Masurian järvialueen taistelu
| Masurian järvialueen taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa itärintamaa ensimmäisessä maailmansodassa | |||||||
 Masurian järvialueen ensimmäinen taistelu
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
12 divisioonaa |
13 divisioonaa | ||||||
| Tappiot | |||||||
|
56 000 kaatunutta, haavoittunutta ja kadonnutta |
16 200 | ||||||
Masurian järvialueen ensimmäinen taistelu käytiin ensimmäisen maailmansodan itärintamalla saksalaisten ja venäläisten välillä syyskuussa 1914. Itä-Preussissa käydyissä taisteluissa alivoimaiset saksalaiset löivät kaksi venäläistä armeijaa ja aiheuttivat venäläisille merkittävät tappiot. Masurian järvialueen taistelu oli viimeinen silloisella Saksan maaperällä käyty taistelu ensimmäisessä maailmansodassa.[1]
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäläiset aloittivat sodan syttyessä laajat hyökkäykset itärintamalla elokuussa 1914. Rintaman eteläosassa he olivat menestyksekkäitä ja löivät Itävalta-Unkarin joukot. Rintaman pohjoisosassa, Itä-Preussin alueella venäläiset kärsivät merkittävän tappion saksalaisia vastaan.
Venäjän 1. ja 2. armeija etenivät Itä-Preussiin 13. elokuuta lähtien. Saksalaiset olivat lukumäärällisessä alakynnessä, mutta heillä oli parempi aseistus ja tiedustelu. Venäjän armeijat etenivät erillään toisistaan: toinen Masurian järvialueen eteläpuolella, toinen pohjoispuolella. Hyökkäysvoimien hajottamisen riski lisääntyi, koska venäläiset sähköttivät joukkojensa siirrot ja sijaintitiedot salaamattomina lennättimellä. Itä-Preussissa oli pitkät välimatkat, ja salaamattomien viestien lähettäminen ei ollut mitenkään erikoista vastaavassa tilanteessa. Olennaista oli, että vastoin kun venäläiset, hyvin organisoidut saksalaisjoukot saattoivat käyttää vihollisen sijaintitietoja hyväkseen.[1]
Saksan itärintaman komentajuus oli elokuussa siirtymässä kaksikolle Paul von Hindenburg ja Erich Ludendorff. Saksalaiset tiesivät venäläisten armeijoiden sijainnin ja käyttivät tietoa hyväkseen. Heillä oli määrällinen alivoima, joten he aloittivat hyökkäyksen Venäjän 2. armeijaa vastaan Tannenbergissä. Tannenbergin taistelu käytiin 26.–31. elokuuta. Taistelussa saksalaiset saartoivat venäläisen armeijan ja venäläiset antautuivat. Saksalaiset kärsivät hyvin pienet tappiot ja venäläiset menettivät yhteensä 125 000 miestä, kun 2. armeija tuhottiin.
Taistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjän 1. armeija onnistui paremmin saksalaisia vastaan. Armeijan komentaja Paul von Rennenkampf piti Masurian järvillä rintamasuunnan saksalaisia vastaan ja vältti saarrostusuhan. Komentajalla ei ollut kuitenkaan saksalaisten yliotteen edessä muuta vaihtoehtoa kuin vetäytyä Itä-Preussista 14.9. mennessä. Näin päättyi viimeinen Saksan maaperällä käyty taistelu ensimmäisessä maailmansodassa.[1]
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Itä-Preussissa käydyt taistelut osoittivat Saksan valtionhallinnon, teollisuuden sekä joukkojen aseistuksen ja johdon olevan ylivertaisia Venäjään verrattuna. Ero pysyi merkittävänä koko sodan ajan ja johti lopulta Venäjän keisarikunnan luhistumiseen vuonna 1917.
Masurian järvialueen toinen taistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Masurian järvialueen toinen taistelu
Keskusvallat tekivät alkuvuodesta 1915 kaksi hyökkäystä itärintamalla. Tammikuun 23. alkoi hyökkäys rintaman eteläosassa Karpaateilla, mutta hyökkäys pysähtyi jo tammikuun lopulla. Myöhemmin talvella saksalaiset tekivät hyökkäyksen Itä-Preussista Venäjälle. Hyökkäys yllätti venäläiset täysin. Hyökkäystä hidasti huono sää. Vasemmalla siivellä saksalaiset työnsivät venäläisiä taaksepäin 100 kilometriä, mutta oikealla siivellä saksalaiset kohtasivat omaan hyökkäykseensä valmistautuneen Venäjän 12. armeijan. 12. armeija taisteli hyvin ja saksalaisten kaavailema pihtiliike epäonnistui. Tämän vuoksi saksalaiset eivät saavuttaneet strategista voittoa. Taistelun seurauksena saksalaiset etenivät Masurian järvialueen itäpuolelle, mutta samalla heidän omat huoltolinjansa pitenivät ja siirtyivät kulkemaan laajan suoalueen läpi. Venäläiset kärsivät noin 200 000 miehen tappiot, saksalaiset tappiot olivat huomattavasti pienemmät.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Robin Prior & Trevor Wilson: The First World War, s. 42–47, 63–65. Cassell & Co, 2001. ISBN 030435984X
- Sota, s. 456. (sodan historia muinaisesta Egyptistä Irakiin) Readme.fi, 2010. ISBN 978-952-220-245-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Westwell, Ian: Ensimmäinen maailmansota. Tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä, s. 21, 32–33. (Alkuteos World War I, Day by Day) Suomentanut Ahola, Veikko ym. Gummerus kustannus, 2004. ISBN 978-951-20-6624-7