María Rachid
María Rachid | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 8. marraskuuta 1974 |
Kansalaisuus | argentiinalainen |
Poliitikko | |
Puolue | Evita Movement |
Entiset puolueet | Front for Victory, Frente de Todos |
María Rachid (s. 8. marraskuuta 1974) on argentiinalainen poliitikko, sekä Argentiinan LGBTQ-yhteisön ihmisoikeusasioiden sosiaalinen johtaja. Hän toimi kansallisen syrjinnän, muukalaisvihan ja rasismin vastaisen instituutin varapuheenjohtajana joulukuusta 2010 [1] 10. kesäkuuta 2011 saakka, jolloin hänet valittiin Buenos Airesin kaupunginvaltuustoon 10. heinäkuuta 2011 pidetyissä vaaleissa, ja aloitti tehtävänsä. 10. joulukuuta.[2]
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rachid opiskeli oikeustiedettä Universidad de Belgranossa, Connecticutin osavaltion yliopistossa Yhdysvalloissa ja Kennedyn yliopistossa, mutta ei valmistunut.[3]
Vuonna 1996 hän perusti La Fulanan (yhteisötila naisille, jotka rakastavat naisia), jossa hän koordinoi työpajoja, joissa pohdittiin ja tutkittiin syrjintää, itsetuntoa, homofobiaa, perhettä ja terveyskysymyksiä, kuten HIV / aidsia, väkivaltaa, äitiyttä, sukupuolitauteja, syöpää jne. Hänen esi-isänsä olivat espanjalaisia muslimeja, kuten monilla argentiinalaisilla.
Hän toimi yhteisökeskuksen terveys-, lehdistö- ja viestintä- sekä hallinto- ja rahoitusalojen koordinaattorina. Hän suunnitteli lesbojen ja biseksuaalisten naisten oikeuksia ja terveyttä koskevia kampanjoita ja osallistui julkisen politiikan ja syrjinnän vastaisten lakien laatimiseen, jotka esiteltiin erilaisille hallinto- ja lainsäädäntöviranomaisille.
Vuonna 2006 hän oli yksi Argentiinan lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transihmisten federaation (FALGBT) perustajista, joka yhdistää monia seksuaalisen monimuotoisuuden järjestöjä, jotka kampanjoivat LGBT- ihmisten tasavertaisten oikeuksien tunnustamiseksi Argentiinassa.[4]
Tasa-arvoinen avioliittolaki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hän teki 14. helmikuuta 2007 Claudia Castrolle ensimmäisen oikeudellisen valituksen siviililain kahta pykälää vastaan, jotka estivät samaa sukupuolta olevien avioliitot, sillä ne olivat perustuslain vastaisia.[5]
LGBT-federaation puheenjohtajana hän johti "samat oikeudet, samat nimet" -kampanjaa, joka johti vuonna 2010 "Yhdenvertaista avioliittoa koskevaan lakiin" (joka sallii samaa sukupuolta olevien avioliitot). Rachidista tuli jatkuvan militanssinsa ja vahvan mediapreesensinsä johdosta yksi johtohahmoista laajassa liikkeessä, joka osallistui kampanjaan tämän lain voimaantulon takaamiseksi.
Vuoden 2010 puolivälissä hän perusti kansallisen syrjinnän vastaisen, tasa-arvon pyöreän pöydän, joka tuo yhteen edustajia useista Argentiinassa historiallisesti syrjityistä ryhmistä, kuten afrikkalaista syntyperää olevista ihmisistä, vammaisista henkilöistä, maahanmuuttajayhteisöistä, alkuperäiskansoista ja HIV- ja AIDS-potilaista.
Argentiinan presidentti Cristina Fernández de Kirchner nimitti Rachidin 22. joulukuuta 2010 syrjinnän, muukalaisvihan ja rasismin vastaisen kansallisen instituutin varapuheenjohtajaksi, jossa hän oli jo toiminut kansallisen seksuaalisen monimuotoisuuden koordinaattorina sekä henkilöstöhallinnon koordinaattorina. Hän erosi kesäkuussa 2011 toimittaja Claudio Morgadon kanssa olleiden erimielisyyksien johdosta. [6]
Front for Victory valitsi María Rachidin Buenos Airesin lainsäätäjäksi 10. heinäkuuta 2011 kuukausi sen jälkeen, kun hän oli eronnut INADI:n varajohtajan paikalta.[7]
Lainsäädäntötoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lainsäätäjänä hän esitti suuren määrän hankkeita Buenos Airesin lainsäädäntöelimelle, mukaan lukien virkavallan aiheuttaman väkivallan vastainen lakiesitys avustettujen lisääntymistekniikoiden sääntelyyn liittyvä esitys.[8] Huhtikuussa 2015 hyväksyttiin kaupungin syrjinnänvastainen lakiesitys, jota edistettiin yhdessä varapuheenjohtaja Daniel Lipovetzkyn kanssa.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Diario Página 12 (consultado el 15 de mayo de 2011)
- ↑ Movistar Store Argentina store.movistar.com. Viitattu 5.12.2019.
- ↑ Maria Rachid: Mi Historia mariarachid.com.ar. 23.4.2011. Arkistoitu 23.4.2011. Viitattu 17.5.2020.
- ↑ Federacion Argentina LGBT www.lgbt.org.ar. Viitattu 17.5.2020.
- ↑ Página/12 :: El país :: Llega el turno del matrimonio homosexual www.pagina12.com.ar. Viitattu 17.5.2020. (espanja)
- ↑ Una legisladora K impulsa un subsidio para transexuales de más de 40 años El Cronista. Viitattu 17.5.2020. (espanja)
- ↑ Las nuevas caras de la Legislatura www.lanacion.com.ar. 12.7.2011. Viitattu 17.5.2020. (espanja)
- ↑ Legislatura de la Ciudad Autónoma de Buenos Aires legislatura.gov.ar. 2.10.2012. Arkistoitu 2.10.2012. Viitattu 17.5.2020.
- ↑ La Ciudad de Buenos Aires tiene su ley contra la discriminación legislatura.gov.ar. Arkistoitu 15.4.2015. Viitattu 17.5.2020.