Markku Ruotsila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Markku Ruotsila
Ruotsila Helsingin kirjamessuilla 2018
Ruotsila Helsingin kirjamessuilla 2018
Henkilötiedot
Syntynyt1. maaliskuuta 1969 (ikä 55)
Rauma
Koulutus ja ura
Tutkinnot Cambridgen yliopisto
Instituutti Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto, Suomen akatemia, Cambridgen yliopisto, Oxfordin yliopisto, Stanfordin yliopisto, New Yorkin yliopisto, LCC International University
Tutkimusalue kirkkohistoria, poliittinen historia, aatehistoria
Aiheesta muualla
Kotisivu

Markku Mikael[1] Ruotsila (s. 1. maaliskuuta 1969 Rauma) on suomalainen historioitsija, joka toimii historian professorina Klaipedassa sijaitsevassa liettualaisessa LCC International Universityssä.[2][3][4] Hän toimii myös tutkijana kyseisen yliopiston Center for Faith and Human Flourishing -tutkimuskeskuksessa.[3]

Ruotsila on myös Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa[5][6] sekä Yhdysvaltain ja Ison-Britannian historian dosentti Tampereen yliopistossa[7]. Ruotsila on erikoistunut Yhdysvaltain aate-, kirkko- ja poliittiseen historiaan. Hän on julkaissut laajalti varsinkin angloamerikkalaisen antikommunismin, konservatismin ja fundamentalismin historiasta.

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsila syntyi vuonna 1969 Raumalla Rydmanin sukuun. Hänen perheensä oli konservatiivinen ja anglofiilinen. Nuorena Ruotsila vaikuttui Margaret Thatcherin ja Ronald Reaganin politiikasta, minkä seurauksena hän vieraili Britannian parlamentissa katsomassa Thatcheria ja seurasi sateliittikanavilta amerikkalaista politiikkaa.[8]

Tieteellinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsila väitteli tohtoriksi Cambridgen yliopistossa vuonna 1999[9] ja on sen jälkeen toiminut myös vierailevana Fellow'na Oxfordin yliopiston Rothermere American Institutessa[10], vierailevana tutkijana Stanfordin yliopiston Hoover-instituutissa[11], Suomen Akatemian tutkijana ja vierailevana tutkijana New Yorkin yliopiston Center for the United States and the Cold War -tutkimuskeskuksessa[12]. Hän on luennoinut useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä yliopistoissa ja esiintynyt asiantuntijana televisio- ja radio-ohjelmissa[13].

Ruotsilan väitöskirja The Origins of Anglo-American Anti-Bolshevism, 1917-21 (Cambridge, 1999) kuului vertailevan transatlanttisen aate- ja poliittisen historian alaan[14]. Sen muokattua ja laajennettua versiota British and American Anticommunism Before the Cold War (2001) käytetään laajalti eri yliopistojen (muun muassa Cambridgen) kurssimateriaalina[15]. Vertailevaa antikommunismin tutkimusta edustavat myös Ruotsilan myöhemmät monografiat Churchill ja Suomi (2002)[16], Churchill and Finland (2005)[17] sekä John Spargo and American Socialism (2006). Viimeksi mainittu teos on Yhdysvaltain sosialistisen liikkeen ja sosialistisen antikommunismin varhaishistorian yleisesitys, joka lähestyy aihepiiriä 1900-luvun alkupuoliskon johtavan amerikkalaisen revisionistisosialistin John Spargon elämäntarinan kautta[18].

Antikommunismin historian lisäksi Ruotsila on julkaissut monografioita ja tutkimusartikkeleita yhdysvaltalaisen ja brittiläisen fundamentalismin ja herätyskristillisyyden historiasta. Kirkkohistoriassa hänen huomionsa kohteena ovat olleet evankelikalisten ja fundamentalististen kristillisten liikkeiden ja Yhdysvaltain ulkopolitiikan suhde sekä brittiläisen konservatismin ja uskonnollisuuden yhtymäkohdat. Hänen suomenkielinen yleisesityksensä yhdysvaltalaisen modernin kristillisen oikeiston opista ja historiasta ilmestyi vuonna 2008[19], samoin Georgetown University Pressin julkaisema monografia The Origins of Christian Anti-Internationalism, joka tutkii Yhdysvaltojen evankelikaalisten ja fundamentalististen kristillisten liikkeiden suhtautumista kansainvälisiin järjestöihin ja roolia Yhdysvaltojen modernin ulkopolitiikan muokkautumisessa[20]. Vuonna 2014 Ruotsilalta julkaistiin tutkimus Uskonnollinen vasemmisto Yhdysvalloissa: historia, oppi ja politiikka[21] ja vuonna 2015 Oxford University Pressin kustantama Fighting Fundamentalist: Carl McIntire and the Politicization of American Fundamentalism.[22]

