Luostarivuoren koulu

Luostarivuoren koulu, Yrjö Sadeniemi ja Magnus Schjerfbeck 1926, lisärakennus Aarne Ehojoki 1968.

Luostarivuoren koulu on vuosiluokkien 1–9 yhtenäiskoulu Turun keskustassa. Koulun yläluokat 7–9 toimivat Samppalinnan mäellä ja alakoululuokat Martin yksikössä urheilupuiston läheisyydessä sekä Kerttulin yksikössä. Yläkoulun kanssa samoissa tiloissa toimii myös Luostarivuoren Lyseon lukio. Luostarivuoren koulu on vuosiluokkien 1–9 yhtenäiskoulu ja oppilasmäärä on noin 800. Alakoululuokat toimivat Martin ja Kerttulin yksiköissä ja yläkoululuokat Luostarivuoren yksikössä. Koulussa toimivat yleisluokkien lisäksi ruotsin kielikylpy-, kuvataide- sekä urheiluluokat (yläkoulussa).

Historia

Luostarivuoren koulu 1920-luvun lopulla. Koulun valokuva-arkisto.

”Jopa nyt vihdoinkin se päivä on koittanut, jona Suomen

vanha pääkaupunki, jossa sivistyksen valo Suomessa levitti

ensimmäiset säteensä, aukaisee opin portit niillekin tyttärillensä,

jotka tähän saakka ovat olleet suljetut pois siitä valon lähteestä,

josta heidän ruotsia puhuvat sisarensa vuosikymmeniä vapaasti

ovat saaneet ammentaa.”

                                                                A. W. Jahnsson, 19.9.1882 koulun avajaisissa.

Suomenkielistä kansakouluopetusta järjestettiin jo 1870-luvulla mutta oppikouluopetusta oli tarjolla tuolloin vain pojille. Vanhimmat suomenkieliset oppikoulut otettiin valtion haltuun vuonna 1882 ja samana vuonna syyskuun 19. päivänä aloitti Turussa suomenkielinen tyttökoulu. Koulun johtajattarena toimi Olga Lemberg. Oppilasmäärä oli ensimmäisenä toimintavuotena 22.

Lisärakennus. Arkkitehti Aarne Ehojoki 1968.

Turun suomalainen tyttökoulu toimi pääasiassa yksityisen tuen varassa ja vasta 1892 koulun valtiollistamisen jälkeen, nousi oppilasmäärä yli sadan.Koulu sijaitsi aluksi Mittlerin talossa, Gezeliuksenkatu 2:ssa Tuomiokirkon välittömässä läheisyydessä ja seuraavien 20 vuoden aikana koulu toimi useissa osoitteissa. Näitä olivat Multavierunkatu 1, Tuomiokirkkokatu 8, Linnankatu 3 ja Uudenmaankatu 2. Turun suomenkielinen tyttökoulu valtiollistettiin vuonna 1892 ja tuolloin siirryttiin osoitteeseen Piispankatu 18. Valtiollistaminen merkitsi taloudellista vakautta ja toiminnan jatkuvuutta.

Koulu toimi alussa myöhempää keskikoulua vastaavana oppilaitoksena aluksi neljä ja myöhemmin kuusiluokkaisena. Tarvittiin kuitenkin opintojen jatkuvuutta ja perustettiin koulun yhteyteen vuonna 1895 niin sanottu jatko-opisto, joka valmisti oppilaita ylioppilastutkintoon ja kohti yliopisto-opintoja. Jatko opinnot kestivät kolme vuotta. Koulun rehtorina toimi Olga Lemberg, joka johti myös tyttökoulua. Valtionavustusta jatko-opisto sai vuodesta 1899 alkaen. Turun suomenkielinen tyttökoulu ja jatko-opisto yhdistettiin valtion kouluna vuonna 1925 yhdeksi oppilaitokseksi.

