M270 MLRS

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta M270)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Tiivistettävä, lähteistettävä ja ajantasaistettava. Raketinheittimen kehitys- ja käyttöhistoria puutteellinen. Esimerkiksi Britannian, Norjan ja Saksan hankkimia ja Ukrainaan aseapuna toimittamia järjestelmiä ja a-tarvikkeita sopisi lisätä. Erilaisten a-tarvikkeliden kyllä/ei-tyyliset taulukkosarakkeet eivät kuulu tietosanakirjaan.
M270 MLRS
Yhdysvaltain maavoimien M270 MLRS edestäpäin nähtynä.
Yhdysvaltain maavoimien M270 MLRS edestäpäin nähtynä.
Valmistushistoria
Valmistusmaa  Yhdysvallat
Tekniset tiedot
Pituus 6.97 m
Leveys 2.97 m
Korkeus 2.59 m
Taistelupaino 24,7 t
Telaketjut 530 mm, telapaine ? kg/cm²
Maksiminopeus
– tiellä 64.4 km/h
Toimintasäde 483 km
Moottori Cummins VTA-903
– hevosvoimat 500 hv
– kilowattia 373 kW
Miehistö 3

M270 MLRS (suom. nimi: 298 RSRAKH 06) on yhdysvaltalaista alkuperää oleva raskas raketinheitinjärjestelmä. Heittimen M993-tyyppinen alusta perustuu M2 Bradley -rynnäkköpanssarivaunuun, johon on asennettu M269-raketinheitin. Tela-alustainen vaunu on varustettu 500 hv tehoisella dieselmoottorilla ja suurin nopeus tiellä on 64 km/h, maastossa 35 km/h. Vaunu painaa ilman raketteja 20 tonnia.

Raketit ovat tavanomaisten putkien sijasta asennettu kasetteihin joihin mahtuu kuusi rakettia kuhunkin. Heittimeen on mahdollista asentaa kaksi kasettia rinnakkain. Itsenäinen tulitoiminta on mahdollista oman paikantamislaitteiston ansiosta. Vaunun ohjaamo on suojattu ABC-aseiden vaikutukselta.

Ensimmäiset järjestelmät toimitettiin vuonna 1983 Yhdysvaltain armeijalle. Järjestelmä on yleisesti käytössä Nato-maissa, Lähi-idässä, Japanissa, Etelä-Koreassa ja Suomessa. Sen valmistus lopetettiin vuonna 2003.

M270-raketinheitin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuorma: 2 × 6 kpl 227 mm raketti tai 2 × ATACMS-tykistöohjus
  • Tulinopeus: 12 rakettia minuutissa korkeintaan 6 eri maalipisteeseen tai 2 rakettia 20 sekunnissa korkeintaan kahteen eri maalipisteeseen
  • Suuntaus: M270:llä maksimiaika 93 sekuntia, M270A1:llä maksimiaika 16 sekuntia
  • Lataus: M270 noin 4 minuuttia (12 rakettia), M270A1 noin 3 minuuttia (12 rakettia)

M993-alusta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pituus: 6,970 m
  • Leveys: 2,972 m
  • Korkeus: 2,597 m
  • Taistelupaino: 24,7 tonnia
  • Moottori: 14,8 litran Cummins VTA-903T -V8-turbodiesel
  • Sylinterimitat/iskutilavuus: 139,7*120,7 mm/14794 cm3[1]
  • Teho: 373 kW (500 hv)
  • Huippunopeus tiellä: 64 km/h

Käyttö Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raskas raketinheitin 298 RsRakh 06, kuvassa näkyvissä yhteensä 12 rakettia kahdessa erillisessä kasetissa.

Asejärjestelmän hankinnasta päätettiin tammikuussa 2006. Kauppa edellytti Yhdysvaltain kongressin lupaa, joka oikeutti Alankomaat myymään järjestelmään kuuluvia heittimiä ja johtamisjärjestelmän osia Suomelle. Hankinnan arvo oli 30 miljoonaa euroa. Tällä rahalla saatiin heittimien lisäksi ampumatarvikkeita, johtamislaitteita, ajoneuvoja, työkaluja, varaosia ja muuta materiaalia. Hankintaan varattu budjetti oli 57,6 miljoonaa euroa. Ylijäänyt osa käytetään järjestelmän kehittämiseen.

Hankintapäätös perustui eduskunnassa käsiteltyyn valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon, minkä mukaan maavoimien iskukykyä kehitetään hankkimalla raskaita raketinheittimiä asevaikutuksen ulottamiseksi vastustajan operatiiviseen syvyyteen. Hankinta osui ajankohtaan, jolloin järjestelmän nykyiset käyttäjät olivat luopumassa siksi kylmän sodan jälkeisestä turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttumisesta. Länsieurooppalaiset käyttäjät olivat muuttaneet kalustoaan enemmän kriisinhallintatehtäviin soveltuvaksi ja tarve raskaille tukiaseille oli vähentynyt.

