Markuksen salainen evankeliumi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Markuksen salainen evankeliumi
Τοῦ Μάρκου τὸ μυστικὸν εὐαγγέλιον
Alkuperäisteos
Kirjailija tuntematon
Kieli muinaiskreikka (koinee)
Genre evankeliumi, väärennös?
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Markuksen salainen evankeliumi (m.kreik. Τοῦ Μάρκου τὸ μυστικὸν εὐαγγέλιον, Tū Markū to mystikon euangelion) on synnyltään epäselvä versio kanonisesta Markuksen evankeliumin tekstistä. Evankeliumin olemassaolo ja sen sisältö tunnetaan pelkästään niin kutsutusta ”Mar Saban kirjeestä”, jonka aitous on kiistanalainen.[1]

Morton Smith väitti vuonna 1960 löytäneensä Länsirannalla sijaitsevasta Mar Saban luostarista aiemmin tuntemattoman Klemens Aleksandrialaisen kirjeen, joka oli kirjoitettu 1500-luvulla painetun Ignatios Antiokialaisen kirjeiden laitoksen loppusivuille. Käsikirjoitus on sittemmin kadonnut, ja sen tutkimus on perustunut pelkästään valokuviin ja Smithin tekemiin kopioihin, jotka hän julkaisi vuonna 1973.[1]

Kirjeen julkaisu sai aikanaan paljon huomiota, mutta pian sitä väitettiin väärennökseksi. Uudemmat tutkimukset, joihin kuuluu suuriresoluutioisiin valokuviin perustuva käsiala-analyysi kopion tekstistä, ovat lisänneet epäilyksiä siitä, että teksti on väärennös ja että Smith on itse väärentänyt sen. Craig A. Evansin mukaan tähän viittaavat niin käsiala kuin sisältökin sekä se, ettei kirja ilmeisesti ole ollut alun perin Mar Sabassa vaan tuotu sinne myöhemmin. Smithillä oli myös motiivi huijaukselleen.[1]

Tutkijat ovat kuitenkin edelleen erimielisiä tekstin aitoudesta tai ainakin sen kirjoittajasta. Biblical Archaeology Review pyysi vuonna 2010 kahta asiantuntijaa tutkimaan tekstiä. Toisen tutkijan mukaan käsiala ei muistuta Smithin käsialaa eikä kirje todennäköisesti ole hänen kirjoittamansa.[2] Toisen tutkijan mukaan kirjeessä käytetty käsiala on 1700-luvun käsialan väärennöstä, jonka on tehnyt joko Smith tai joku hänen palkkaamansa.[3] Jotkut tutkijat hyväksyvät kirjeen aidoksi.[1] Tekstinpätkät voisivat olla osa tuntematonta Markuksen evankeliumin versiota, johon olisi lisätty kohtia Johanneksen evankeliumin vaikutuksen pohjalta.[4][5][6]

Mar Saban kirjeen kirjoittaja lainaa Markuksen evankeliumista kahta kohtaa, jotka eivät ole mukana Raamatun Uudessa testamentissa mukana olevassa kanonisessa evankeliumissa. Jos Klemensin kirjoitus hyväksytään aidoksi, se antaa ymmärtää, että toisen vuosisadan Aleksandriassa olisi ollut kierrossa erilainen versio Markuksen evankeliumista.[1]

Kirjeen mukaan Markuksen evankeliumin 10. luvun jakeiden 34 ja 35[7] välissä olisi ollut seuraava teksti:

