Marie Antoinette (elokuva)
| Marie Antoinette | |
|---|---|
 Virallinen elokuvajuliste. |
|
| Ohjaaja | Sofia Coppola |
| Käsikirjoittaja | Sofia Coppola |
| Tarina | Antonia Fraser |
| Perustuu | Antonia Fraserin elämäkertaan Marie Antoinette: The Journey |
| Tuottaja |
|
| Säveltäjä | Jean-Philippe Rameau |
| Kuvaaja | Lance Acord |
| Leikkaaja | Sarah Flack |
| Pukusuunnittelija | Milena Canonero |
| Lavastaja | Milena Canonero |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
Yhdysvallat Ranska Japani |
| Tuotantoyhtiö |
American Zoetrope Pricel Tohokushinsha |
| Levittäjä | Columbia Pictures |
| Ensi-ilta |
|
| Kesto | 118 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 40 000 000 $[1] |
| Tuotto | 60 917 189 $[1] |
| Aiheesta muualla | |
| Virallinen sivusto | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Marie Antoinette on Sofia Coppolan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, joka sai ensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 2006. Elokuva kertoo Ranskan kuningattaresta Marie Antoinettesta ja perustuu löyhästi Lady Antonia Fraserin kirjoittamaan elämäkertaan Marie Antoinette: The Journey. Elokuva ei kuitenkaan ole kokonaan faktaperäinen, ja siihen on sekoitettu elementtejä ja yksityiskohtia nykypäivän popkulttuurista.
Elokuvassa Marie Antoinettea näyttelee Kirsten Dunst, joka oli pääosassa myös Coppolan esikoiselokuvassa Virgin Suicides. Muissa osissa ovat muun muassa Jason Schwartzman, Judy Davis, Rip Torn, Rose Byrne, Steve Coogan, Asia Argento ja Marianne Faithfull.
Elokuvan musiikkituottajana on toiminut Brian Reitzell ja kuvaajana Lance Acord. Tuottajina ovat Ross Katz ja Sofia Coppola sekä vastaavina tuottajina Fred Roos ja Francis Ford Coppola.
Elokuva on kuvattu kokonaisuudessaan Ranskassa Versailles'n ja Chantillyn palatseissa.
Roolijako esiintymisjärjestyksessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nelitoistavuotias Maria Antonia Josepha Johanna (Kirsten Dunst) on kaunis ja hurmaava mutta naiivi Itävallan keisarinna Maria Teresian (Marianne Faithfull) nuorin tytär. Keisarinna valitsee nuorimman tyttärensä tämän pikkuserkun, Ranskan kruununprinssi Ludvig XVI:n (Jason Schwartzman), vaimoksi. Näin keisarinna sinetöi kahden kilpailevan maan, Itävallan ja Ranskan, välisen liiton.
Marie Antoinette matkustaa Ranskaan ja luopuu kaikesta, mikä sitoo hänet vanhaan kotimaahansa. Hän tapaa Ludvig XV:n (Rip Torn) ja tulevan aviomiehensä eli Ranskan kruununprinssin. Pian sen jälkeen kruununprinssi ja Marie Antoinette menevät naimisiin. Nuorenparin liiton kunniaksi nostetaan malja ja heitä kannustetaan tekemään perillinen mahdollisimman pian. Seuraavana päivänä kerrotaan kuitenkin, ettei parin hääyönä ”tapahtunut mitään”.
Aika kuluu. Marie Antoinette, jota seuraa jatkuvasti epätoivottu palvelijoiden ja aatelisnaisten virta, alkaa tuntea Versailles'n hovielämän tukahduttavaksi. Hovimiehet väheksyvät häntä ulkomaalaisena, vieläpä itävaltalaisena, ja syyttelevät häntä jatkuvasti siitä, ettei hän ole tehnyt kuninkaallista perillistä.
Ranskan hovissa rehottavat juorut, ja Marie Antoinette ruokkii niitä jatkuvasti uhmaamalla hovin rituaalisia muodollisuuksia: hän käy aviomiehensä ja tämän ystävien kanssa metsällä, taputtaa oopperassa ja halveksii usein aristokraatteja ja näiden perheitä.
Vuosien mittaan Maria Theresa jatkaa kirjoitteluaan tyttärelleen ja neuvoo, miten tehdä vaikutus kruununprinssiin ja vietellä tämä. Hän myös neuvoo tytärtään lakkaamaan halveksimasta Madame du Barrya (Asia Argento), joka on Ludvig XV:n alhaista syntyperää oleva rakastajatar ja jota miltei koko hovi inhoaa. Madame du Barryn väheksyminen on kuitenkin miltei sama asia kuin itse kuninkaan käytöksen kritisoiminen. Viimein Marie Antoinette puhuu Madame du Barrylle huomauttamalla palatsin vastaanotossa: ”Versailles'ssa on paljon väkeä tänään.” Siirryttyään eteenpäin suurlähettiläs Mercyn (Steve Coogan) kanssa Marie Antoinette kuitenkin huomauttaa äskeisten sanojen ollen viimeiset, jotka hän tulee koskaan sanomaan du Barrylle.
Marie Antoinette alkaa vähitellen sopeutua uuteen elämäänsä ja ympäröi itsensä muutamilla uskotuilla. Hän löytää lohtua myös prameiden vaatteiden ja kenkien ostelusta, ylenpalttisten leivonnaisten syömisestä (jotka Laduréen leipomo teki elokuvaa varten) ja uhkapelien pelaamisesta hovinaistensa kanssa. Eräänä yönä Marie Antoinette, hänen aviomiehensä ja muutamat ystävät osallistuvat anonyymeinä Pariisissa pidettyihin naamiaisiin. Naamiaisissa Marie Antoinette tapaa ruotsalaisen kreivi Axel von Fersenin (Jamie Dornan).