Suomen puolustusvoimat vastaanotti helmikuussa 2007 Alankomaista käytettynä ostamansa raskaat raketinheittimet. Niistä muodostettiin 8 heitintä käsittäviä tulipattereita Tykistöprikaatiin Niinisaloon. Kalustosta käytetään Suomessa nimeä 298 RSRAKH 06. Yhteensä heittimiä hankittiin 22 kappaletta ja noin 100 muuta ajoneuvoa. Ampuminen täysikokoisilla raketeilla on mahdollista vain Rovajärvellä, sillä niiden vaara-alue on liian suuri Niinisalon Pohjankankaalle. Varusmiesten koulutus M270 MLRS -kalustolla alkoi vuonna 2008. Vuonna 2013 Tanskasta hankittiin 12 kappaletta M270A1-heittimiä ajoharjoitusta varten.[2]

Suomessa harkittiin rypälepommien käyttämistä heittimen ammuksina. Tämä herätti huomiota ulkomailla, sillä useat maat olivat käyneet keskusteluja rypälepommeista luopumisesta ja käyttökiellosta. Suomessa korostettiin hankittavan ammuksia, jotka tuhoavat itsensä niin etteivät ammukset jää ansoiksi maastoon vuosikausiksi. Rypälepommikielto poisti kuorma-ammukset markkinoilta, jolloin asiaan ei tarvinnut palata. Vuonna 2011 raskaat raketinheittimet päivitettiin 45 miljoonan dollarin sopimuksella itseohjautuvien asejärjestelmien kuten ATACMS ja GMLRS käyttöä varten.[3] Hankinta ATACMS-tykistöohjuksen ilman tytärammuksia olevasta versiosta oli pitkällä kunnes se peruttiin vuonna 2014 kustannussyistä.[4] Lokakuussa 2015 puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg kertoi, että Yhdysvalloista odotetaan myyntilupaa GMLRS-järjestelmän hankinnalle.[5] Sellainen saatiin marraskuussa 2015.[6]

Vuonna 2016 Suomi hankki 150 miljoonalla dollarilla yhteensä 240 GMLRS- tai GMLRS AW -ohjusta.[7]

Vuonna 2020 Puolustusvoimat testasivat Rovajärvellä raskaalle raketinheittimelle hankituja GMLRS ja GMLRS AW -raketteja. Rakettien pisimmän kantaman on ilmoitettu olevan yli 80 kilometriä.[8] GMLRS on tarkoitettu pistemäisten maalien tuhoamiseen ja GMLRS AW aiheuttaa kohteen yläpuolella räjähtäessään laajaa aluetuhoa. Rakettien valmistaja on yhdysvaltalainen Lockheed Martin.

Suomi tilasi vuonna 2021 Yhdysvaltain ensimmäisenä vientiasiakkaana 150 kilometrin kantaman ER GMLRS-ohjuksia (ER=Extended-Range).[7] Hankinta maksoi 91,2 miljoonaa euroa ja ne toimitettaisiin vuodesta 2024 lähtien.[7][9]

Marraskuussa 2022 uutisoitiin Yhdysvaltojen vientilupaviranomaisen maansa kongressille tekemästä esityksestä vientiluvan myöntämiseksi suurelle erälle Puolustusvoimien käytössä oleville tykistöraketinheittimille hankittavia GMLRS- ja GMLRS AW -ohjuksia.[7] Hankinnalla Suomi tavoittelee RsRakH 06 -tyyppimerkinnällä tunnetun raketinheitinkaluston (М270 MLRS) ampumatarvikkeiden lisäämistä nopealla aikataululla. Enimmillään 2 400 täsmäohjusta hankittaisiin Lockheed Martinilta. Kussakin ohjuksessa on 91 kg:n räjähdysainelataus ja niiden kantama on 15–92 kilometriä. Kaupan toteutuessa Suomesta tulisi Yhdysvaltain jälkeen merkittävin valtio käytössä olevien GMLRS-täsmäohjusten määrällä mitattuna. Puolet tilauksesta on tarkoitus toimittaa nopeutetusti Yhdysvaltain asevoimien varastosta.[7]

Käyttö konflikteissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Israelin pommitukset.

Israel oli hankkinut Yhdysvalloista 52 M270 MLRS -raketinheitintä: 16 kpl 1997, 20 kpl 1998 ja 16 kpl 1999.[10][11] Libanonin 34 päivää kestäneen sodan aikana Israel ampui Libanoniin ainakin 1 800 kuorma-ammusta, joissa oli noin 1 200 000 tytärammusta.[12]

Järjestelmää on käytetty myös Persianlahden sodassa ja Irakin sodassa.

Ampumatarvikkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuorma-ammus Tytärammus Lukumäärä Kantama (km) Suomessa
M26 M77 644 32 ei hankita[13]
M26A1-kuormaraketti 644 45 ei hankita
M26A2-kuormaraketti 644 45 ei hankita
M28-harjoitusraketti ei räjähtäviä tytärammuksia 644 32 käytössä[13]
M28A1-harjoitusraketti ei hankita
AT2-sirotemiinaraketti sirotemiina 28 38 varastoitu[13]
M30A1 (GMLRS) ei r. tytärammuksia[14] 0 70 hankittu
M31A1 (GUMLRS) ei tytärammuksia 0 70 hankittu[15][16]
ER-GMLRS UNITARY ei tytärammuksia 0 150 hankitaan[17]
ER-GMLRS AW ei tytärammuksia 0 150 hankitaan
MGM-140A – Block I M74 950 128 ei hankita
MGM-140B – Block IA M74 275 165 ei hankita
MGM-168 – Block IVA ei tytärammuksia 0 300 hankinta peruttiin

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Versatile 935–950 (traktorimallisto vastaavalla moottorilla) konedata.net. 30.6.2023. Viitattu 8.8.2023. (suomeksi)
  2. ↑ M270 (MLRS) Danish Army Vehicles Homepage. 2014. Viitattu 2.6.2015. (englanniksi)
  3. ↑ Lockheed Martin Receives $45.3 Million Contract to Upgrade Finland’s Precision Fires Capability Lockheed Martin. 18.5.2011. Viitattu 2.6.2015. (englanniksi)
  4. ↑ Huhtanen, Jarmo: Suomi peruu sadan miljoonan ohjusoston Yhdysvalloista. Helsingin Sanomat. 29.3.2014. Arkistoitu 26.12.2014. Viitattu 2.6.2015.
  5. ↑ Lindberg, Jarmo: Kansainvälinen puolustusyhteistyö vahvistaa. Keskisuomalainen. 9.10.2015. Arkistoitu 10.10.2015. Viitattu 10.10.2015.
  6. ↑ Finnish army to purchase U.S. GMLRS M31A1 and GMLRS M30A1 missiles and rocket pods. Army Recognition. 10.11.2015. Arkistoitu 12.11.2015. Viitattu 10.11.2015. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e Aleksei Kettunen: Suomesta GMLRS-ohjussuurvalta? Suomen Sotilas, suomensotilas.fi. 7.11.2022. Viitattu 9.11.2022.
  8. ↑ Raskaan raketinheittimen ampumatarvikkeiden vaikuttavuus todennettiin Rovajärvellä Puolustusvoimat.fi. 24.11.2020. Viitattu 28.11.2020.
  9. ↑ Puolustusvoimat hankkii raskaan raketinheittimen ampumatarvikkeita Puolustusministeriö. Viitattu 11.2.2022.
  10. ↑ Eraker, Harald: Kværners rakettbeholdere til Israel. Ny Tid. 2.5.2003. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 3.3.2022. (norjaksi)
  11. ↑ Hasson, Nir: Halutz orders probe into use of cluster bombs in Lebanon. Haarez.com. 20.11.2006. Arkistoitu 12.2.2007. (englanniksi)
  12. ↑ When rockets and phosphorous cluster. Haarez.com. 30.9.2006. Arkistoitu 4.11,2007. (englanniksi)
  13. ↑ a b c Puolustusvoimat kaavailee satelliittiohjattavien rakettien hankkimista Ilta-Sanomat. 3.2.2008. Viitattu 2.6.2015.
  14. ↑ Guided Multiple Launch Rocket System – Alternate Warhead (GMLRS-AW) XM30E1 (pdf) Globalsecurity.org. Viitattu 2015. (englanniksi)
  15. ↑ Maavoimille hankitaan raskaan raketinheittimen ampumatarvikkeita Maavoimat.fi. 4.2.2016. Viitattu 16.1.2022.
  16. ↑ Puolustusvoimat valmistelee raskaan raketinheittimen ampumatarvikkeiden hankintaa 18.2.2021. Puolustusministeriö. Viitattu 16.1.2022.
  17. ↑ Puolustusvoimat hankkii raskaan raketinheittimen ampumatarvikkeita 11.2.2022. Puolustusministeriö. Viitattu 11.2.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
M270 MLRS raketinheittimen tytärammuksia kuljettavat kuorma-ammukset
Tytärpommien rypälepommit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=M270_MLRS&oldid=22680316”