Martti Heikura
Martti Gunnar Heikura (29. heinäkuuta 1909 Oulu – 6. tammikuuta 1963 Oulu)[1] oli suomalainen arkkitehti.
Heikura valmistui ylioppilaaksi Oulun Lyseosta vuonna 1929, jonka jälkeen hän aloitti opinnot Teknillisessä korkeakoulussa. Heikura valmistui arkkitehdiksi 1935. Valmistumisensa jälkeen Heikura työskenteli ensin arkkitehti Gustaf Strandbergin ja sitten arkkitehti Viljo Laitsalmen toimistoissa.[2]
Vuonna 1939 Oulun kaupunkiin perustettiin kaupunginarkkitehdin virka ja Heikura nimitettiin kaupungin ensimmäiseksi kaupunginarkkitehdiksi. Heikura toimi kaupunginarkkitehtina vuodesta 1939 aina kuolemaansa vuoteen 1963 asti. Virkansa ohella Heikura piti myös omaa yhden miehen arkkitehtitoimistoa. Heikuran suunnittelemia kohteita tunnetaan yli 130.[2][3]
Heikuran panos Oulun kaupunkikuvaan on varsin suuri jälleenrakentamiskauden osalta. Heikuran käsialaa ovat monet 1950-luvun koulurakennukset, mutta oman arkkitehtitoimistonsa puitteissa myös monet yksityisten rakennuttamat asuin- ja liiketalot kaupungin keskustassa. Puukerrostaloja valmistui Karjasillalle, Raksilaan, Tuiraan ja Heinäpäähän.[3]
Vaikutus ja perintö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heikuran arkkitehtuuri on vaikuttanut etenkin ns. Oulun koulun arkkitehteihin Alvar Aallon, Reima Pietilän ja Heikki Taskisen ohella. Usein Heikuran tyyli yhdistetään 1950-luvun arkkitehtuuriin, jota kuvataan tyypillisesti pehmeäksi funktionalismiksi, koska 1930-luvun valkoiseksi rapattuun funktionalismiin verrattuna tuon ajan rakentaminen oli vähemmän kantikasta ja tiukkalinjaista. Tasakattojen sijaan käytettiin satula- ja harjakattoja ja värit olivat usein pastellisävyisiä. Lisäksi Heikuran tyyliä luonnehtii vaivattomuus, harmonisuus, linjakkuus ja ajaton eleganssi. Hienovaraisia yksityiskohtia on runsaasti. Oulun koulun arkkitehdit ihailivat myös Heikuran rakennusten inhimillistä mittakaavaa ja sivistyneen humaania otetta. Usein rakennukset huomioivat hyvin myös rakennuspaikan hengen. Esimerkiksi Hiirosenkodin polveilevat rakennusmassat on sovitettu hienostuneesti Kaukovainion harjumaisemaan.[4][5]
Heikuran arkkitehtuuri on laajasti arvostettua sekä arkkitehtuurin ammattilaisten että suuremman yleisön parissa. Kun Lintulammen koulu uhattiin korvata uudisrakennuksella, Oulun kaupunki joutui pian perääntymään alueen asukkaiden vastustuksen takia. Samoin kävi Raatin uimahallin ja urheilustadionin purkamishankkeille.[6][7] Näiden rakennusten ohella Hiirosenkoti on peruskorjattu vuosina 2011–2015[8]. Teuvo Pakkalan koulu päätettiin peruskorjata vuonna 2019[9]. Toisaalta Oulun tuomiokirkon vierestä 1980-luvulla purettu NMKY:n suurhalli ei ole jäänyt viimeiseksi puretuksi kohteeksi Heikuran tuotannosta[10]. Etenkin kuntaliitokset ovat osoittautuneet kohtalokkaiksi monille rakennuksille, kun ne ovat jääneet tarpeettomaksi Oulun kaupungille. Esimerkiksi Haukiputaan koulu sai purkutuomion alueen asukkaiden vastustuksesta huolimatta.[11][12] Laaja vastustus ei pelastanut myöskään entistä Kauppaoppilaitoksen rakennusta Oulun Kuusiluodossa, kun Suomen Yliopistokiinteistöt halusi rakentaa paikalle asuntoja. Edes julkisivun suojelua tai Oulussa yleistynyttä ennallistavaa, rakennuksien vanhoja osia säilyttävää korjaustapaa ei harkittu. Rakennuksen säilyttämistä puolsivat muun muassa ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan museo, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA sekä Oulun yliopiston arkkitehtiylioppilaat.[13][14][15][16]
Heikuran Ouluun suunnittelemista rakennuksista on jäljellä alle puolet[14]. Useat kohteet on arvioitu maakunnallisesti arvokkaiksi[17]. Edustava esimerkki keskustan asuinsuunnittelusta on Kajaaninkadun asuinkortteli[18]. Teuvo Pakkalan koulu on arvioitu valtakunnalliseksi arvokohteeksi[19]. Koskilinnan pistetalot kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaaseen Toivoniemen Koskikeskukseen[20].