»He tulivat Betaniaan, ja siellä oli nainen, jonka veli oli kuollut. Nainen tuli, polvistui Jeesuksen eteen ja sanoi hänelle: ”Daavidin poika, armahda minua”. Mutta opetuslapset moittivat häntä. Jeesus suuttui heille ja meni hänen kanssaan puutarhaan, missä hauta oli, ja heti kuului haudasta kova huuto. Jeesus meni haudan luo ja vieritti kiven sen suulta. Hän astui heti sisään, meni nuoren miehen luo, ojensi kätensä ja nosti hänet kädestä pitäen ylös. Nuori mies katsoi häneen, rakasti hätä ja alkoi pyytää häntä luokseen. He tulivat ulos haudasta ja menivät nuoren miehen taloon; hän oli nimittäin varakas. Kuuden päivän kuluttua Jeesus sanoi hänelle, mitä hänen oli tehtävä. Illalla nuori mies tuli hänen luokseen pukeutuneena vain pellavaiseen vaatteeseen, joka verhosi hänen alastoman ruumiinsa, ja jäi hänen luokseen siksi yöksi, sillä Jeesus opetti hänelle Jumalan valtakunnan salaisuuden. Sitten hän lähti sieltä ja palasi Jordanin toiselle rannalle.[8]»

Katkelman alkuosa on samanlainen kertomus kuolleen miehen henkiin herättämisestä kuin Raamatussa oleva kertomus Lasaruksesta.[1] Klemensin mukaan Karpokrates olisi lisännyt tähän vielä sanat: ”alaston alastonta vasten”:[8] Jeesus olisi alastomana opettanut Jumalan valtakunnan salaisuuden. Kohta on luonteeltaan homoeroottinen.[1]

Lisäksi jakeen 10:46[9] alussa olevien sanojen: ”He tulivat Jerusalemiin” jäljessä olisi ollut seuraava katkelma:

»Siellä olivat Jeesuksen rakastaman nuoren miehen sisar, hänen äitinsä ja Salome, mutta Jeesus ei ottanut heitä vastaan. Kun hän lähti Jerikosta opetuslastensa kanssa ja suuren väkijoukon seuraamana...»

Tämän jälkeen olisi seurannut kertomus Bartimeuksen parantamisesta sellaisena kuin se on kanonisessa Markuksen evankeliumissakin.[8]

  1. a b c d e f g Evans, Craig A.: Exploring the Origins of the Bible: Canon Formation in Historical, Literary, and Theological Perspectives, s. 270–272. Baker Academic, 2008. ISBN 0-8010-3242-3 (englanniksi)
  2. A Handwriting Expert Weighs In. Did Morton Smith Forge “Secret Mark”? Bible History Daily. 14.10.2009. Biblical Archaeology Society. Viitattu 27.9.2012. (englanniksi)
  3. Agamemnon Tselikas’ Handwriting Analysis Report. Did Morton Smith Forge "Secret Mark"? Bible History Daily. 14.10.2009. Biblical Archaeology Society. Viitattu 27.9.2012. (englanniksi)
  4. Väitöstutkimus: Salainen Markuksen evankeliumi ei ole väärennös 22.5.2019. Helsingin yliopisto. Viitattu 10.8.2019.
  5. Paananen, Timo S.: Pro gradu -tutkielma: Väärensikö Morton Smith Salaisen Markuksen evankeliumin? Teologia.fi. 15.5.2009. Viitattu 10.8.2019.
  6. Meno kuin Da Vinci -koodissa! Suomalaisen Timo Paanasen väitöstutkimus: ”Salainen Markuksen evankeliumi on aito” Iltalehti. 25.5.2019. Viitattu 10.8.2019.
  7. Mark. 10:34–35
  8. a b c Verhoeven, Paul: ”Liite A: Markuksen salainen evankeliumi”, Jeesus Nasaretilainen, s. 209. Suomentanut Mari Janatuinen. Into, 2012. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  9. Mark. 10:46

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Carlson, Stephen: The Gospel Hoax: Morton Smith's invention of Secret Mark. Texas: Baylor University Press, 2005. (englanniksi)
  • Smith, Morton: Clement of Alexandria and a Secret Gospel of Mark. (Smithin teoksen tutkijayhteisölle suunnattu versio) Harvard University Press, 1973. (englanniksi)
  • Smith, Morton: The Secret Gospel: The Discovery and Interpretation of the Secret Gospel According to Mark. (Smithin teoksen suurelle yleisölle suunnattu versio) Dawn Horse Press, 1982. ISBN 0913922552 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]