Me (romaani)

Me (ven. Мы) on neuvostoliittolaisen Jevgeni Zamjatinin vuosina 1919–1921 kirjoittama tieteisromaani. Sillä on joidenkin mukaan ollut merkittävä vaikutus George Orwellin romaaniin 1984 ja muihin myöhempiin tieteisromaaneihin, jotka yrittävät kuvata tulevaisuuden yhteiskuntaa. Zamjatin alkoi kirjoittaa teosta jo vuonna 1916 Newcastlessa, Englannissa, jossa hän valvoi Venäjän keisarikunnan tilaaman jäänmurtajan rakentamista. Kirjoittaja oli tuolloin ollut bolševikki jo vuosia.

Suomeksi kirjan kustansi vuonna 1959 Gummerus. Juhani Konkka käänsi sen suomeksi englanninkielisestä versiosta. Suomenkielisen version pituus on 303 sivua.

Kirja on kuvannut tulevaisuuden valtion uskottavasti ilman monia tieteiskirjoja vaivaavia keksittyjä ”tulevaisuussanoja”. Kirjan lukujen otsikot ovat osa tätä toisenlaisen maailman kuvaamista, esim.

"40. merkintä

Konsepti:

Tosiasioita

Kello

Olen vakuuttunut"

Tarina

Me-tarinan tapahtumat sijoittuvat 3200-luvulle, jolloin menneisyydessä on käyty 200-vuotinen sota, jossa kuoli 99,8 % väestöstä. Sodan jälkeen on seurannut 1 000 vuoden jälleenrakennuskausi. Ravinto on öljypohjaista.

Romaani seuraa yhtä ihmistä, D-503:a. Hän on 32-vuotias insinööri ja Integraali-avaruusaluksen suunnittelija. Alus on miltei valmis koelentoja varten. D-503 asuu ja toimii Ainoassa Valtiossa (Единое Государство eli Yedinoye Gosudarstvo, joka on eri kielissä käännetty eri tavoin, mm. engl. United State). Integraali-aluksen piti viedä logiikkaa muille taivaankappaleille. Tarinassa puhuttiin myös muun muassa venuslaisista, muttei välttämättä konkreettisessa mielessä.

Tarina voisi olla D-503:n psyykkisen hajoamisen tarina, mutta hänen ihastumisensa I-330-nimiseen naiseen ja siitä käynnistyvät tapahtumat eivät ole sattumanvaraisia. Pikemminkin juoni seuraa seikkailukirjan juonta - I-330 pyrkii tukijoineen hyökkäämään yhteiskuntaa vastaan ja yrittää saada D-503:n salaliiton puolelle. Muurin ulkopuolella on ihmisiä, jotka elävät luonnon ehdoilla pyrkien kukistamaan Ainoan Valtion.

Ihmiset asuvat ja työskentelevät lasisissa rakennuksissa, ja sukupuolisuhteet sovitaan tilauksilla ja vaaleanpunaisilla litteroilla. Seksin aikana ihmiset saavat sulkea huoneistonsa kaihtimet. D-503:n tyttöystävä on O-90.

D-503:n ystävä R-13 on valtionrunoilija. R-13 tutustuttaa D-503 Muinaiskotiin, vanhaan taloon, eräänlaiseen entisen yhteiskunnan museoon.

Ihmisten tunnekuohut ovat harvinaisia. Suojelijoiksi kutsutut henkilöt vastaavat valtion sisäisestä turvallisuudesta. Yhteiskunta rankaisee vastustajiaan julkisilla teloituksilla Hyväntekijän Koneen avulla, joista yksi kuvataan tarinassa.

I-330 toimii alkukantaisemmin kuin esimerkiksi O-90. Tämä herättää D-503:ssa kaikenlaisia tuntemuksia ja ajatuksia. D-503 ihastuu I-330:een ja kun ei tapaa tätä usein, sairastuu. D-503 jättäytyy sairauslomalle, osa luvista on väärennettyjä. Eräs osa hoitoa on kävely ja hän kävelee Antiikkiseen taloon, etsien I-330:tä.

Kirjan lopussa I-330 ja hänen Ainoan Valtion ulkopuolella asuvat toverinsa hyökkäävät sekä valtion johtajaa - vastustamalla tätä tämän vaalissa - ja valtiota vastaan (joka johtaa toisaalta mm. ihmisten seksiin verhot auki, toisaalta junien pysäyttämiseen ym. Suojelijoiden turvatoimiin), ja yrittävät saada Integraalin, jolla tehtiin koelento, haltuunsa. Jo ennen sitä Valtion Lehti ilmoitti lääketieteen löytäneen mielikuvituksen paikan aivoissa ja mainosti sen poiston hyviä puolia. Kaappaus epäonnistuu. D-503 kutsuttiin neuvotteluun valtion johtajan, Hyväntekijän, luo. Häntä ei rangaistu, mutta hän menee tämän jälkeen Suojelutoimistoon tekemään tunnistuksen, mutta sielläkin on salaliittoon osallistunut tai soluttautunut Suojelija.

Mielikuvituksen tai sielun, joka toi D-503:llekin ongelmia, poisto tehdään kirjan lopussa myös D-503:lle sen vaikuttamatta hänen älyynsä tai oloonsa. Hän tapaa Hyväntekijän, jonka luo tuodaan vangittu I-330, joka vaikeni kuulusteluissa, mutta hänen toverinsa puhuivat.

Tarinan loppua: "...läntisissä kaupunginosissa vallitsee yhä vielä kaaos, kaduilla lojuu ruumiita ja kulkee petoja ja - valitettavasti on vielä melkoinen määrä numeroita, jotka ovat pettäneet Ainoan Valtion." Lopuksi D-503 pohtii: " Vielä enemmän: olen vakuuttunut voitosta. Sillä täytyyhän järjen voittaa." "Me" on kautta kirjan merkinnyt Ainoaa Valtiota ja sen kansalaisia.

Aiheesta muualla

• Koko Me venäjäksi.
• Audio recording of We translated by Zilboorg (Arkistoitu – Internet Archive) (A low-quality MP3 version can be downloaded free after registration.)
• Kolumni romaanista: Reime, Hannu: Mielikuvitus on vaarallista (Ykkösaamun kolumni) 16.12.2014. Yle Radio 1. Viitattu 18.12.2014.
• Saksan ZDF-televisio teki romaanista TV-elokuvan 1980-luvulla "Wir."

• "Me", oli mukautettu osaksi lyhytelokuva vuonna 2016. Elokuva on nimeltään "The Glass Fortress".[1]