Machi-bugyō-shō
Machi-bugyō-shō tarkoittaa feodaalisen Japanin kaupungin maistraattia. Sekä samurai-luokasta että muista yhteiskuntaluokista palvelukseen määrätyt virkamiehet kuten poliisit, palomiehet ja tuomarit palvelivat shōgunaattia machi-bugyō-shōssa. Japanilaisissa kaupungeissa machi-bugyō-shō vastasi esimerkiksi verojen keruusta, poliisitoimesta, siviili- ja rikosoikeudesta ja palolaitoksesta.[1]
Machi-bugyō-shō - kaupungin maistraatti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1631 kolmas Tokugawa-klaanin shōgun Tokugawa Iemitsu perusti silloiseen Edoon (nykyiseen Tokioon) keskushallinnon eli shōgunaatin siviilipoliisivoimat, mukaan lukien virat ja arvoasteet.[2] Edoon perustettiin kaksi Machi-bugyō-shō eli kaupungin maistraattia (kolmas machi-bugyō-shō perustettiin kaupunkiin vuosien 1702-1719 välisenä aikana).[3] Edossa oli aluksi kaksi maistraattia: pohjoinen maistraatti kita machi-bugyō ja eteläinen minami machi-bugyō. Viittaus pohjoiseen ja eteläiseen maistraattiin ei Edon kaupungin tapauksessa tarkoita maistraattien sijaintia vaan edellä mainitut maistraatit vuorottelivat samoja vastuita ja velvollisuuksia keskenään kuukauden aikajaksolla. Esimerkiksi partioituaan kuukauden kaupunkia pohjoinen maistraatti luovutti partiointivastuun eteläiselle ja sai kuukauden aikana esiin tulleiden tapausten ja rikosten sekä oikeustoimien raportoimiseen valvoville viranomaisille.[1]
Valvonta kohdistui pääasiassa chōnin-luokkaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Samurai-luokan ja sekä papiston (buddha-munkit ja shinto-pappit) juridiset asiat eivät yleensä kuuluneet machi-bugyō-shōn tomenkuvaan vaan niitä hallinnoivat valvojat ō-metsuke ja metsuke sekä hengellisiin asioihin perehtynyt virasto jisha-bugyō-shō jolla oli juridinen määräysvalta kaikkiin buddhalaisiin luostareihin ja shintolaisiin pyhäkköihin. Machi-bugyō-shōn valvonta kohdistuikin lähinnä kaupungin kauppiaisiin sekä käsityöläisiin ja rikostutkinta kaupungissa tapahtuneisiin rikoksiin.
Machi-bugyō-shō -maistraatin virat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Machi-bugyō-shōssa työskenteli eriasteisissa viroissa sekä samurai-luokkaa että alempien luokkien chōnin väkeä, jotka olivat yleensä virkaansa määrättyjä, mutta joistakin viroista tuli pikkuhiljaa isältä pojalle periytyviä.
Machi-kata yoriki oli ylemmissä virkatehtävissä toimiva samurai. Yoriki vastaa nykyaikana poliisin viroista lähinnä poliisipäällikköä tai nimismiestä.
Machi-kata dōshin oli alemmissa virkatehtävissä toimiva samurai, joka usein toimi partioiden johtajana. Dōshin vastaa nykyaikana poliisin viroista lähinnä komisariota.
Oli kokopäiväisesti poliisitehtävissä toimiva, ei-samurai-luokkaan kuuluva henkilö (tavallisesti chōnin), joka tavallisesti toimi suoraan Dōshinin alaisena poliisipartiossa.
Olivat osapäiväisesti apulaipoliisitehtävissä toimivia, ei-samurai-luokkaan kuuluvia, tilanteen mukaan värvättäviä henkilöitä. Usein goyōkiki tai meakashi saattoi olla paikallinen rikollinen joka tunsi ihmiset, vuorovaikutussuhteet ja tilanteet tarkoin mutta jonka uskollisuus machi-bugyō-shōlle ja lainkuuliaisuus ylipäätään oli heikko. Machi-bugyō-shōn antama palkkio poliisityöstä työskentelevälle Goyōkikille ja meakashille oli hyvin vähäinen ja usein näiden henkilöiden pääelanto tulikin yksityisten maksamasta vartioinnista tai muista oheistöistä tai elinkeinosta. Goyōkiki ja meakashi olivat kuitenkin oikeutettuja tekemään virallisen pidätyksen huutamalla "Go yō!" eli "virallisella asialla".
Okappikit olivat palkattuja kätyreitä tai ilmiantajia ("vasikoita"), jotka vakoilivat ja hankkivat tietoja rikollisista ja muista huomioitavista aiheista. Alhaisimmista yhteiskuntaluokista tai niiden ulkopuolelta värvätyt okappikit vastasivat myös kuulustelussa tarvittaessa järjestettävästä kidutuksesta.
Poliisiasemat ja vartiotuvat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tokugawa-kauden Edossa oli poliisiasemia (gosho) sijoitettuna kaupungin tärkeisiin pisteisiin, mutta todella kattavia olivat vartiotuvat (tsujiban) joita oli Edossa noin kuutisensataa. Nämä vastaavat nykyajan Japanin poliisien "koppeja" (kōban).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleiset lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Don Cunningham: Taiho-jutsu,Law and Order in the Age of the Samurai. Tuttle Publishing, 2004. ISBN 0-8048-3536-5
- Timo Reenpää (päätoimittaja): BU - Samurain ammatti / Hashi 20/1998. Hashi (silta) ; Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ry, 1998. ISBN 951-98012-1-9
- Olavi K Fäit, Anna Tuovinen, Kai Nieminen, Ilmari Vesterinen: Japanin kulttuuri. Otava, 1994, 2.p 1999. ISBN 951-1-12746-2
Lähdeviitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b TAIHO-JUTSU, Law and Order in the Age of the Samurai, Don Cunningham, sivu 39. Tutle Publishing, 2004
- ↑ TAIHO-JUTSU, Law and Order in the Age of the Samurai, Don Cunningham, sivut 37-38. Tutle Publishing, 2004
- ↑ TAIHO-JUTSU, Law and Order in the Age of the Samurai, Don Cunningham, sivu 39. Tutle Publishing, 2004
- ↑ TAIHO-JUTSU, Law and Order in the Age of the Samurai, Don Cunningham, sivut 42-45. Tutle Publishing, 2004
- ↑ TAIHO-JUTSU, Law and Order in the Age of the Samurai, Don Cunningham, sivut 45-46. Tutle Publishing, 2004
- ↑ TAIHO-JUTSU, Law and Order in the Age of the Samurai, Don Cunningham, sivut 51-53. Tutle Publishing, 2004
- ↑ TAIHO-JUTSU, Law and Order in the Age of the Samurai, Don Cunningham, sivut 53-54. Tutle Publishing, 2004
- ↑ TAIHO-JUTSU, Law and Order in the Age of the Samurai, Don Cunningham, sivu 54. Tutle Publishing, 2004