Megacerops
| Megacerops | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kavioeläimet Perissodactyla |
| Heimo: | †Brontotheriidae |
| Suku: |
†Megacerops Leidy, 1870 |
| Synonyymit | |
|
|
| Lajit | |
|
|
| Katso myös | |
Megacerops (”myrskyhevonen”) oli voimakas kavioeläimiin kuulunut sarvikuonomainen nisäkässuku, jonka lajit elivät myöhäisellä eoseenikaudella.
Piirteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Megaceropsin nikamissa oli olkapäiden kohdalla erityisen pitkät luuharjat, jotka tukivat vahvoja niskalihaksia. Niitä tarvittiin kannattelemaan painavaa päätä. Sen kuonon päällä oli suuri, Y-kirjaimen muotoinen luusta muodostunut lapiomainen uloke, joka oli ehkä tarkoitettu taisteluun kilpailijoita ja petoja vastaan. Megaceropsilla oli ehkä nykyajan kirahvien tapaan pitkä kieli, jolla se saattoi tarttua muuten ulottumattomissa olevaan ruokaan.[1][2][3]
Megacerops oli jopa 2,5 metriä korkea hartioiden kohdalta,[2][3] ja saattoi painaa 4,5 tonnia.[3]
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monissa brontoteerejen luurangoissa näkyy katkenneita luita, eikä siihen aikaan ollut muita sellaisa vammoja aiheuttavia eläimiä, mikä tukee käsitystä että nämä isot eläimet, ottivat yhteen rajusti paritteluaikana naaraista taistellen.[3]
Megaceropsit luultavasti vaelsivat laumoina metsissä riipien puiden lehtiä kumimaisilla huulillaan. Sen jälkeen se rusensi lehdet suurilla poskihampaillaan. Kun ilmasto muuttui ja puiden väistyen ruohon tieltä, Megacerops hävisi sukupuuttoon.[3]
Löydöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Megaceropsin fossiileja löydetään yleisesti ylätasankojen reunoilta, jotka aiemmin ovat olleet vuoristoalueita, kuten Etelä-Dakotasta ja Nebraskasta.[3] Kun alueella asuneet sioux-intiaanit löysivät valtavia Megaceropsin jäänteitä maasta, he uskoivat niiden tulleen myyttisestä olennosta, jotka laukkasivat pilvien päällä ja aiheuttivat myrskyjä, joita he siten kutsuivat ”myrskyhevosiksi”.[2][1] Megaceropsit vaeltelivat silloin muodostumassa olleiden Kalliovuorten aluskukkuloilla, joka silloin oli vulkaanista aluetta. Silloin tällöin tulivuorenpurkaus saattoi haudata Megacerops-laumoja tuhkaan, minkä takia suuri osa niiden luista on löydetty tuhkan seasta.[3][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ross, Veronica: Dinosaurukset : historian hurjimmat pedot. Suomentanut Aho, Pirjo. Minerva, 2011. ISBN 978-952-492-450-4
- Dixon, Dougal & Cox, Barry & Savage, R.J.G & Gardiner, Brian: The Macmillan illustrated encyclopedia of dinosaurs and prehistoric animals. New York: Collier Books, Macmillan Publishing Company, 1992. ISBN 0-02-042981-9 (englanniksi)
- Morgan, Ben; Bingham, Caroline: Dinosaurukset : suuri dinosauruskirja. Suomentanut Niemi, Marko. Helsinki: Readme.fi, 2011. ISBN 978-952-220-416-5