Müzeyyen Senar

Müzeyyen Senar (oikealla) Zehra Bilirin seurassa vuonna 1950

Müzeyyen Senar (16. heinäkuuta 1918 Bursan maakunta – 8. helmikuuta 2015 İzmirin maakunta) oli turkkilainen laulaja.

Senarin vanhempien avioliitto oli riitaisa. Hänellä oli sisko ja veli, jotka olivat häntä vanhempia. Hänen äitinsä jätti miehensä ja muutti Istanbuliin. Senar pysyi isänsä luona kolmen vuoden ajan, kunnes 12-vuotiaana muutti äitinsä luo. Hän sai opetusta ja vaikutteita Kemal Niyazi Seyhunilta, Hayriye Hanımilta, Sadettin Kaynakilta, Selahattin Pınarilta, Lemi Atlılta ja Mustafa Nafiz Irmakilta. Senar esiintyi usein Kemal Atatürkille tämän kutsusta jo 14-vuotiaasta lähtien. Hän aloitti vuonna 1932 myös laulamisen Istanbulin radiossa ja pääsi vuonna 1933 esiintymään İbrahim Dervişzaden musiikkisaliin. Senarin ensimmäinen levytys julkaistiin vuonna 1933. Hän pysyi Istanbulin radion laulajana vuoteen 1941 saakka ja esiintyi jonkin aikaa Mesut Cemilin kutsusta myös Ankaran radiossa.

Senar oli laulajana yksi perinteisen turkkilaisen musiikin johtavista popularisoijista. Hän piti konsertteja myös ulkomailla ja jatkoi esiintymistä Turkin eri kaupungeissa vuoteen 1983. Senarin tunnettujen laulujen joukossa ovat "Ne Olursun Güzelim Sevsen Beni", "Dalgalandım da Duruldum", "Benzemez Kimse Sana", "Akşam Oldu Hüzünlendim Ben Yine", "Ben Seni Unutmak için Sevmedim", "Feraye" ja "Ormancı". Senar esiintyi myös näyttelijänä muutamissa elokuvissa. Hän sai vuonna 1998 valtiontaiteilijan arvonimen, jonka vastaanottamisesta hän kuitenkin kieltäytyi. Samana vuonna nuoremmat laulajat tekivät hänen kunniakseen hänen laulujensa uusista tulkinnoista koostuneen levytyksen. Lauluja esittivät muiden muassa Ajda Pekkan, Sezen Aksu ja Nilüfer. Vuonna 2013 Senar palkittiin Turkin kulttuurin ja taiteiden suurpalkinnolla.

Senar kärsi vakavista terveysongelmista saatuaan aivoverenkiertohäiriön vuonna 2006. Hän kuoli keuhkokuumeeseen sairastuttuaan oltuaan kuuden päivän ajan sairaalahoidossa 8. helmikuuta 2015.