Margit Sandemon bibliografia
Tämä on Margit Sandemon bibliografia.
Suomennettu tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sandemo-sarja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Sandemo-sarja
Sandemo-sarja on neljäkymmentäosainen kirjasarja, johon kuuluvat kirjat eivät muodosta yhtenäistä ja koko sarjan kattavaa juonijatkumoa, vaan se käsittää yksittäisiä romaaneja. Sandemo-sarjan novellit julkaistiin alun perin norjalaisissa viikkolehdissä vuosina 1964–1981. Sarjan kirjat ovat suurimmaksi osaksi rakkaus- ja rikosromaaneja. Sandemo-sarjan norjankielinen painos on vain 39-osainen, sillä kirjaa Syksyn lehtien peittämä hauta (Grav under høstløv) ei lasketa siellä tähän sarjaan kuuluvaksi.
Jääkansan tarina (1982–1989)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Jääkansan tarina
Vuonna 1980 Sandemon kirjojen kustantajan Bladkompanietin silloinen kustannusjohtaja Finn Arnesen ehdotti hänelle jännittävän ja romanttisen, historialliseen miljööseen sijoittuvan romaanisarjan kirjoittamista. Aluksi Sandemo ei ollut ajatuksesta kovin innoissaan. Hän oli kirjoittanut siihen mennessä lukuisia novelleja ja muita kertomuksia viikkolehtiin, muttei yhtään kokonaista romaania tai romaanisarjaa.
10. syyskuuta 1980 hän näki eräässä ruotsalaisessa sanomalehdessä valokuvan, joka esitti jonkin smålandilaisen kirkon seinällä olevaa keskiaikaista maalausta. Maalaus esitti voita kirnuavaa nuorta tyttöä ja tytön takana olevaa paholaista, joka yritti vietellä tätä. Tämän kuvan näkemisestä Margit Sandemo sai inspiraation Jääkansan tarinan, 47 kirjaa käsittävän historiallisen romaanisarjan kirjoittamiseen. Viisitoista minuuttia kuvan näkemisen jälkeen hänelle oli jo selkiytynyt Jääkansan tarinan kolmen ensimmäisen kirjan tapahtumat pääpiirteittäin. Illalla ennen nukkumaanmenoa hän luonnosteli kirjasarjan tapahtumat valmiiksi.
Aluksi kirjasarjan kustantaja piti nimeä "Jääkansa" liian kylmänä ja luotaantyöntävänä ja pelkäsi, ettei se siksi menestyisi kovin hyvin. Jääkansan tarina kuitenkin vakiintui kirjasarjan lopulliseksi nimeksi. Siitä oli tarkoitus tulla alun perin kahdeksanosainen sarja. Kirjoittamisen aloittaessaan Sandemo oli suunnitellut valmiiksi sarjan kolmenkymmenen ensimmäisen kirjan tapahtumat. Jääkansan tarinan jokainen kirja on keskimäärin 250 sivun pituinen. Sandemo on sanonut Jääkansan tarinan 41. osan Demonien vuori olevan kaikista kirjoittamistaan kirjoista hänen oma suosikkinsa. Jääkansan tarinan tapahtumat alkavat vuonna 1581 ja jatkuvat 1960-luvulle saakka. Sarja kuvaa Jääkansa-nimisen suvun taistelua pahaa esi-isäänsä Tengel Pahaa vastaan useiden sukupolvien ajan.