Ruotsilan mukaan hän soveltaa tutkimustyössään Leopold von Ranken objektiiviseen historiantutkimukseen perustuvaa metodia. Hän sanoo tuntevansa pienimmätkin yksityiskohdat, jotka koskevat amerikkalaisia konservatiiveja, sillä ”tätä olen tutkinut joka ikinen päivä yli 20 vuotta”.lähde?

Mielipiteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsila on kuvaillut itseään ”burkelaiseksi konservatiiviksi” ja ”filosofiseksi konservatiiviksi”, joka suhtautuu kriittisesti Donald Trumpin julkikuvaan ja toimintatapoihin.[8] Ruotsila suhtautuu myötämielisesti Israelin valtion politiikkaan sen konfliktissa Palestiinan kanssa[23]. Hän vastustaa aborttia ehdottomasti, mutta ei pidä abortin kieltämistä käytännössä toimivana ratkaisuna tämän päivän Suomessa. Aborttien määrän vähentämiseksi hän kannattaa Yhdysvaltain kristillisen oikeiston hahmottelemaa ja George W. Bushin ajamaa mallia, joka tarkoittaa aborttioikeuden rajoittamista laeilla ja säädöksillä.[24] Ruotsilan mielestä Donald Trump toteutti presidenttikaudellaan tuloksekkaasti konservatiivista politiikkaa.[8] Hänen mukaansa Donald Trumpin salamurhayrityksen taustalla on demokraattien Trumpia kohtaan lietsoma viha.lähde?

Suomea koskien Ruotsila on todennut kokevansa vieraana abstraktin ideologian, jota toteutetaan valtion kautta. Hänestä parempi malli olisi yksilönvapauteen ja paikalliseen päätöksentekoon perustuva yhteiskuntamalli. Tarja Halosen presidenttikaudelle Ruotsila antaa kouluarvosanan ”neljä” perustellen tätä ”punakapinallisten glorifioinnilla” ja ”vihapuheella”.[8]

Helsingin yliopiston historian professori Juha Sihvolan mielestä Ruotsila kuvailee kirjassaan Yhdysvaltain kristillinen oikeisto (2008) kohdettaan asiantuntevasti mutta suopeasti. ”Esipuhe lupaa puolueetonta ja ennakkoluulotonta esitystapaa. Tekijä on kuitenkin avoimen suopea amerikkalaista oikeistoa kohtaan”, Sihvola kirjoittaa.[25] Toimittaja Oskari Onnisen mukaan Ruotsilan vuonna 2018 julkaistu kirja Sydänmaiden kapina saa lukijan katsomaan vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleja uusin silmin.[8]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Markku Ruotsila: British and American Anticommunism Before the Cold War. Lontoo: Routledge/Frank Cass, 2001. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste (englanniksi)
  • Churchill ja Suomi: Winston Churchillin Suomea koskeva ajattelu ja toiminta (Helsinki: Otava, 2002)
  • Markku Ruotsila: Churchill and Finland: A Study in Anticommunism and Geopolitics. Lontoo: Routledge, 2005. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste (englanniksi)
  • John Spargo and American Socialism (New York: Palgrave Macmillan, 2006)
  • Yhdysvaltain kristillinen oikeisto (Helsinki: Gaudeamus - Helsinki University Press, 2008)
  • The Origins of Christian Anti-Internationalism: Conservative Evangelicals and the League of Nations (Washington DC: Georgetown University Press, 2008)
  • Uskonnollinen vasemmisto Yhdysvalloissa: historia, oppi ja politiikka (Tampere: Tampere University Press, 2014)
  • Markku Ruotsila: Fighting Fundamentalist: Carl McIntire and the Politicization of American Fundamentalism. New York: Oxford University Press, 2016. ISBN 978-0-19-937299-7 (englanniksi)
  • Markku Ruotsila: Sydänmaiden kapina: Donald Trump, amerikkalainen konservatismi ja äärioikeiston nousu. Helsinki: Gaudeamus, 2018. ISBN 978-952-495-488-4
  • Kansakunnan rakentajia: Rydman-suvun historia (Helsinki: Släktföreningen Rydman r.f. - Rydman-sukuyhdistys ry, 2021)
  • Markku Ruotsila: Trumpin Amerikka — Yhdysvallat kulttuurisotien taistelukenttänä. Helsinki: Basam Books, 2024. ISBN 978-952-379-530-3