Kun Ludvig XV viimein kuolee, hänen pojastaan, Ludvig XVI:stä kruunataan Ranskan kuningas. Sekä Ludvig XVI että hänen vaimonsa Marie Antoinette pelkäävät olevansa liian nuoria hallitsijoiksi.
Ranskan työväenluokan keskuudessa lisääntyvästä köyhyydestä ja levottomuudesta huolimatta Marie Antoinette ei luovu tuhlailevasta elämäntyylistään. Sillä välin Ludvig jatkaa sijoittamistaan ulkomailla käytyihin sotiin, minkä seurauksena Ranska joutuu yhä syvemmälle velkakierteeseen.
Marie Antoinetten veli, Pyhän Rooman keisari Joosef II (Danny Houston), saapuu vierailulle ja moittii sisartaan jatkuvista juhlista sekä epämääräisistä tuttavuuksista, mutta Marie Antoinette ei ota neuvoja kuuleviin korviinsa. Sitten Joosef tapaa kuninkaan kuninkaallisessa eläintarhassa ja selittää tälle seksuaalisen kanssakäymisen ”mekaniikkaa” käyttämällä esimerkkinä ”avainten tekemistä”. Kuninkaan lempiharrastus on nimittäin lukkojen ja avaimien teko. Sinä yönä kuningas ja Marie Antoinette harrastavat seksiä ensimmäistä kertaa, ja joulukuun 18. päivänä vuonna 1778 nuori kuningatar synnyttää tytön, Marie Thérèsen. Pikkuprinsessan kasvaessa Marie Antoinette kuluttaa yhä enemmän aikaansa Petit Trianonissa, joka on Versailles'n mailla sijaitseva pieni linna. Samaan aikaan Marie Antoinette aloittaa myös suhteen von Fersenin kanssa.
Kun Ranskan talouskriisi pahenee, ruoanpuutteesta sekä mellakoista tulee arkipäivää. Alamaisten saama kuva Marie Antoinetten on nyt täysin tuhoutunut: kuningattaren viettämä luksuselämä ja näennäinen välinpitämättömyys tavallisten ihmisten jokapäiväistä kamppailua kohtaan saavat kansan kutsumaan häntä Madame Déficitiksi (ranskaksi ”rouva Kassavaje”). Marie Antoinette alkaa kuitenkin tulla kypsemmäksi, ja näin ollen hän keskittyy vähemmän sosiaalisen elämäänsä ja enemmän omaan perheeseensä. Hän tekee myös muutamia omasta mielestään merkittäviä taloudellisia säästöjä päättämällä muun muassa lopettaa timanttien ostelun. Muutama kuukausi äitinsä kuoleman jälkeen marraskuussa vuonna 1780 Marie Antoinette synnyttää pojan, Louis-Josephin, josta tulee uusi kruununprinssi. Marie Antoinette synnyttää myös toisen pojan, joka kuitenkin kuolee.
Kun Ranskan vallankumous alkaa, kuninkaallinen perhe päättää jäädä Ranskaan toisin kuin suurin osa aatelistosta. Mellakoivat pariisilaiset pakottavat kuninkaallisen perheen jättämään Versailles'n ja lähtemään Pariisiin. Elokuva päättyy, kun kuninkaallinen perhe istuu vaunuissa matkalla kohti Tuileries'n palatsia. Elokuvan viimeisessä kuvassa nähdään kuningattaren tuhoutunut makuuhuone.
Elokuvan musiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa on listattu elokuvan lopputeksteissä mainitut musiikkikappaleet, niiden tekijät ja esittäjät:
- "Natural's Not In It"
- "Opus 17"
- (Dustin O'Halloran)
- Dustin O'Halloran
- "The Melody of a Fallen Tree"
- "I Don't Like It Like This"
- "Jynweythek Ylow"
- "1er menuet pour les guerriers et les amazones, 2me menuet"
- (Jean-Philippe Rameau)
- Les Arts Florissants, johtajana William Christie
- "Pulling Our Weight"
- "Il secondo giorno instrumental"
- "Keen On Boys"
- "Aux lagueurs d'Apollon" (oopperasta "Platée")
- (Jean-Philippe Rameau)
- Carolyn Sampson, Ex Cathedra, johtajana Jeffrey Skidmore
- "Opus 23"
- (Dustin O'Halloran)
- Dustin O'Halloran
- "I Want Candy"
- (Bob Feldman, Jerry Goldstein, Richard Gottehrer & Bert Berns)
- Bow Wow Wow
- Remiksannut Kevin Shields
- "Aphrodisiac"
- (Johnny Mercer & Rube Bloom)
- Bow Wow Wow
- Remiksannut Kevin Shields
- "Plainsong"
- (Robert Smith, Simon Gallup, Paul Thompson, Boris Williams, Roger O'Donnell & Laurence Tolhurst)
- The Cure
- "Ceremony"
- "Tommib Help Buss"
- "Ou boivent les loups"
- (Phoenix)
- Phoenix
- "Kings of the Wild Frontier"
- "Avril 14th"
- "What Ever Happened"
- (Julian Casablancas)
- The Strokes, sov. The Strokes
- "Tristes appréts, páles flambeaux" (oopperasta Castor et Pollux)
- (Jean-Philippe Rameau)
- Les Arts Florissants, johtajana William Christie
- "All Cats Are Grey"
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Marie Antoinette (2006) Box Office Mojo. Viitattu 13.4.2018.
| ||||||