Lauluntekijä ja -laulaja Arne Oppsal Hop on tehnyt Midnight's train -yhtyeen kanssa levyn Ice People Calling, joka syntyi Jääkansan tarinan innoittamana. Levy julkaistiin 26. huhtikuuta 2004 Margit Sandemon 80-vuotissyntymäpäivän kunniaksi.[1]
Noitamestari (1991–1994)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Noitamestari-sarja
Noitamestari-sarja on toinen Margit Sandemon kirjoittama laaja kirjasarja. Alun perin sarjasta oli tarkoitus tulla kymmenosainen, mutta valmistuttuaan se käsitti viisitoista osaa. Noitamestari-sarja on julkaistu jatkokertomuksena norjalaisessa viikkolehdessä Hjemmetissä. Sarjan ensimmäisen kirjan 1. painos oli 65 000 kappaletta. Noitamestari-sarjan aiheena ovat 1600-luvulla eläneet islantilaiset noitamestarit. Jo Jääkansan tarinaa kirjoittaessaan Sandemo tiesi kirjoittavansa kirjasarjan myös noitamestareista, mutta sarjan perusidea ei ollut tuolloin vielä hahmottunut hänelle kunnolla. Sarjan syntyä inspiroi suuressa määrin Sprengisanduriin, Islantiin suuntautunut matka, jonka Sandemo teki elokuussa 1990 miehensä kanssa.[2]
Suomentamaton tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Legenden om Ljusets rike ('Valon valtakunnan legenda') (1995–1999)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Legenden om Ljusets rike
Legenden om Ljusets rike on sekä Jääkansan tarinan että Noitamestari-sarjan jatko-osa, joka käsittää 20 kirjaa. Toisin kuin kahdessa edellä mainitussa kirjasarjassa, Legenden om Ljusets riken tapahtumat eivät kytkeydy todelliseen historiaan vaan kokonaan fiktiiviseen maailmaan, Valon valtakuntaan. Valon valtakunta kuvataan utopian kaltaisena täydellisenä tarumaailmana, jossa elävillä ihmisillä ja eläimillä ei ole mitään ongelmia. Valon valtakunnan vastakohta on Pimeyden valtakunta, jossa elävät ihmiset pukeutuvat nahkoihin, asuvat maamajoissa ja uhraavat neitsyen jumalalleen kymmenen vuoden välein. Kirjasarjan kansikuvat on tehnyt Christina Nauckhoff.
Historien om en fjälldal ('Tunturilaakson historia')
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Historien om en fjälldal
Historien om en fjälldal -sarja kertoo Grunken laaksosta, joka sijaitsee Valdresissa, Norjassa. Sarja julkaistiin 1990-luvulla, ja siihen kuuluu kolme kirjaa: Örnens rike (Kotkan valtakunta), Korparnas dal (Korppien laakso) ja Tranornas fristad (Kurkien tyyssija). Historien om en fjälldal ei ole yksinomaan romaanisarja, sillä novellien lisäksi siihen kuuluu historiaa ja matkakuvausta. Margit Sandemo esitteli Historien om en fjälldal -sarjansa ensimmäisen kerran kansainvälisillä Björnson-festivaaleilla vuonna 1997.
De svarta riddarna (Mustat ritarit) (2000–2003)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: De svarta riddarna
Margit Sandemo sai päätökseen 82 kirjaa käsittävän kirjasarjatrilogiansa Jääkansasta, Noitamestareista ja Valon Valtakunnasta vuonna 1999. Saman vuoden syksyllä hän matkusti Espanjaan ja asui kaksi kuukautta sieltä, Costa Blancasta, vuokraamassaan talossa. Hänen tarkoituksenaan oli levätä seitsemän viikkoa kirjoittamatta sanaakaan. Kaksi päivää myöhemmin hän kuitenkin aloitti seuraavan kirjasarjansa, De svarta riddarna kirjoittamisen.[3] De svarta riddarna -sarjan tapahtumat alkavat vuonna 2000 ja kulkevat ajassa taaksepäin 1400-luvulle. Sarjaan kuuluu 12 kirjaa. Alun perin siitä oli tarkoitus tulla kahdeksanosainen.[3] Vuonna 2003 Sandemolta ilmestyi myös kirja nimeltä I riddarnas spår (Ritareiden jäljillä), jossa kerrotaan, miten De svarta riddarna -sarja sai alkunsa.
Blåljus! ('Sinivalo!') (2004)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Blåljus
Blåljus! (Sinivalo!) -sarjaan kuuluu kuusi kirjaa, ja se kertoo ambulanssinkuljettajien elämästä. Sarjan innoittajina toimivat Sandemon vanhin poika Henrik ja pojanpoika Frode, joista Henrik työskentelee ambulanssikoordinaattorina ja Frode ambulanssinkuljettajana. Blåljus on Margit Sandemon kirjasarjoista ainoa, jossa ei ole lainkaan yliluonnollisia ilmiöitä ja jonka tapahtumat sijoittuvat nykyaikaan. Idean tähän sarjaan Sandemo sai katseltuaan vierestä ambulanssinkuljettajan työtä.[4]
Trollrunor ('Taikariimut') (2005–)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Trollrunor
Lokakuussa 2004 Margit Sandemo esiintyi ruotsalaisessa SVT:n ohjelmassa nimeltä Go kväll, jossa hän kertoi seuraavasta kirjasarjastaan. Sen aiheena on Ruotsin suurin laivahautausmaa Hiekkavasara, joka sijaitsee Skånessa Sandemon nykyisen asuinpaikan lähellä.
