Maija Nissinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kemian professoria. Vuonna 1932 Miss Suomeksi valitusta Maija Nissisestä on eri artikkeli.
Maija Nissinen
Maija Nissinen matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan publiikissa tammikuussa 2019.
Maija Nissinen matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan publiikissa tammikuussa 2019.
Henkilötiedot
Syntynyt15. helmikuuta 1974 (ikä 50)
Nivala
Kansalaisuus Suomi
Ammatti kemian professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Jyväskylän yliopisto (FM 1997, FL 1999, FT 2001)
Instituutti Jyväskylän yliopisto
Tutkimusalue orgaaninen kemia, supramolekulaarinen kemia
Aiheesta muualla
Kemian laitos, JYU

Maija Nissinen (s. 15. helmikuuta 1974 Nivala)[1] on suomalainen kemisti ja professori. Hän on toiminut kemian professorina Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2010. Kemistinä Nissinen on kansainvälisesti merkittävä supramolekyylikemian tutkija.

Maija Nissinen kirjoitti 1993 ylioppilaaksi Nivalan lukiosta.[1] Sen jälkeen hän aloitti kemian opinnot Jyväskylän yliopistossa, josta valmistui filosofian maisteriksi 1997 ja lisensiaatiksi 1999.[2] Uransa alkuvaiheessa hän työskenteli kansainvälisen tutkijavaihto-ohjelman kautta vierailevana tutkijana Münsterin yliopistossa 1997 ja 1998.[2]

Akateeminen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filosofian tohtoriksi Nissinen väitteli Jyväskylän yliopistossa vuonna 2001.[2] Hänen orgaanisen kemian alaan kuuluvan väitöskirjansa aiheena oli heikkoihin, ei-kovalenttisiin vuorovaikutuksiin perustuvien supramolekulaaristen yhdisteiden rakenteen röntgentutkimus.[2] Väitöstutkimuksessaan Nissinen tutki erilaisia kruunueettereitä, syklofaaneja, kaliksareeneja ja resorsinareeneja, jotka ovat tärkeimpiä supramolekulaarisen kemian tutkimuskohteisiin kuuluvia yhdisteitä.[2] Väitöskirjan ohjasi professori Kari Rissanen.[2]

Nissinen on toiminut 1996–2003 eri viroissa Jyväskylän yliopistossa: tuntiopettajana, assistenttina, tutkijana ja erikoistutkijana.[3] Yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa hän toimi määräaikaisesti opintoasiainpäällikön viransijaisena.[1] Vuosina 2003–2005 hän työskenteli Suomen Akatemian akatemiatutkijana.[3] Nissinen nimitettiin vuonna 2006 Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun orgaanisen kemian dosentiksi.[3]

Professoriksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maija Nissinen toimi Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella määräaikaisena kemian professorina vuodesta 2006.[3] Hänet nimitettiin Jyväskylän yliopiston kemian vakinaiseksi professoriksi elokuussa 2010.[3] Professuurin tutkimusala keskittyy supramolekyylien rakenteiden tutkimukseen sekä erilaisten molekyylien valmistukseen eli syntetiikkaan.[3] Osa Nissisen tutkimustyöstä tapauhtuu poikkitieteellisessä tutkimusympäristössä Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksessa.[3] Virkaanastujaisluennossaan Nissinen esitteli arkipäivän elämään liittyviä supramolekulaarisen kemian ilmiöitä.

Nissisen tehtäviin professorina kuuluu esimerkiksi nanotieteiden maisteriohjelmassa (opintosuuntana kemia) opiskelevien tutkinto-opiskelijoiden opintoneuvonta.[4] Hän opettaa orgaanista kemiaa, supramolekulaarista kemiaa sekä materiaalikemiaa.[5] Materiaalikemian kysymyksistä hän tarkemmin määriteltynä luennoi hybridimateriaaleista ja funktionaalisista materiaaleista sekä niiden kemiallisista ominaisuuksista.[5]

Professorin tehtävien ohella Nissinen on toiminut kaudella 2018–2021 Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaanina ja hän on samalla ollut dekaanin ensimmäinen varahenkilö.[6] Hänen vastuualueekseen varadekaanina määriteltiin tiedekunnan koulutusasiat (koulutuksen laatu ja kehittäminen).[6]

Kemistinä Nissisen tärkein tutkimuskohde on supramolekulaarinen kemia. Hän tutkii erilaisten supramolekyylien rakennetta ja valmistaa uusia molekyylejä eri sovelluksiin. Pääasiassa hän suunnittelee erilaisia heikkoihin vuorovaikutuksiin ja kristallisointiin perustuvia supramolekyylikemian ratkaisuja. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat myös röntgenkristallografia, rakennekemia, vieras-isäntä -kemia, polymorfismi ja resorsinareenien tutkimus.[4] Hän on tehnyt myös kiinteän tilan polymorfia- ja yhteiskidetutkimusta.[3]

Professori Nissisen tutkimustyö sivuaa nanotiedettä. Esimerkiksi supramolekyylikemia on integroitunut osaksi nanotieteen tutkimusta.[1] Suurimmat kemiallisesti tarkasteltavat atomirakenteet ovat kooltaan nanometriluokkaa ja supramolekyylikemian perusperiaatteet, kuten itsejärjestäytyminen, ovat myös nanokemian perusilmiöitä.[1] Supramolekyylikemian tutkimustietoa voidaankin hyödyntää nanokokoisten järjestelmien (esim. laitteiden ja komponenttien) valmistuksessa.[1] Nissisen tutkimustyöstä nanotieteen kyseiseen osa-alueeseen kuuluu esimerkiksi erilaisten supramolekyylien kehittäminen ja valmistaminen.

Nissinen valmistaa kemiallisen synteesin avulla uusia yhdisteitä, joilla on sovelluksia biologian tai ympäristötieteiden alalla. Synteettisiä tuotteita voidaan hyödyntää esimerkiksi biologisten tai ympäristön kannalta tärkeiden yhdisteiden sitomiseksi tai kuljettamiseksi.[4] Yhdisteitä voi soveltaa myös biologisissa mallintamis- tai signalointiprosesseissa.[4]

Työn ulkopuolella Nissinen harrastaa käsitöitä ja sukututkimusta sekä lukee kirjoja.[2]

  1. a b c d e f Juhlaluennot: Uudet professorit esittäytyivät keskiviikkona 15.12.Jyväskylän yliopisto, 2012. Viitattu 19.1.2016. (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. a b c d e f g Vuosikertomus 2001 (Arkistoitu – Internet Archive), s. 31. (PDF). Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, 2001. Viitattu 1.11.2016.
  3. a b c d e f g h Maija Nissisestä kemian professori Jyväskylän yliopisto, 2010. Viitattu 19.1.2016. [vanhentunut linkki]
  4. a b c d Maija Nissinen (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopisto, kemian laitos. 24.5.2019. Viitattu 27.5.2021. (englanniksi)
  5. a b Professor Maija Nissinen (Arkistoitu – Internet Archive) Nanoscience Center, JY. 23.1.2018. Viitattu 27.5.2021. (englanniksi)
  6. a b Dekaanin päätös 29.12.2017 (Arkistoitu – Internet Archive) (PDF). Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, JY. Viitattu 27.5.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]