Margit Brandt
Margit Bjørløw Brandt (27. tammikuuta 1945 – 24. lokakuuta 2011)[1] oli tanskalainen muotisuunnittelija.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brandt valmistui Margretheskolenista (1961–1964) ja Københavns Tilskærerakademista (1964) ja suoritti räätälinopinnot. Hän aloitti uran ulkomailla vuonna 1965 Pariisissa ajan ranskalaisen huippusuunnittelijan Pierre Balmainin harjoittelijana. Hän omaperäinen ja itsevarma tyylinsä toi hänelle arvostusta, ja vuonna 1966 hän jatkoi uraansa Louis Feraud'n muotitalossa Rue du Faubourg Saint-Honoré -kadulla.[2] Hän avioitui vuonna 1966 Erik Brandtin kanssa,[3]joka työskenteli ranskalaisessa yrityksessä Mendes'ssä (jonka omisti Ranskan entisen presidentin Pierre Mendes Francen sukulainen), joka teki prêt-a-porter-näytöksiä muun muassa Lanvinille, Guy La Rochelle ja Yves Saint Laurentille.
Avioliitto toimi katalysaattorina Skandinavian menestyneimpiin suunnittelijapareihin kuuluneille Brandteille. Brandtit palasivat pian vihkimisen jälkeen Tanskaan, ja vuonna 1966 Margit esitteli oman kokoelmansa Kööpenhaminan muotimessuille B-age-merkillä. Aikalaisten silmissä asujen linjat olivat yllättävän lyhyitä ja niukkoja, mutta kokoelma herätti heti kiinnostusta yleensä laiminlyödyssä ikäryhmässä teinien ja kypsempien naisten välissä. B-agesta tuli muodin keskeinen osa Skandinavian nuorten naisten ensimmäiselle sukupolvelle.
Margit ja Erik Brandt tekivät pian kaikkea mahdollista naisten muodista liinavaatteisiin, turkiksiin, urheiluasuihin, kelloihin, henkilökohtaisiin tuotteisiin ja keittiötarvikkeisiin saakka. Muodin kärjessä kulkevat suunnittelijat löysivät tiensä Harrodsin, Bendelsin, Takashimayan, Saksin ja Bloomingdale’sin esittelytiloihin, merkkitavaratalojen laajaan verkostoon, joka oli levinnyt kaikkialle maailman merkittäviin kaupunkeihin. Erik Brandtilla oli vaistoa brändäykseen ja itsensä esiin tuomiseen: eräänä vuonna messujen henkilökunta korvattiin punaisella puhelimella, josta oli suora linja pääkonttoriin. Asiakkaat saivat soittaa sillä tilauksensa.
Ajan seurapiireissä liikkuva pariskunta keräsi ympärilleen ystäväjoukon, joka vietti aikaansa tunnetussa newyorkilaisklubissa Studio 54:ssä, jossa he ystävystyivät kuuluisuuksien, kuten Andy Warhol, Mick Jagger, David Bowie, Diana Vreeland ja Truman Capote, kanssa.
1980-luvun alussa Margit ja Erik Brandt ilmoitti muuttaneensa New Yorkiin pysyvästi.[3]
Pariskunta palasi Tanskaan vuonna 2005 ja ryhtyi jälleen suunnittelemaan ja tuottamaan muotivaatteita.[4][5]
Serena Sinclairin kirjoittamassa kirjassa Fashion Genius of the World (1979) Margit Brandt on mainittu brittiläisen kulttisuunnittelijan Mary Quantin jälkeen kakkosena.[3]
Brandt kuoli kotona sairastettuaan kroonista keuhkoahtaumaa.
Palkinnot ja tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1988: Margit Brandt suunnitteli Tanskan olympiajoukkueen avajaisasun.[6]
- 1994: Margit Brandtin 1960-luvulla suunnittelemia tuotteita oli näytteillä Aarhusin Naistenmuseossa Tanskassa.
- 1997: Margit Brandt suunnitteli Tanskan ilmavoimien juhla-asun.[6]
- 2006: Margit Brandtille myönnettiin Tanskan muotipalkinto “Guldknappen”
- 2007: Kuningatar Margreeta II myönsi Margit Brandtille Dannebrogin ristin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ebbe Jung Josefsson, Susanne Johansson: Designeren Margit Brandt er død 24.10.2011. Berlinske Tidende. (tanskaksi)
- ↑ Dansk modes store stjerne 60 i dag: Modeskaberen Margit Brandt kan stadig finde på tøj - og passe sit eget raffi af slagsen fra dengang i 1960erne. Berlingske.dk | 27.01.2005
- ↑ a b c Interview : Der er flere af de andre Interview : Erik Brandt. Berlingske Tidende | 8.5.2005 | 4 Sektion, MS Berlinske Tidende| s. 22
- ↑ Interview : Margits far sagde blankt nej. Interview : Erik Brandt. Berlingske Tidende | 04.07.2009 | Magasin Lørdag | s. 10
- ↑ Interview : Arvegods og gode minder Interview : Margit Brandt. Jyllands-Posten | 11.12.2005 | Brunch | s. 7
- ↑ a b "Der har været stille, ja, men det er ikke, fordi vi keder os". Interview : Margit Brandt. Jyllands-Posten | 23.01.2005 | Brunch | Side 5
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
