläinen lentää miljardiin – moni poliitikko näkee punaista, mutta se ei estä terveysyhtiön kasvua Talouselämä. Viitattu 11.11.2021.
  18. ↑ Hanna Eskola: OP karsii edelleen - myy Pohjola Terveyden työterveyspalvelut Mehiläiselle Kauppalehti. Viitattu 11.11.2021.
  19. ↑ a b Kyösti Jurvelin: Hoivakohu koetteli Mehiläistä, mutta liikevaihto puhkaisi miljardin euron rajapyykin – ”Jyvät erottuivat akanoista” Kauppalehti. Viitattu 11.11.2021.
  20. ↑ Sutinen, Teija: Terveysyritys Mehiläinen ostaa Pihlajalinnan HS. 5.11.2019. Viitattu 8.11.2019.
  21. ↑ Mehiläisen Pihlajalinnasta tekemä ostotarjous ei toteutunut aikataulussa – KKV esitti syyskuussa markkinaoikeudelle yrityskaupan kieltämistä. Maaseudun tulevaisuus, 23.11.2020. Artikkelin verkkoversio.
  22. ↑ Pohjoismaiden suurin terveysjätti jää syntymättä: Pihlajalinna ja Mehiläinen eivät neuvottele enää yhdistymisestä Yle Uutiset. 25.11.2020. Viitattu 11.11.2021.
  23. ↑ a b Anneli Hertsi: Mehiläinen hakee ostokohteita Ruotsista ja muilta lähialueilta – ”Kaatunut fuusio vapautti energiaa muihin kasvuhankkeisiin” Kauppalehti. Viitattu 11.11.2021.
  24. ↑ a b c Terveydenhuolto | Mehiläinen pyrkii kansainvälisille markkinoille digipalveluilla – Suomen lähialueille on tarkoitus perustaa myös omia lääkärikeskuksia Helsingin Sanomat. 24.11.2020. Viitattu 11.11.2021.
  25. ↑ a b c Seija Holtari: Mehiläinen hakee maailmalta jättipottia, tavoitteena 800 miljoonaa euroa – ”Tämä tarkoittaa väistämättä myös yrityskauppoja” Talouselämä. Viitattu 11.11.2021.
  26. ↑ Terveysalan yritys Mehiläinen laajenee Saksaan 15.11.2021. Ilta-Sanomat. Viitattu 15.11.2021.
  27. ↑ Ilkka Jauhiainen: Terveysyhtiö Mehiläisen huimat kansainvälisen kasvun suunnitelmat lepäävät Oskari Eskolan harteilla: ”Elefanttikin syödään paloissa” Talouselämä. Viitattu 25.7.2022.
  28. ↑ Kaija Ahtela: Mehiläinen hakee kansainvälistä kasvua, Ruotsissa brändi muuttuu Melivaksi Kauppalehti. Viitattu 25.7.2022.
  29. ↑ Laura Lähdevuori: Mehiläinen perusti digiyhtiön – tarjoaa ”tavallista softataloa” kokonaisvaltaisempaa apua Tivi. Viitattu 25.7.2022.
  30. ↑ a b c d e f g Ilkka Jauhiainen: Terveysyhtiö Mehiläinen aikoo kasvaa ulkomailla digiterveyden avulla – ”Ruotsissa ja Saksassa markkinoiden keskittyminen on vasta edessä” (Tilaajille) Kauppalehti. Viitattu 11.11.2021.
  31. ↑ Riikka Aaltonen: Talouselämä listasi 35 alle 35-vuotiasta bisnesmaailman kykyä – Tässä joukossa ovat tulevaisuuden kovimmat vaikuttajat Talouselämä. Viitattu 25.7.2022.
  32. ↑ Saara Niskanen: Suomalaiset terveysyhtiöt kirivät maailmalle osaamisella, jota muilla ei välttämättä ole – ”Sekä digitaalisten palvelui­den laajuus että syvyys ovat Suomessa huomattavasti edellä esimerkiksi Ruotsia” Talouselämä. Viitattu 25.7.2022.