Kirjasarjan nimeksi tuli Trollrunor (Taikariimut). Se on Sandemon kirjasarjoista tällä hetkellä uusin. Ensimmäinen osa Skogen bortom dagen (Metsä päivän tuolla puolen) ilmestyi lokakuussa 2005 ja toinen osa Sandhammaren (Hiekkavasara) saman vuoden joulukuussa. Tähän mennessä sarjasta on julkaistu myös osat 3–8. Valmistuessaan sarjasta tulee yksitoistaosainen.
Yksittäiset kirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pitkien kirjasarjojen lisäksi Margit Sandemo on kirjoittanut myös muutamia yksittäisiä kirjoja.
- Vi är inte ensamma, 1990 (Emme ole yksin)
- Skimrande vårar, 1993 (Kimmeltävät keväät) on julkaistu norjaksi nimellä Legenden om den mørke skogen (Pimeän metsän legenda).
- Visst katten har djuren själ, 1994 (Tietenkin eläimellä on sielu) ei ole romaani. Se sai alkunsa Sandemon pyydettyä kahdessa viikkolehdessä, norjalaisessa Hjemmetissä ja ruotsalaisessa Hemmet's journalissa ihmisiä kertomaan kokemuksistaan ja muistoistaan eläinten kanssa. Tämän jälkeen hän sai lehden lukijoilta yli 1500 kirjettä. Tämä kirja on kirjoitettu näiden kirjeiden tarinoiden pohjalta. Ruotsissa Visst katten har djuren själ -kirjoja on ilmestynyt yksi, Norjassa kaksi.
- Kjære Margit, 1994 (Rakas Margit) on Margit Sandemon 70-vuotisjuhlakirja, yli 200-sivuinen kuvitettu omaelämäkerrallinen teos.
- Tessa, 1997 (Tessa) on vuonna 1972 kirjoitettu nuortenromaani. Tarkoituksena oli alun perin julkaista se Norjalaisessa Viikkolehdessä, mutta se jäi käyttämättä. Se on toinen kahdesta romaanista, jotka Margit Sandemo löysi muuton yhteydessä vuonna 1995.
- Drömmen om en vän, 1997 (Unelma ystävästä) on Margit Sandemon ensimmäinen ja alun perin nimetön romaani vuodelta 1963. Käsikirjoitus oli kadoksissa useita vuosia ennen kuin hän löysi sen uudelleen muuttaessaan Valdresiin vuonna 1995. Hän oli siirtämässä tavaroitaan uuteen asuntoonsa, kun se löytyi eräästä kaapista kokonaisena. Sitä ennen hän luuli, että osia käsikirjoituksesta oli tuhoutunut tai että se oli kadonnut.
- I nattens tystnad, 1998 (Yön hiljaisuudessa)
- Vargens lilla lamm, 2000 (Suden pikku lammas) on julkaistu norjaksi nimellä Barnebruden (Lapsimorsian).
- Ensam i världen, 2000 (Yksin maailmassa) kertoo Norjasta kolmikymmenvuotisen sodan aikana.
- Den mörka sanningen, 2001 (Pimeä totuus), julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1999 lyhytromaanina nimeltä Sanningen. Kirjan tapahtumat sijoittuvat vuoden 1911 Norjaan.
- I riddarnas spår, 2003 (Ritareiden jäljillä)
- Skattejakten (Aarrejahti) on 120-sivuinen ja vain norjaksi julkaistu rikosromaani.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hyllest til Isfolket varmer. Adressa 30. 4. 2004
- ↑ Aftenposten 11. 6. 1991
- ↑ a b Vivi Skalleberg: Dronningen av isfolket med ny serie Dagbladet 2.10.2000
- ↑ Alarm lähde tarkemmin?