Maalaisten talo (Helsinki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maalaisten talo
Osoite Simonkatu 6
Sijainti Suomi Kamppi, Helsinki
Rakennustyyppi liike- ja toimistorakennus
Valmistumisvuosi 1921
Suunnittelija Jussi Paatela
Toivo Paatela
Omistaja MTK
Osuustoimintakeskus Pellervo
Tyylisuunta 1920-luvun klassismi
Julkisivumateriaali punatiili
Kerrosluku 7
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Maalaisten talo on Helsingin Kampissa osoitteessa Simonkatu 6 sijaitseva seitsenkerroksinen liike- ja toimistorakennus, joka valmistui vuonna 1921. Sen ovat suunnitelleet arkkitehtiveljekset Jussi ja Toivo Paatela, ja se edustaa tyyliltään 1920-luvun klassismia. Sen punatiilistä julkisivua koristavat oviaukon yläpuolella kaksi Into Saxelinin graniittiveistosta, jotka esittävät maanviljelijöitä. Naista esittävä veistos kantaa lyhdettä sekä sirppiä, ja mies kylvövakkaa.[1]

Maalaisten talossa sijaitsee Maaseudun Tulevaisuuden päätoimitus, tosin vuonna 2021 sanomalehti ilmoitti hajauttavansa toimintansa ympäri Suomea, vaikka toimipiste säilyy edelleen talossa.[2][3]

Simonkatu 6:n tontilla sijaitsi aiemmin yksikerroksinen puutalo. Siinä toimi aluksi kapakka, ja vuodesta 1880 eteenpäin kodittomille tarkoitettu Helsingin Vieraskodin ensimmäinen toimipiste, lempinimeltään ”Kurjien Kappeli”.[4][5]

Suomen osuustoiminnan isänä pidetty Hannes Gebhard ideoi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitolle ja Pellervo-seuralle uutta pääkonttoria, josta tulisi maalaisten oma maamerkki pääkaupungin keskustaan. Lopulta hän teki tonttikaupat Simonkatu 6:sta, josta purettiin vanha puutalo.[6][7] Arkkitehtiveljekset Jussi ja Toivo Paatela laativat piirrustukset Maalaisten talolle vuonna 1920.

Rakennustyöt sujuivat varsin nopeasti; harjannostajaisia vietettiin neljän kuukauden kuluttua peruskiven muurauksesta, ja Maalaisten talo vihittiin virallisesti käyttöön 1. kesäkuuta 1921. Sitä pidettiin valmistuessaan ympäristöönsä nähden näyttävänä ja suurena, sillä sen ympärillä oli lähinnä matalampia puutaloja.[6]

Maalaisten talon osakkeenomistajina olivat aluksi osuustoiminnalliset keskusliikkeet SOK, Osuuskassojen Keskuslainarahasto, Valio ja Hankkija.[7] Siinä sijaitsi myös Yleisradion ensimmäinen studio 1920-luvulla.[6]

1950-luvulla Maalaisten taloon perustettiin kirjapaino nimeltään Simonpaino. Kirjapainon laajennus tehtiin rakennuksen sisäpihalle arkkitehti Veikko Leisténin piirrustusten mukaan vuonna 1958. Painotoiminta jatkui vuoteen 1979 asti.[8][7] Leisténin suunnitelmissa myös aiemmin rakennuksen keskellä ollut ajoportti siirrettiin sen laitaan paikkaan, jossa oli aiemmin ollut suuri näyteikkuna.[9]

Rakennusta on peruskorjattu noin 20 vuoden välein. Mittavin remontti tehtiin vuosina 1998–1999.[6]