  33. ↑ Seija Holtari: Hoivayhtiöt ovat kasvaneet hurjasti – ja tulos on ollut surkea Talouselämä. 19.4.2023. Viitattu 23.2.2024.
  34. ↑ Haapala, Riina: Pirkanmaan hyvinvointialue ottaa käyttöön digiklinikan – Tätä se tarkoittaa Tamperelainen. 9.1.2024. Viitattu 27.2.2024.
  35. ↑ Toni Stubin: Mehiläinen kehitti viidessä vuodessa oman potilastietojärjestelmän – myy muillekin Tivi. 15.11.2023. Viitattu 23.2.2024.
  36. ↑ Mehiläisen omistus ja johto www.mehilainen.fi. Viitattu 10.3.2023.
  37. ↑ Taru Rokka: Mehiläinen ostaa kaksi hammaslääkäriasemaa Virossa Talouselämä. Viitattu 11.11.2021.
  38. ↑ Digilääkäriltä vaaditaan erityistä empatiaa – video näyttää, miten monet vaivat hoituvat nyt kotisohvalta käsin Yle Uutiset. 11.11.2020. Viitattu 11.11.2021.
  39. ↑ Kyösti Jurvelin: Mehiläinen myy digiklinikan Kreikkaan – Hakee kansainvälisiltä markkinoilta vahvaa kasvua (Tilaajille) Mediuutiset. Viitattu 11.11.2021.
  40. ↑ a b Oikeus: Terveysyhtiö Mehiläinen syyllistyi veronkiertoon - asiantuntijan mukaan riita 13 miljoonasta on vasta jäävuoren huippu: ”Tämä on sitä samaa moskaa” www.iltalehti.fi. Viitattu 12.11.2021.
  41. ↑ a b Vårdbolaget Carema smiter undan skatt Hbl.fi | Finlands ledande nyhetssajt på svenska. Arkistoitu 11.11.2021. Viitattu 11.11.2021.
  42. ↑ a b c d Mehiläinen maksoi verottajalle 13,8 miljoonaa, vaikka korkein oikeus ei ole vielä päättänyt asiasta: ”Varovaisuuden periaate” Suomenkuvalehti.fi. 1.4.2019. Viitattu 12.11.2021.
  43. ↑ Mehiläisen omistajilta joululahja - Ruotsille Keskisuomalainen. 21.12.2011. Viitattu 12.11.2021.
  44. ↑ a b Juhani Saarinen HS: Verosuunnittelun takia ryvettynyt Mehiläinen vakuuttaa nyt tunnollisuuttaan Helsingin Sanomat. 11.5.2016. Viitattu 11.11.2021.
  45. ↑ Finnwatch vertaili sote-alan yritysten verovastuullisuutta: Mehiläinen oli viimeisenä Yle Uutiset. 29.5.2019. Viitattu 12.11.2021.
  46. ↑ Vertailu sote-yritysten verovastuullisuudesta 05/2019. Finnwatch. Viitattu 15.6.2019.
  47. ↑ KHO ei myöntänyt valituslupaa Ambea Finland AB:n Suomen sivuliikkeen verovähennysasiassa www.mehilainen.fi. Viitattu 12.11.2021.
  48. ↑ Hoivayhtiön skandaali paisuu Ruotsissa - vanhusten kustannuksella säästetään kilpaa Ilta-Sanomat. 22.12.2011. Viitattu 11.11.2021.
  49. ↑ Ylen selvitys: Vanhusten ravitsemus oli retuperällä Mehiläisen hoivakodissa – letkuruokinnassa ollut asukas ei saanut ravintoa 18 tuntiin yle.fi. Viitattu 29.1.2019.
  50. ↑ Johanna Talasterä: Poliisi aloittaa esiselvityksen kehitysvammaisen pojan kaltoinkohtelusta hoivakodissa Yke. 8.11.2021. Viitattu 14.11.2021.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pesonen, Hannu: Mehiläinen: 100 vuotta suomalaisten elämässä. Otava 2009. ISBN 9789511236221.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mehiläinen_(yritys)&oldid=22751134”