Simonkatu
| Simonkatu | |
|---|---|
| Simonsgatan | |
 |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Tieluokka | alueellinen kokoojakatu[1] |
| Alkupiste | Mannerheimintien ja Kaivokadun risteys |
| Päätepiste | Annankatu |
| Katso myös | Simonkatu Commonsissa |
Simonkatu (ruots. Simonsgatan) on lyhyt poikkikatu Mannerheimintien ja Annankadun välissä Helsingin ydinkeskustassa. Se kulkee ilmansuunnassa koillisesta lounaaseen. Mannerheimintien toisella puolella katulinjaus jatkuu päärautatieaseman suuntaan Kaivokadun nimisenä. Katu on saanut nimensä kaupungininsinööri Simon Grönlundin mukaan.[2]
Simonkadun ainoa poikkikatu – Yrjönkatu – lähtee kadun puolivälin jälkeen kaakkoon päin. Kampin vuonna 2009 valmistunut raitiotie kulkee Mannerheimintieltä Simonkatua pitkin Urho Kekkosen kadulle ja Fredrikinkadulle.
Rakennuksia Annankadun suuntaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Forumin kauppakeskus (Simonkatu 2–4; valmistunut vuonna 1986, arkkitehdit Kari Hyvärinen, Kaarlo Leppänen, Jaakko Suihkonen[3]) sijaitsee Mannerheimintien kulmassa mäkeä ylös mentäessä vasemmalla puolella, oikealla puolella on Lasipalatsi ja Helsingin vanha linja-autoasema. Vanhan linja-autoaseman ja Simonkadun välissä on ramppi Forumin maanalaiseen parkkiluolastoon.
Forumin vieressä Simonkatu 6:ssa on Jussi ja Toivo Paatelan suunnittelema, vuonna 1921 valmistunut Maalaistentalo, Pellervo-seuran ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton omistama rakennus. Siinä on toiminut 90 vuoden ajan muun muassa MTK:n päätoimisto, Maaseudun Tulevaisuuden toimitus sekä aikanaan myös muiden pellervolaiseen osuusliikkeeseen kytkeytyneiden yritysten ja organisaatioiden tiloja.[4][5][6] Yleisradion ensimmäinen studio sijaitsi Maalaistentalossa 1920-luvulla.[7] Simonkatu 6:ssa aloitti toimintansa vuonna 1889 myös Paischeffin huonekaluliike, joka oli aikansa kuuluisin ja menestynein huonekalujen jälleenmyyjä Suomessa.[8]
Koiton talo (Simonkatu 8; Usko Nyströmin ja Vilho Penttilän käsialaa vuodelta 1907) sijaitsee Yrjönkadun kulmassa ennen risteystä.[9]
Simonlinna (Simonkatu 12) Annankadun kulmassa on Väinö Vähäkallion suunnittelema, vuonna 1925 valmistunut liike- ja toimistotalo.
Scandic Hotel Simonkenttä (Simonkatu 9) sijaitsee Simonkadun pohjoisreunassa Annankadun risteyksessä. Sen paikalla oli vuosina 1876–1929 käytettyjen vaatteiden kauppakojualue Narinkka[10] ja myöhemmin 1960-luvulta lähtien linja-autojen päätepysäkkialue Simonkenttä, josta lähtivät muun muassa Haagaan ja Konalaan johtaneet linjat.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Alueelliset kokoojakadut Helsingin karttapalvelu. Viitattu 6.1.2023.
- ↑ Helsingin kadunnimet, s. 136. Helsingin kaupunki, 1970.
- ↑ Kaija Ollila, Kirsti Toppari: Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, 8. painos, s. 350. Helsingin Sanomat, 1998. ISBN 951-9134-69-7
- ↑ Monen hyvän idean yritys- ja järjestöhautomo Osuustoiminta-lehti. Viitattu 2.8.2012.
- ↑ Maalaistentalosta historiikki Maalaisten Talo Oy:n tiedote 15.12.2009. Viitattu 2.8.2012.
- ↑ Simonkatu 6 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
- ↑ Maalaistentalo pursuaa uskomattomia tarinoita: Kahvitauoista ei tingitty edes pommituksia paossa kellarissa – "Se oli ainoa kerta kun join siellä kahvia ilman konjakkia" Maaseudun Tulevaisuus. 1.6.2021. Viitattu 1.6.2021.
- ↑ John Paischeff. Kauppalehti, 15.12.1909.
- ↑ Puhvelista Punatulkkuun, s. 132–133
- ↑ Kaupungin nimet: Narinkka Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 15.7.2010.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Simonkatu Wikimedia Commonsissa
