Mänty-yökkönen
| Mänty-yökkönen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Noctuinae |
| Tribus: | Raitayökköset Orthosiini |
| Suku: | Panolis |
| Laji: | flammea |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Panolis flammea |
|
| Katso myös | |
Mänty-yökkönen (Panolis flammea) on keväisin lentävä, ruskeankirjava yöperhonen. Esiintymisalueellaan se on monin paikoin metsätalouden tuholainen.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mänty-yökkönen on keskikokoinen yökkönen, jonka etusiipien perusväri vaihtelee kellanruskeasta tiilenpunaiseen. Siiven poikkiviivat ovat punaruskeita ja sekä rengastäplä että munuaistäplä ovat valkoiset, ja niitä saattaa yhdistää kapea kannas. Siiven keskisaarekkeessa on punaruskeita täpliä. Takasiivet ovat tummanharmaat. Siipiväli on 30–37 mm.[2][3]
Toukka on kirkkaanvihreä, ja sen selkäpuolella on pituussuuntaisia vaaleita raitoja, mikä naamioi sen erinomaisesti neulasten joukkoon. Sivuraitojen alapuolella on punertava reunus. Pää on ruskea.
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji elää havumetsissä koko Euroopan alueella. Suomessa lajia tavataan etelärannikolta ainakin Pohjois-Pohjanmaalle asti. Lentoaika ajoittuu huhtikuusta kesäkuun alkuun. Toukat ovat näkyvimmillään heinäkuussa.[4]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikuiset perhoset ovat yöaktiivisia. Ne vierailevat pajujen kukilla ja saattavat lentää valolle. Osassa esiintymisaluettaan mänty-yökkösen toukat voivat aiheuttaa huomattavaa vahinkoa metsätalousmetsille. Suomessa laji on elinalueensa rajoilla, eikä yökkösten tiedetä aiheuttaneen mainittavia tuhoja. Nuoret toukat syövät tuoreita neulasia, mutta siirtyvät vähitellen myös ylivuotisten neulasten kimppuun. Toukat syövät neulaset neulasen tyveen asti ja voivat runsaana esiintyessään syödä koko puun paljaaksi. Yökköstoukkien hyökkäys myös altistaa puun muiden tuholaisten jatkotuhoille.[5] Mänty-yökkönen talvehtii maaperässä kotelona.
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukan ravintokasveja ovat eri mäntylajit (Pinus sp.), erityisesti kuitenkin metsämänty (P. sylvestris). Joskus se elää myös muilla mäntykasveilla.
Mänty-yökkösen saalistajia ovat: Calathus micropterus, korpikiitäjäinen (Carabus glabratus), tunturikiitäjäinen (Carabus problematicus), sinikiitäjäinen (Carabus violaceus), korppi (Corvus corax), punarinta (Erithacus rubecula), samettimuurahainen(Formica cinerea), kaljukekomuurahainen (Formica polyctena), metsälukki (Mitopus morio), Nemastoma bimaculatum, lehtolukki (Oligolophus tridens), kuusitiainen (Parus ater syn. Periparus ater), talitiainen (Parus major), seinälukki (Phalangium opilio), metsäpäästäinen (Sorex araneus), punakylkirastas (Turdus iliacus) ja räkättirastas (Turdus pilaris).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Mänty-yökkönen – Panolis flammea Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=2179
- ↑ http://perhoset.1g.fi/A/A17/321/A17_338/flammea.htm
- ↑ http://wibe.ath.cx/hyonteiset/index.php?option=com_content&view=article&id=17474[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/paflam-n.htm (Arkistoitu – Internet Archive) Mänty-yökkönen (Panolis flammea)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Mänty-yökkönen (Panolis flammea)
- The Atlas of the Forest Insect Pests: Pine beauty moth (Panolis flammea) (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Panolis flammea (pine beauty moth) (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Panolis flammea, the Pine beauty (englanniksi)