Maija Halonen
Maija (Maiju) Halonen (o.s. Mäkinen, 1. tammikuuta 1873[1] Sortavala – 30. marraskuuta 1944 Tuusula) oli suomalainen kirjallisuuden suomentaja.
Maija Halosen vanhemmat olivat Sortavalan opettajaseminaarin käsitöiden ja piirustuksen lehtori Eero Mäkinen (1845–1903) ja Maria Emelie (Immi) Stenbäck (1840–1931). Eero Mäkinen perusti Sortavalaan Suomen ensimmäisen urkuharmonitehtaan ja ammattikoulun hoitaen niitä päätyönsä ohella. Musiikkia opiskellut Maija tutustui taidemaalari Pekka Haloseen laivamatkalla Suomeen 1892 ja he menivät naimisiin 1895. Haloset muuttivat Tuusulan Halosenniemeen 1902. Perheessä oli neljä poikaa ja neljä tytärtä.
Vuorineuvos Eero Mäkinen oli Maija Halosen nuorempi veli.
Halosenniemi on nykyään kotimuseo ja se on auki yleisölle.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ellen Key : Kauneus kodeissa; ; suom. M:a H:n. Kuopion uusi kirjapaino, Kuopio 1899
- Selma Lagerlöf : Herraskartano ja legendoja ; suom. Maija Halonen ; alkulauseen kirj. Juhani Aho. WSOY 1900, 2. painos 1913
- Karl Ewald : Lasten ristiretki : kertomus nuorisolle. Nuorison seikkailukirjasto 6. WSOY 1904
- Jonas Lie : Ulfvungit : lehti intohimojen kirjasta ; norjankielestä suom. Maija Halonen. Otava 1904
- Carlo Collodi : Pinocchion seikkailut : kertomus marionetista ; italian kielestä suomensi Maija Halonen. Kustannus-o.y. Helios, Helsinki 1906, 2. painos Karisto 1989 (alkuteos Le avventure di Pinocchio)
- Selma Lagerlöf : Suotorpan tyttö. WSOY 1909, 2. ja 3. painos 1910, 4. painos 1920
- Rudolf Herzog : Wiskottenin perhe : romaani. Otava 1909, 2. korjattu painos 1933
- B. S. Ingemann : Eerik Menvedin lapsuus : historiallinen romaani. Otava 1913
- Suotorpan tyttö : kansannäytelmä neljässä näytöksessä ; Selma Lagerlöfin samannimisen kertomuksen mukaan sovitelleet Bernt Fredgren ja Selma Lagerlöf ; suomentanut Maija Halonen. Werner Söderström oy:n näytelmäsarja 42. WSOY 1914, 2. painos 1918
- B. S. Ingemann : Waldemar Seier : historiallinen romaani. Otava 1914
- B. S. Ingemann : Kuningas Eerik ja lainsuojattomat : historiallinen romaani, osat 1-2. Otava 1915–1916
- B. S. Ingemann : Tanskan prinssi Otto. Otava 1917
- Konni Zilliacus : Sedän keittokirja ; sommitellut ja kirjoittanut Konni Zilliacus ; tekijän luvalla suomentanut Maija Halonen. Otava 1926, uusintapainos Psykiatrian yhteistyö 1995, lisäpainos 2002 (alkuteos Farbrors kokbok)
- Benvenuto Cellini : Oma-elämäkerta ; italian kielestä suomentanut Maija Halonen. WSOY 1933, 2. painos 1996
- Carl G. Laurin : Jean François Millet. WSOY 1944
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maija Halonen SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
- Markku Kuisma: Vuorineuvos Eero Mäkinen (1886–1953). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuolinilmoitus. Hufvudstadsbladet, 5.12.1944, nro 330, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.10.2021.