Martti Rekonpoika Hastig

Martti Rekonpoika (Mårten Grelsson) Hastig (10. maaliskuuta 1682 – 12. tammikuuta 1784) oli Ikaalisten ja Kyrön pitäjien jahtivouti vuosina 1726–1753. Hän syntyi Parkanon Alaskylässä Rekon taloon. Katovuosien aiheuttaman varattomuuden seurauksena hänestä tuli Porin jalkaväkirykmentin Kyrön komppanian sotilas, joka osallistui karoliiniarmeijassa suureen Pohjan sotaan Baltiassa. Hän palasi Suomeen ilmeisesti ennen Pultavan taistelua 1709. Isonvihan aikana hän oleskeli Loimaalla.

Martti Hastig nimitettiin vuonna 1726 Kyrön ja Ikaalisten jahtivoudiksi. Tehtävä oli kruunun virka ja nimityksen suoritti maaherra, kenraalimajuri Otto Reinhold Yxkull käräjien hyväksyttyä ehdokkaan. Hastig hoiti tehtävää 27 vuotta ja seuraajaksi nimitettiin hänen poikansa Gabriel Hastig, joka hänkin oli virassa 35 vuotta.

Martti Hastig toimi nimismiehen apuna muissakin asioissa kuten metsien inventoinnissa Ruotsin amiraliteetin tarkoituksia varten. Hän oli myös Kyrön Tokosen kylän Kuotila-nimisen tilan isäntä vuosina 1739–1753 pitkään jatkuneen autioajan jälkeen. Hämeenkyrön perinneraitin varrella olevan Kuotilan isäntänä jatkoi vanhin poika Mikko ja tila pysyi suvun hallinnassa seuraavalle vuosisadalle.

Martti Hastig avioitui isonvihan lopulla Loimaan Metsämaan Tuomolan talon Kirsti (myös Kristiina) Juhontyttären kanssa. Kirsti Tuomolalla (15. huhtikuuta 1696 – 24. joulukuuta 1770) ja Martti Hastigilla oli kahdeksan lasta, joista vain yksi kuoli lapsena. Vanhin tytär Anna avioitui räätäli Matti Wikbergin kanssa ja Hastigin kaksi poikaa oppivat myös räätäleiksi. Hastigin suku laajeni sittemmin Hämeenkyrössä useaan taloon.

Lähteet

• Jorma Vappula: Ikaalisten entisen emäpitäjän historia II 1641-1721, 1999, ISBN 951-97559-2-6
• Terhi Nallinmaa-Luoto: Hämeenkyrön historia II vuodesta 1722 vuoteen 1865, 1990, ISBN 952-90-2616-1
• Matti J Kankaanpää: Suuri Pohjansota, Iso Viha ja Suomalaiset, T:mi Toiset Aijat, 2001, ISBN 952-91-3934-9
• Suomen Sukuhistoriallinen Seura ry: Tallennetut kirkonkirja-arkistot, internet
• Suomen Sukututkimusseura: Historiakirjat seurakunnittain, Hiski-tiedosto, internet
• Olavi Toivola: Jahtivoudin kaksi elämää, Mediapinta Oy, 2015, ISBN 978-952-235-934-6