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: Korjattava ja tarkistettava
  1. ↑ Maailmanlaajuinen pelastustehtävä: Politiikan uskonnollisuus Yhdysvalloissa Helsingin yliopisto. 2019-03. Viitattu 29.7.2024.
  2. ↑ Markku Ruotsila, Ph.D. - Research Fellow/ Professor LCC International University, lcc.lt. (englanniksi)
  3. ↑ a b History and Controversy 25.10.2019. LCC International University, lcc.lt. Viitattu 27.10.2024. (englanniksi)
  4. ↑ Yhdysvaltain tutkimuksen päivä 2022: Amerikka, aseet ja abortti FIIA – Finnish Institute of International Affairs. 5.4.2022. Viitattu 16.7.2024.
  5. ↑ Dosentit 2008-03-31 (arkistoitu). Helsingin yliopiston Teologisen tiedekunnan Kirkkohistorian laitos, helsinki.fi. Viitattu 2.11.2024 (viite päivitetty).
  6. ↑ Henkilökohtainen profiili 31.3.2008. Helsingin yliopisto. Viitattu 14.11.2024.
  7. ↑ Historian oppiaine - Historian henkilökunta (verkkosivu arkistoitu 15.2.2019) 18.10.2018. Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, uta.fi. Viitattu 2.11.2024 (viite päivitetty).
  8. ↑ a b c d e Ei ole helppoa olla republikaani Suomessa – "Pahojen asioiden" tutkijaa vierastetaan yliopistolla ja mediassa suomenkuvalehti.fi. 30.11.2018. Viitattu 7.1.2021.
  9. ↑ Reporter 10/2/99: Approved for Degrees; Reporter 21/7/99: Congregation of the Regent House on 17 July 1999
  10. ↑ Rothermere American Institute, RAI News (Michaelmas 2003)
  11. ↑ Pasi Turunen ja Markku Ruotsila - Israel ja Amerikan presidentinvaalit - Israel Nyt (#67) Sanassa ja ajassa. 18.9.2024. Viitattu 28.10.2024.
  12. ↑ Tamiment Library, Center for the United States and the Cold War, Spring 2008 Program Schedule
  13. ↑ http://yleisradio1.fi/yhteiskunta/horisontti[vanhentunut linkki](7.11.2008); Patmos (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ History On-Line: Theses Completed 1999 History On-Line: Theses Completed 1999 (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ The International History Review 24.2 (June 2002); Social and Political Science Tripos 2006-7, Pol 8: Politics of the United States of America: http://www.sps.cam.ac.uk/current/undergraduate/Paperguides/Part2_2006-7/pol8.pdf[vanhentunut linkki]; http://www.bristol.ac.uk/politics/current-ug/politics/current-ug/syl_arch07/21226.doc; http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/uskontotiede/opiskelu/tutkintovaatimukset (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ Helsingin Sanomat 29.5.2002; Nykypäivä 29.11.2002
  17. ↑ Churchill and Finland (Arkistoitu – Internet Archive) Routledge
  18. ↑ The Weekly Standard, 28.1.2008; The Journal of American History 94.3 (2008); Markku Ruotsila
  19. ↑ http://www.gaudeamuskirja.fi/1kirja.php?isbn=978-952-495-065-7[vanhentunut linkki]
  20. ↑ Publishers Weekly 3/3/2008; ForeWord Magazine, March/April 2008; Wisconsin Bookwatch 3.4 (April 2008)
  21. ↑ http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=24152 (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. ↑ Fighting Fundamentalist - Markku Ruotsila - Oxford University Press global.oup.com. Viitattu 28.10.2015.
  23. ↑ Dosentti Markku Ruotsila: Luento: USA:n presidentinvaalien tuloksen vaikutus Israel-politiikkaan youtube.com. 22.11.2016.
  24. ↑ Ruotsila, Markku: ”Valtion ei tulisi enää rahoittaa abortteja” (Mielipidekirjoitus. Tilaajille) Helsingin Sanomat. 13.9.2000.
  25. ↑ Suopea kuvaus kristillisistä ääriliikkeistä – Markku Ruotsila erittelee analyyttisesti Yhdysvaltain uskonnollisen oikeiston eri suuntia hs.fi. 21.5.2008. Viitattu 11.1.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Markku_Ruotsila&oldid=22824293”