Malaijin kieli

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Malajin kieli)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Malaiji
Malajin, ja indonesian puhuma-alue Kaakkois-Aasiassa.
Malajin, ja indonesian puhuma-alue Kaakkois-Aasiassa.
Oma nimi melayu/بهاس ملايو
Muu nimi Bahasa Melayu
Tiedot
Alue Kaakkois-Aasia
Virallinen kieli  Malesia
 Brunei
 Singapore
 Indonesia (muodossa indonesia)
Puhujia yli 300 miljoonaa
Kirjaimisto latinalainen
jawi
Kielenhuolto Dewan Bahasa dan Pustaka[1][2]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta austronesialaiset kielet
Kieliryhmä malaijilais-polynesialaiset kielet
malaijilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 ms
ISO 639-2 may
ISO 639-3 zlm

Malaijin kieli (omakielinen nimi: Bahasa Melayu) on länsi-malaiji-polynesialaiseen kieliryhmään kuuluva austronesialainen kieli, jota puhutaan Malaijan niemimaan lähettyvillä Kaakkois-Aasiassa.[3]

Mikäli indonesia lasketaan täysin omaksi kielekseen, malaijilla on hieman yli 19 miljoonaa puhujaa, mikä tekee siitä maailman 67. puhutuimman kielen.[4]

Koska malaiji on toiminut pitkään Kaakkois-Aasian lingua francana, kielestä on kehittynyt monia siihen pohjautuvia pidgin- ja kreolikieliä. Esimerkkejä näistä ovat mm. basaarimalaiji ja baba malaiji.[5]

Puhuttua malajia

Asema ja lainsäädäntö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malaiji on ainoa virallinen kieli Malesiassa ja Bruneissa. Malesiassa malaiji tunnetaan myös nimellä Bahasa Malaysia eli Malesian kieli, tarkoituksen ollen korostaa kyseessä olevan kaikkien malesialaisten yhteinen (eikä siis yksinomaan etnisten malaijien) kieli.[6]

Singaporessa malaiji on yksi neljästä virallisesta kielestä mutta ainoa kansallinen kieli, ja muun muassa Singaporen kansallislaulu Majulah Singapura on malaijia. Käytännössä lingua francana käytetään kuitenkin englantia ja siitä johdettua singlishia.[7]

Itä-Timorissa malaiji on perustuslaillinen työkieli, muttei virallinen kieli.[8]

Malaiji ja indonesia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Erot malaijin ja indonesian välillä

Malaiji on erittäin läheistä sukua indonesian kielelle, mutta eroaa hieman lausumiseltaan ja melko paljon lainasanastoltaan. Malaijissa näkyy vahvana siirtomaa-ajoilta peräisin oleva englannin vaikutus, kun taas indonesiasta löytyy vastaavasti enemmän hollannin lainoja. Esimerkiksi sana "pyyhe" on lainattu eri kielistä: tuala (englannin sanasta towel) vs. handuk (hollannin sanasta handdoek).[9]

Kirjakielessä on samasta syystä ollut pieniä eroja, mutta vuonna 1972 toteutetun oikeinkirjoitusreformin jälkeen erot malaijiin ovat kaventuneet.[10]

Fonologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vokaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etinen Keskinen Takainen
Suppea i u
Puoliavoin e ə o
Avoin a

Lähde:[11]

Konsonantit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Labiaali Dentaali/

Alveolaari

Palataali Velaari Glottaali
Klusiili p | b t | d k | g ʔ
Affrikaatta ʧ | ʤ
Frikatiivi s h
Nasaali m n ɲ ŋ
Likvida l ~ r
Puolivokaali w j

Lähde:[11]

Kirjakieli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alankomaiden Itä-Intiassa julkaistun malaijinkielisen lehden kansi vuonna 1890.

Malaijia kirjoitettiin aikaisemmin arabian aakkostolla eli malaijiksi jawi-kirjoituksella.[12] Sekä Malesiassa että Indonesiassa on siirrytty lähes täysin latinalaiseen aakkostoon, mutta Bruneissa opetetaan edelleen jawia koulussa, ja epävirallisissa yhteyksissä jawia näkee edelleen erityisesti Malesian vanhoillisissa pohjoisosissa.

Suurin osa malaijinkielisestä kirjallisuudesta on peräisin 1400- ja 1500-luvuilta lähtien, kun islam saapui Kaakkois-Aasiaan. Tätä vanhempia kirjoituksia on säilynyt erittäin vähän. Nykymalaiji alkoi kehittyä 1920-luvulla ja korvasi islamin saapumisen jälkeen kehittyneen klassisen malaijin.[5]

Kielioppi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malaiji ei tunne olla-verbiä (kopulaa). Esimerkiksi lause: "Nama saya Pekka." kääntyy suoraan: "Nimi minä Pekka."

Substantiivien monikko ilmaistaan toistamalla sana. Esimerkiksi: lapsi - anak, lapset - anak anak.

Koska malaiji on saanut latinalaisen kieliasunsa melko hiljan, on sen lausunta foneettista eli sanat lausutaan kuten ne kirjoitetaan.

Kielinäyte

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

»Semua manusia dilahirkan bebas dan samarata dari segi kemuliaan dan hak-hak. Mereka mempunyai pemikiran dan perasaan hati dan hendaklah bertindak di antara satu sama lain dengan semangat persaudaraan.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [13]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ dbp.gov.my Dewan Bahasa dan Pustaka. Arkistoitu 15.4.2012. Viitattu 3.3.2012.
  2. ↑ dbp.gov.bn Dewan Bahasa dan Pustaka. Viitattu 3.3.2012.
  3. ↑ Glottolog 4.3 - Colloquial Malay glottolog.org. Viitattu 7.12.2020.
  4. ↑ Iman Ghosh: Ranked: The 100 Most Spoken Languages Around the World Visual Capitalist. 15.2.2020. Viitattu 18.4.2022. (englanti)
  5. ↑ a b Malay language Encyclopædia Britannica. 2022. Viitattu 18.4.2022. (englanniksi)
  6. ↑ Bahasa Rasmi 2022. The Government of Malaysia's Official Portal. Viitattu 20.4.2022. (malais)
  7. ↑ Jaclynn Seah: A Guide To Singapore's Languages Culture Trip. Viitattu 7.12.2020.
  8. ↑ Constitution of the Democratic Republic of Timor-Leste (pdf) (VII / 159) 2002. unesco.org. Viitattu 7.12.2020. (englanniksi)
  9. ↑ What are the basic differences between Indonesian and Malay? Medium. 17.8.2018. Viitattu 20.4.2022. (englanniksi)
  10. ↑ Omar, Asmah Haji: The Malay Spelling Reform Journal of the Simplified Spelling Society. 1989. Arkistoitu 2011. Viitattu 21.4.2022. (englanniksi)
  11. ↑ a b Malay www.languagesgulper.com. Viitattu 7.12.2020.
  12. ↑ ScriptSource - Malay scriptsource.org. Viitattu 18.4.2022.
  13. ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Malaijinkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja
Austronesialaiset kielet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malaijin_kieli&oldid=22678182”