Heikuran suunnittelemia rakennuksia Oulussa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Julkisia rakennuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Teuvo Pakkalan kansakoulu, Raksila – 1950
- Oulun NMKY:n toimitalo ja liikuntahalli Linnakatu – 1951[21] (purettu 1988[10])
- Hiirosen vanhainkoti, Kaukovainio – 1952
- Oulunsuun kansakoulu – 1955
- Kauppaoppilaitos (myöh. Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen tiloja) – 1956
- Raatin uimahalli – 1956
- Raatin urheilukeskuksen pääkatsomo – 1957
- Hintan kansakoulu – 1957
- Höyhtyän lastenkoti ja lastentarha – 1958 ja 1963[22]
- Lintulammen koulu – 1959
- Paulaharjun koulu, Puolivälinkangas – 1962[23]
Asuinkohteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- As Oy Inkala, Kauppurienkatu 30 – 1949
- As Oy Toivonsaari, Toivoniementie 3–5 – 1951[24]
- As Oy Toivoniementie 4 – 1952[24]
- As Oy Kauppurienkatu 26–28 – 1952
- As Oy Kirkkokatu 28 – 1952
- As Oy Säästö, Isokatu 11 – 1953
- As Oy Torikatu 27 – 1954
- As Oy Kajaaninkatu 7–9 – 1955
- As Oy Isokatu 28 – 1955
- As Oy Rautakaupankulma, Uusikatu 30 – 1955
- As Oy Heinätorinkatu 6 – 1956
- As Oy Hallituskatu 31 – 1961
- As Oy Kenkäkulma, Aleksanterinkatu 23 – 1961
- As Oy Rautavaara, Rautatienkatu 2 D – 1962
Heikuran suunnittelemia rakennuksia muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muita töitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Karjasillan ensimmäinen asemakaava – 1945
- Äimäraution siirtolapuutarha-alue – 1946
- Oulun vaakuna – 1953
- Oulun kaupunginvarikko, Tuira – 1958-1959[26]
Kuvagalleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Toivoniemen pistetaloja. -
Toivoniemen pistetalot ovat osa Alvar Aallon Koskikeskusta. -
Lintulammen koulu. -
Höyhtyän lastentalo oli Oulun ensimmäinen päiväkotirakennus. -
Höyhtyän entinen lastenkoti. -
Purkutuomion saanut entinen kauppaoppilaitos vuonna 2013. -
Teuvo Pakkalan koulu edustaa jälleenrakennuskauden kansakoulutyyliä. -
Paulaharjun koulu on Puolivälinkankaan vanhin rakennus. -
Oulunsuun koulu vuoden 2006 asussaan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Teppo, Jorma ja Koukkari, Tommi: ”7.1 Diplomiarkkitehti Martti Heikura”, Oulun Kauppaoppilaitos. Rakennushistoriaselvitys, s. 65. Oulu: Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy, 2014.
- ↑ a b Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy: Oulun Galleria-korttelin rakennushistoriaselvitys (pdf) (s. 84) 22.2.2006. Oulu: Oulun kaupunki. Viitattu 22.10.2012.