Koulun oppilasmäärä kasvoi nopeasti vuosisadan vaihteen aikoihin ja koulun saatua uudisrakennuksen osoitteeseen Aurakatu 16, oli rakennus jo heti aluksi liian pieni toiminnan tarpeisiin nähden. Syksyllä 1906 uutta koulutaloa käyttöön otettaessa, oli oppilaita 352 sekä jatko-opistossa 44 ja vuoteen 1920 mennessä oli oppilaita jo yhteensä 565. Tarvittiin uusi koulu ja Samppalinnan mäelle nousi vuonna 1926 uusi moderni ja valoisa koulurakennus, jonka poikkeuksellisen hienot luonnontieteiden opetustilat sekä kotitalousluokka herättivät aikalaisissa erityistä ihailua. Koulun suunnittelusta olivat vastanneet arkkitehdit Yrjö Sadeniemi ja Magnus Schjerfbeck. Tässä vaiheessa koulun nimeksi oli vakiintunut Turun tyttölyseo, joka muodostui keskikoulu- ja lukioluokista. Opiskelu lyseossa kesti aluksi yhdeksän ja sittemmin kahdeksan vuotta johtaen ylioppilastutkintoon.

Kun suuret ikäluokat tulivat oppikouluikään, oli koulun oppilasmäärä 1950-luvun aikana yli tuhat ja tämä oppilasmäärä vakiintui myös jatkossa. Vuonna 1968 arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema lisärakennus valmistui helpottamaan tilanahtautta. Erilliskasvatus ja myös tyttölyseot saivat Suomessa paljon arvostelua 1960-luvun kulttuuri-ilmapiirissä ja yhteiskasvatuksen katsottiin tuolloin vastaavan paremmin ajan tarpeita ja koulutuksellisia tavoitteita. Turun tyttölyseo muuttui vuonna 1974 Luostarivuoren yhteislyseoksi. Poikia oli ensimmäisenä yhteisenä vuotena 105 ja kokonaisoppilasmäärä oli yli tuhat.

Vuonna 1976 siirtyi koulu valtiolta Turun kaupungin omistukseen ja vuonna 1977 poistettiin lukukausi- ja ruokailumaksut koulussa. Koulun uudeksi nimeksi tuli Luostarivuoren koulu ja lukio. Turussa siirryttiin peruskoulujärjestelmään vuonna 1976. Luostarivuoren koulussa ja lukiossa ei tapahtunut suuria muutoksia tämän jälkeen. Luostarivuoren koulu oli vuoteen 2018 asti Turun suurin ja lisäksi yksi Suomen suurimmista kouluista oppilasmäärältään sen jälkeen, kun koulusta muodostettiin yhtenäiskoulun Martin koulun kanssa vuonna 2012. Oppilasmäärä oli tuolloin 1 003. Lisäksi lukiossa oli noin 350 oppilasta. Nykyisin Luostarivuoren yhtenäiskoulussa on oppilaita noin 800 vuosiluokilla 1–9.

Syvälahden koulun valmistuttua vuonna 2018 siirtyi Luostarivuoren koulun yläkoululuokilta suuri määrä oppilaita uuteen kouluun. Samaan aikaan Luostarivuoren lukioon yhdistettiin Turun Lyseon lukio, jolloin syntyi uusi suurlukio, Luostarivuoren Lyseon lukio. Luostarivuoren yhtenäiskoulussa on vuonna 2024 yhteensä noin 800 oppilasta ja Luostarivuoren Lyseon lukiossa yli 800 opiskelijaa.

Koulun johtajattaret ja rehtorit

• Olga Lemberg (johtajatar 1882–1919)
• Naëma Lemberg (johtajatar 1919–1925, rehtori 1925–1935)
• Armas Ensiö (rehtori 1935–1953)
• Toivo Lehtovaara (rehtori 1953–1965)
• Aili Suvanto (rehtori 1965–1974)
• Terttu Kivivuori (rehtori 1974–1976)
• Ossi Miller (rehtori 1976–1997)
• Hannu Isolauri (rehtori 1997–2018)
• Henri Littunen (rehtori 2018–)

Lähteet

• Turun Tyttölyseo 1882 - 1932 historiikki. Turku 1932 Uuden Auran osakeyhtiö.
• Puska, Timo: Luostarivuori 125 historiikki. Turku 2007. Turun tyttölyseo - Luostarivuoren seniorit ry. omakustanne.

Aiheesta muualla

• Luostarivuoren koulun omat sivut