Marija Zankovetska

Marija Zankovetska ennen vuotta 1917.

Marija Zankovetska, ukr. Марія Заньковецька, s. Adasovska, avioliiton kautta: H’lystova, (4. elokuuta 1854 Zanky, Tšernihivin alue – 4. lokakuuta 1934 Kiova, Ukrainan SNT) oli ukrainalainen näyttelijä, laulaja ja teatteriaktivisti.

Zankovetska kävi yksityistä koulua Tšernihivissä. Hän avioitui nuorena ratsuväenupseeri Nikolai H’lystovin kanssa ja asui 1881–1882 Suomenlinnassa, jonne H’lystov sai siirron. Sinä aikana hän opiskeli laulua Helsingin konservatoriossa, mutta laulajanuralle ei ääni kantanut. Hän debytoi 1882 näyttelijänä Ivan Kotljarevskyin näytelmässä Natalka Poltavka Marko Kropyvnytskyin seurueessa. Tuotanto merkitsi vuoden 1876 Emsin ukaasilla tukahdutetun Ukrainan ammattimaisen teatterin uudelleensyntymistä. Zankovetska esiintyi useiden ukrainalaisten teatteriseurueiden keskeisenä näyttelijänä vuosina 1882–1922. Venäjän näyttämötyöntekijöiden kongressissa 1897 hän vaati Ukrainan teatterin sensuroinnin lopettamista. Vuosina 1909–1915 hän ohjasi harrastelijaryhmiä Nižynissä ja Krolevetsissa. Hän esiintyi näyttämöllä viimeisen kerran Kiovassa 1922, ja samana vuonna perustettiin hänen nimeään kantava teatteri Zankovetskan teatteri.

Zankovetska näytteli teatterissa yli 30 roolissa ja myös kahdessa elokuvassa, Natalka Poltavka (1910) ja Ostap Bandura (1923). Hän kirjoitti muistelmat, ja Kiovassa on julkaistu hänen elämäkertojaan (1950, 1953, 1982). Hänen muistoaan kunnioittava museo perustettiin 1964 Zankyyn.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Marija Zankovetska Wikimedia Commonsissa