- ↑ a b Puolivälinkangas. Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2012, s. 94. Oulun kaupungin rakennussuojelutyöryhmä 2012.Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki, 2012. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Oulun koulun kohteet – Inventointi Oulun koulun arkkitehtuurin kohteista Oulussa 2020, s. 14-17, 21. Oulun kaupungin kulttuuriympäristötyöryhmä. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki, 2020. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 206. Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2015. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Wallenius, Daniel: Lintulammen kouluun tehdään miljoonien eurojen remontti – kouluun mahtuu remontin jälkeen 400 oppilasta. Kaleva, 15.4.2019.
- ↑ Raatin stadion. Projektiuutiset, 3.11.2015.
- ↑ Uudistettu 60-vuotias Hiirosenkoti kutsuu tutustumaan 18.2. Uutiset, Oulun kaupunki, 12.2.2015. Viitattu 23.8.2023.
- ↑ Alasuutari, Päivi: Teuvo Pakkalan koulu halutaan peruskorjata – 9,5 miljoonan euron remontti toteutettaisiin vuosina 2022–2023. Kaleva, 19.12.2019.
- ↑ a b Kangas, Johanna: Ynnin suurhalli räjäytettiin kirkon kupeesta. Kaleva, 27.7.2007, s. 6. Oulu: Kirjapaino-osakeyhtiö Kaleva. ISSN 0356-1356 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.6.2015.
- ↑ Alasuutari, Päivi: Haukiputaan kivikoulu on purku-uhan alla, aktiivit yrittävät saada kaupungin jättämään purkuluvan pöydälle: "Suojelun osalta on tehty kaikki voitava". Kaleva, 9.9.2021.
- ↑ Rahko, Pekka: Haukiputaan kivikoulu sai purkuluvan – purkamisen jälkeen alue asemakaavoitetaan asumiseen. Kaleva, 9.9.2021.
- ↑ Degerman, Risto & Seeskorpi, Päivi: Oulun arkkitehtiopiskelijat vastustavat Kuusiluodossa sijaitsevan vanhan kauppaoppilaitoksen suunniteltua purkamista. Yle Uutiset, 16.1.2023.
- ↑ a b Annala, Päivi: Oulun entinen kauppaoppilaitos halutaan suojella – Arkkitehdit: Rakennus voisi toimia asuntoina tai jopa hotellina. Yle Uutiset, 6.8.2019.
- ↑ Kärki, Taneli: Kuusiluodon vanhan kauppaoppilaitoksen purkaminen sai sinetin valtuustossa. Yle Uutiset, 6.2.2023.
- ↑ Holopainen, Hanna: Oulun Kuusiluodon entinen kauppaoppilaitos halutaan purkaa – yhdyskuntalautakunta kallistui osaltaan uudisrakennuksen kannalle. Yle Uutiset, 21.9.2022.
- ↑ Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 99, 103, 173, 177, 206, 246, 454, 514, 529, 562, 573, 613, 634. Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2015. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 99. Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2015. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 454. Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2015. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 246, 249. Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2015. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Manninen, Turo: Oulun kaupungin historia VI, s. 465–466. Oulu: Oulun kaupunki, 1995. ISBN 951-9234-48-9
- ↑ Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 173. Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2015. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Puolivälinkangas. Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2012, s. 57. Oulun kaupungin rakennussuojelutyöryhmä 2012.Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki, 2012. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Toivoniementien asukasyhdistys kevätlehti 2009 (pdf) (Toivonimentien talojen rakennus- ja rakennesuunnittelijat) 2009. Oulu: Toivoniementien asukasyhdistys. Viitattu 7.10.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ Muhoksen kunnanvirasto Kunnantalot ja kaupungintalot Pohjois-Pohjanmaalla. 7.9.2009. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Viitattu 1.11.2009.
- ↑ Kaupungin varikko, Lipporannantie 2, Oulun kaupunki. Rakennushistoriaselvitys, s. 64. Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki, 2018. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rakennusperintö.fi: Matti Heikura teki uran Oulussa (Arkistoitu – Internet Archive)