Međimurjenkoira

Međimurjenkoira
Avaintiedot
Alkuperämaa	Kroatia
Määrä	Suomessa koiria on 120 kpl (9.4.2024)
Rodun syntyaika	1900-1910
Alkuperäinen käyttö	pihan vartiointi, tuholaisten torjunta
Nykyinen käyttö	vahti-, piha- ja seurakoira
Muita nimityksiä	mali međimurski pas, međi
FCI-luokitus	ei FCI-rotu SKL: ryhmä 1 Lammas- ja karjakoirat alaryhmä 1 Lammaskoirat #925
Ulkonäkö
Säkäkorkeus	28–33 cm (ihanne) - 4 cm poikkeama suuntaan tai toiseen sallittu
Väritys	keltainen, ruskea, harmaa, musta, kelta-harmaa, kelta-musta, harmaa-ruskea, musta-ruskea, valkokirjava tai tricolor
Infobox OK

Međimurjenkoira (kroatiaksi mali međimurski pas) eli međi on kroatialainen koirarotu. Sillä ei ole FCI:n tunnustusta, mutta se on kotimaansa kansallisen kennelliiton Hrvatski Kinoloski Savez sekä myös Suomen Kennelliiton hyväksymä. Rodun nimi viittaa sen kotiseutuun, Kroatian pohjoiskärjessä sijaitsevaan Međimurjen piirikuntaan, jonka nimessä esiintyvä đ-kirjain lausutaan [dʑ].

Ulkonäkö

Black & tan -värinen yksilö.

Međimurjenkoira kuuluu fenotyypiltään pieniin susimaisiin koiriin. Se muistuttaa pystyine korvineen hieman länsigöötanmaanpystykorvaa ja welsh corgia, mutta on piirteiltään näitä selvästi maatiaismaisempi. Raajat ovat voimakkaat, suorat ja lyhyet ja käpälät pyöreät. Häntiä rodusta löytyy kahta tyyppiä: pitkä, jonka tulisi ulottua kintereeseen asti, ja lyhyt. Säkäkorkeus on 28–33 cm, sallittu vaihtelu on +/- 4 cm ja rungon pituus 1/3 säkäkorkeutta suurempi. Rintakehä on syvä, ympärysmitta on 44-52 cm. Karvapeite on karhea, kova ja suora. Niskassa ja hännän alapuolella karva on hieman pidempää. Korvien tulisi olla pystyt mutta ruusukorvia ja erilaisia tyvestä nousevia korvia esiintyy myös. Ns. patalappukorvat, jossa korva ei nouse tyvestään lainkaan, on ei-toivottu ominaisuus. Karva on lyhyttä, pituudeltaan 3–5 cm. Rodussa esiintyy myös pitempikarvaisia yksilöitä. Pitkäkarvaisuus on ei-toivottu ominaisuus.

Rodussa on kolme sallittua väriä: yksivärinen, kaksivärinen ja kolmivärinen (tricolor). Vain kokovalkoinen on kielletty.

• yksivärinen: keltainen, ruskean eri sävyt, harmaa tai musta
• kaksivärinen: kahden perusvärin yhdistelmä tai yksivärinen jossa on valkoiset merkit. Myös valkokirjavia koiria esiintyy (koirassa pääväri valkoinen)
• kolmivärinen: kolmen perusvärin yhdistelmä tai kahden päävärin yhdistelmä valkoisin merkein. Myös tässä värimuodossa valkokirjavia koiria voi esiintyä.

Alkuperä

Rotua on kasvatettu yli 100 vuoden ajan Međimurjen alueella ja muissa osissa Luoteis-Kroatiaa. Sitä on kasvatettu perinteisesti maaseudulla, jossa sitä käytetään pihavahtina ja tuholaiseläinten torjujana. Sitä pidetään kuitenkin nykyisin myös kaupungissa, ja pienen kokonsa ansiosta se soveltuu hyvin urbaaneihin olosuhteisiin.

Rodun kehittäjänä pidetään Vladimir Čižmešijaa, ja rodun kehitystyö alkoi vuonna 2000. Dragutin Matulic ja Branko Horvat yhdessä Vladimir Čižmešijan kanssa oat olleet rodun kehittäjiä. Vuonna 2003 rodun kasvatus alkoi ja 2004 perustettiin medimurjenkoirakasvattajien kattojärjestö.

Kroatian Kennelliitto tunnusti međimurjenkoiran kroatialaiseksi roduksi vuonna 2010, ja se esiteltiin julkisesti ensimmäisen kerran ”pieni međimurjelainen koira” ‑esityksessä Zagrebin kansainvälisessä koiranäyttelyssä samana vuonna.

Rotu Suomessa ja muissa maissa

Međi hyväksyttiin Suomen Kennelliitossa roduksi 2.4.2020, ja 1.1.2021 alkaen rotua on saanut rekisteröidä virallisesti ER-rekisteriin ja rodun koirilla on ollut koe- ja näyttelyoikeus. Toukokuussa 2021 syntyi ensimmäinen suomalainen pentue.

Rotua on Suomeesa kasvatettu tähän mennessä (9.4. 2024) 14 pentuetta ja rekisteöityjä koira on 120 kpl .

Suomessa on rodun suurin rodun kotimaan ulkopuolinen kanta. Medimurjenkoiria on Suomen lisäksi Ruotsissa, Hollannissa ja USAssa, Saksassa, Itävallassa, Sloveniassa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Tsekeissä yksittäisiä kappaleita. Näyttelyoikeus rodulla on Kroatian lisäksi Serbiassa, Bosnia-Hertsegovinassa, Tsekeissä ja Suomessa.

Rodun rotukirjat ovat yhä auki joten koiria otetaan vuosittain rotuun joitakin kappaleita.