Maaret – tunturien tyttö

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Maaret - tunturien tyttö)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maaret – tunturien tyttö
Elokuvan juliste.
Elokuvan juliste.
Ohjaaja Valentin Vaala
Käsikirjoittaja Eino Heino
Usko Kemppi
Valentin Vaala
Perustuu Selim Tapolan ja S. Toivosen alkuperäisaiheeseen
Tuottaja Risto Orko
Säveltäjä Tauno Pylkkänen
Kuvaaja Eino Heino
Leikkaaja Valentin Vaala
Lavastaja Ville Hänninen
Erikoistehosteet Holger Blommila (pyroteknikko)
Pääosat Eila Pehkonen
Hilkka Helinä
Olavi Reimas
William Markus
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomi-Filmi
Ensi-ilta 1947
Kesto 82 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Maaret – tunturien tyttö on Valentin Vaalan ohjaama elokuva vuodelta 1947. Käsikirjoitus pohjautuu ulkopuolisilta hankittuun alkuperäisaiheeseen, joskin tuotantoyhtiöllä oli ollut valmisteilla saman niminen elokuva. Aiheiden yhtäläisyydet olivat kuitenkin vähäiset.[1]

Elokuvan katsojamäärät olivat vuoden parhaat, ja se myytiin myös Norjaan, Puolaan ja Ruotsiin.[1]

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Eila Pehkonen  Maaret Oijusvuoma  
 Hilkka Helinä  Annele Raitamo  
 Olavi Reimas  tohtori Arvo Raitamo  
 William Markus  insinööri Brenner  
 Sakari Jurkka  Mattis-Niila  
 Ale Porkka  Aslak  
 Ester Lindgren  Elle-muori  
 Jouko Hälvä  Jouni  
 Emma Väänänen  Kekke Petäjä  
 Pentti Viljanen  Jalle Petäjä  
 Aku Peltonen  Susi-Hulkko  
 Maija Nuutinen  Britta-Kaisa  
 Urho Lahti  tohtori Kallio  
 Kalle Rouni  työnjohtaja Korpi  
 Rakel Laakso  kotiapulainen  
 Paavo Honkamäki  Masa, porovaras  
 Olli Åkerblom  hiihdonopettaja  
 Holger Blommila  Leksu, porovaras  
 Jaakko Kuusisto  mies hiihtomajalla  
 Pekka Halttunen  Paavo, Raitamoiden poika  
 Otto Noro  mies rakennustyömaalla  
 Aino Lohikoski  sairaanhoitaja  

Vaikka elokuvaa juonen puolesta pidettiin aikalaisarvioissa yksinkertaisena ja teennäisenä, kriitikot kuitenkin mieltyivät siihen. Niin ohjaaja Vaala kuin kuvaaja Eino Heino – Raoul af Hällströmin mukaan ”kaksi filmitaiteemme huipputekijää” – saivat monelta vuolaat kehut.[2]

Myöhemmin televisioesitysten yhteydessä suhtautuminen viileni, ja elokuvaa käsiteltiin tuomitsevin sanoin. Mikael Fräntin mielestä elokuva on Vaalan heikoimpia, Antti Lindqvist huomautti että avuttomasta käsikirjoituksesta tehty elokuva on ”vaivaannuttavaa katsottavaa”.[2]

  1. a b Muut tiedot, Elonet.fi. Viitattu 10.1.2013.
  2. a b Lehdistöarvioita, Elonet.fi. Viitattu 10.1.2013.
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.