Nukkaneulaskirva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nukkaneulaskirva
Siivellisiä yksilöitä
Siivellisiä yksilöitä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Nivelkärsäiset Hemiptera
Alalahko: Kirvansukuiset Sternorrhyncha
Yläheimo: Aphidoidea
Heimo: Kirvat Aphididae
Alaheimo: Puukirvat Lachninae
Tribus: Eulachnini
Suku: Schizolachnus
Laji: pineti
Kaksiosainen nimi

Schizolachnus pineti
(Fabricius, 1781)

Katso myös

  Nukkaneulaskirva Commonsissa

Nukkaneulaskirva (Schizolachnus pineti) on erittäin yleinen mäntyjen neulasilla elävä kirvalaji.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siivettömät yksilöt ovat melko pyöreitä, karvaisia, vaihtelevissa määrin jauhemaisen vahan peittämiä ja väriltään vaalean harmaita. Takimmaisen raajaparin sääret ovat erittäin karvaiset. Koiraat ovat siivellisiä. Ruumiin pituus 1,2–2,5 mm.[1][2]

Lajin levinneisyys ulottuu Euroopasta Aasian pohjoisosien poikki Kiinaan. Se on myös levinnyt vieraslajina Pohjois-Amerikkaan.[1] Suomessa lajia on tavattu jokseenkin koko maasta[3].

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nukkaneulaskirva elää etenkin nuorilla männyillä. Kirvat muodostavat mäntyjen edellisvuotisten neulasten kuperalle pinnalle tiheitä rykelmiä, joissa kirvat ovat asettuneet neulasen suuntaisesti. Kolonian reunimmaiset yksilöt ovat muita vähemmän vahapeitteisiä, asettautuneet pää koloniaa kohti ja pitävät raajojaan leveässä asennossa. Tällä saattaa olla merkitystä saalistajien havaitsemisen kannalta. Kirvat ovat koloniassa kostetuksissa toistensa kanssa ja häirittyinä nostavat takaraajat sekä takaruumiin pystyyn ja heiluttavat niitä. Kirvat lisääntyvät neitseellisesti paitsi syksyisin, jolloin syntyy koiraita ja suvullisesti lisääntyviä naaraita. Munat talvehtivat, mutta tarpeeksi lauhan ilmaston alueilla kirvat voivat talvehtia aikuis- tai nymfivaiheessa, jolloin lisääntyminen saattaa olla täysin neitseellistä.[1][2]

Nukkaneulaskirvayhdyskuntien yhteydessä saattaa esiintyä myös yksittäin elävää Eulachnus agilis -kirvalajia. Pauesia unilachni -vainopistiäinen on nukkaneulaskirvaan erikoistunut parasitoidi.[1] Nukkaneulaskirvan saalistajia ovat ainakin välilattakirvari (Didea intermedia) ja mäntypikkupirkko (Scymnus nigrinus).[4]

Ravintokasvit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nukkaneulaskirvan ravintokasveja ovat männyt (Pinus), erityisesti metsämänty (Pinus sylvestris).[1][2]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]