Matti Nurminen (näyttelijä)
Matti Nurminen (s. 30. heinäkuuta 1942 Lempäälä) on suomalainen näyttelijä. Hämeenlinnan kaupunginteatterissa pitkän uran tehnyt Nurminen on näytellyt myös muun muassa Tuntemattoman sotilaan vuoden 1985 filmatisoinnissa sekä komediasarjassa Turvetta ja timantteja. Hänelle on myönnetty useita palkintoja ja tunnustuksia, kuten Vapaussodan Sininen Risti vuonna 2000.
Ura ja elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nurminen syntyi jatkosodan toisena kesänä metsäteknikko Eino Nurmisen ja Anna Nurmisen (omaa sukua Svenström) perheeseen. Hän avioitui näyttelijä Arja Nurmisen (omaa sukua Ala-Nikkilä) kanssa vuonna 1965. Pariskunnalla on kaksi tytärtä, Helena Lehkonen (s. 1967) ja Annukka Lahtinen (s. 1971).
Nurminen opiskeli Suomen Teatterikoulussa 1963–1966, minkä jälkeen hän työskenteli Radioteatterissa vuosina 1967–1969. Jyväskylän kaupunginteatterissa Nurminen aloitti vuonna 1969 ja siirtyi sieltä Vaasan kaupunginteatteriin 1974. Vuodesta 1975 lähtien hän on työskennellyt Hämeenlinnan kaupunginteatterin riveissä[1]. Nurmisen näyttämötaiteellisiin töihin kuuluu muun muassa Cesar Fanny ja Cesar -trilogiassa, George näytelmässä Kuka pelkää Virginia Woolfia sekä vaarin osa näytelmässä Äidin ruoho on parasta.
Elokuvan ja television puolella Nurminen on näytellyt usein hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevia henkilöitä, niin sanottuja yhteiskunnan tukipylväitä. Hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa Rauni Mollbergin kanssa. Valkokangasuransa hän aloitti vuonna 1972 sivuosalla Teuvo Tulion camp-klassikossa Sensuela. Mollbergin Tuntemattomassa sotilaassa vuonna 1985 hän tulkitsi majuri Sarastien osan. Arto Halosen farssissa Onnellinen hääpäivä vuonna 1993 Nurmisella oli Kaukon osa. Yle TV2:n Maalaiskomedia-sarjan neljännessä tuotantokaudessa Turvetta ja timantteja hänellä oli keskeinen rooli Armas Hakkaraisena.
Eläkkeelle jäätyään Nurminen on ollut edelleen kiireinen useiden ohjaustöiden sekä näyttelijäntyön takia. Hän on ohjannut useita harrastaja-kesäteatteriproduktioita sekä on näytellyt useana kesänä itsekin kesäteattereissa (Pyynikin kesäteatteri sekä Oulun kesäteatteri). Hämeenlinnan kaupunginteatterissa Nurminen oli pääosassa (2009–2010) Viulunsoittaja katolla -näytelmässä laulaen ja tanssien Tevje-maitokuskin roolin.
Nurminen on tuottanut omia produktioita puolisonsa Arja Nurmisen kanssa; näihin lukeutuvat esimerkiksi Satuvartit ja Kosketuksia. Nurminen harrastaa muun muassa taikatemppuja ja simulaattorilentoa.
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sensuela (1972)
- Kahdeksan surmanluotia (1972) (televisiosarja)
- Tuntematon sotilas (1985)
- Entäs nyt, Niskavuori? (1987) (televisionäytelmä)
- Ystävät, toverit (1990)
- Kiljusen herrasväen uudet seikkailut (1990)
- Onnellinen hääpäivä (1993) (televisionäytelmä)
- Paratiisin lapset (1994)
- Metsolat (1995)
- Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä (1996)
- Hovimäki (1999) (televisiosarja)
- Nuoruusaikoja osa 3: Puu kulkee (2000) (televisiosarja)
- Rentun ruusu (2001)
- Kaverille ei jätetä (2001) (televisiosarja)
- Turvetta ja timantteja (2006) (televisiosarja)
- Korpelan kujanjuoksu (2018) (televisiosarja)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Teatterit ja teatterintekijät 2005, ISBN 952-471-629-1.
- Elonet Matti Nurminen
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Maunula, Jyrki: Hämeenlinnan teatteri juostiin vasten laitaa. Helsingin Sanomat, 7.3.1975, s. 21. Näköislehti (maksullinen).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Matti Nurminen Elonetissä.