Maanviljelysinsinööri

Maanviljelysinsinööri oli aiemmin Suomessa valtion viranomainen, jonka tarkoituksena oli edistää maataloudessa suoritettavia vesiteknisiä töitä.

Maanviljelysinsinöörit 1920-luvun Suomessa

Maatalouden edistämistä tarkoittavien vesiteknillisten töiden suorittamista varten Suomessa oli kahdeksan maanviljelysinsinööriä ja kahdeksan apulaismaanviljelysinsinööriä. He toimivat piireittäin ja heillä oli erityiset asemapaikat, jotka olivat Helsinki, Turku, Viipuri, Joensuu, Kuopio, Vaasa, Oulu ja Rovaniemi.

Tehtävät

Maanviljelysinsinöörien tehtävänä oli vuoden 1925 ohjesäännön mukaan laatia maatalouden tarvetta varten suunnitelmia ojitusta, vesiperäisten maiden kuivatusta, järvien laskemista, jokien perkaamista, pengerrystä, vesitystä, salaojitusta ja vesijohtoja varten sekä antaa näitä töitä koskevissa asioissa vesioikeudellisia, teknisiä ja agronomisia neuvoja ja lausuntoja. Tämän lisäksi maanviljelysinsinööri johti niitä yleisiä ja yksityisiä töitä, jotka olivat maataloushallituksen valvonnan alaisia.

Insinöörin avun hakeminen

Maanviljelysinsinöörin apua toimituksen tekoon piti erikseen hakea lähettämällä joko maanviljelysinsinöörille tai maaherralle kirjallinen hakemus ennen maaliskuun loppua sinä vuonna, kun toimitusta haluttiin. Hakemuksen sisältö oli tarkasti määrätty. Insinöörille saapuneiden tai jätettyjen hakemusten perusteella maanviljelysinsinöörin tuli laatia kutakin vuotta varten työohjelma toimitusten suorittamiseksi sekä itseään että piirissä mahdollisesti toimivia apulais- ja ylimääräisiä maanviljelysinsinöörejä varten. Työohjelma piti lähettää maataloushallituksen vahvistettavaksi ennen toukokuun alkua.

Toimituksen kustannukset

Maanviljelysinsinööri ja häntä avustava rakennusmestari olivat toimituksen aikana oikeutettuja saamaan toimituksen tilaajalta vapaan asunnon ja ylöspidon sekä päivärahaa silloisen matkustussäännön mukaisesti. Toimituksen päätyttyä maanviljelysinsinöörin oli annettava tilaajalle lasku, ja tilaajan piti maksaa laskun määrä heti.