Männynpikkupirkko
| Mäntypikkupirkko | |
|---|---|
_nigrinus_-_Flickr_-_S._Rae.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Yläheimo: | Härömäiset Cucujoidea |
| Heimo: | Leppäkertut Coccinellidae |
| Alaheimo: | Scymninae |
| Tribus: | Scymnini |
| Suku: | Pikkupirkot Scymnus |
| Laji: | nigrinus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Scymnus nigrinus |
|
| Katso myös | |
Mäntypikkupirkko eli männynpikkupirkko (Scymnus nigrinus) on leppäkerttujen heimoon kuuluva pikkupirkkolaji. Mäntypikkupirkko on kooltaan pieni, ollen kooltaan 2,1–3,0 mm. ja väriltään muuten musta, mutta lajin nilkat ovat vaaleammat. Laji elää erityisesti lämpimillä paikoilla kasvavilla männyntaimilla, mutta sitä saattaa joskus löytyä myös kuusesta ja lehtipuista. Männynpikkupirkon ruumiin muoto on hoikempi kuin ahopikkupirkolla (Scymnus femoralis), mutta isompi kuin pajupikkupirkolla (Scymnus limbatus).[2] Mäntypikkupirkko on Suomessa vakiintunut ja yleinen laji etelästä Vaasan korkeudelle asti. Suomessa se on luokiteltu elinvoimaiseksi lajiksi. Lajia esiintyy pääasiassa Euroopan alueella.
Mäntypikkupirkko on ainakin seuraavien kirvalajien luontainen vihollinen: Diuraphis noxia, Pineus boerneri, mäntykirva (Pineus pini), Schizaphis graminum ja nukkaneulaskirva (Schizolachnus pineti).[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jyrki Muona, Jaakko Mattila: Mäntypikkupirkko – Scymnus nigrinus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Karjalainen Sami.: Suomen leppäkertut, s. 74. Jyväskylä: Docendo Oy, 2020. ISBN 978-952-291-731-7
- ↑ Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Scymnus nigrinus (englanniksi)