Luigi’s Mansion

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Luigi’s Mansion
Kehittäjä Nintendo EAD
Julkaisija Nintendo
Jakelija Nintendo eShop
Ohjaaja Hideki Konno
Tuottaja Shigeru Miyamoto ja Takashi Tezuka
Suunnittelija Tadashi Sugiyama
Säveltäjä Kazumi Totaka
Shinobu Tanaka
Pelisarja Luigi's Mansion
Julkaistu GameCube
  • JP 14. syyskuuta 2001
  • NA 18. marraskuuta 2001
  • EU 3. toukokuuta 2002
  • AUS 17. toukokuuta 2002
Nintendo 3DS
  • NA 12. lokakuuta 2018
  • EU 19. lokakuuta 2018
  • AUS 20. lokakuuta 2018
  • JP 8. marraskuuta 2018
Lajityyppi toimintaseikkailu
Pelimuoto yksinpeli
Ikäluokitus CERO: A (kaikenikäisille)
ESRB: Kaikenikäisille
USK 0
Alusta Nintendo GameCube, Nintendo 3DS
Jakelumuoto GameCuben optinen levy
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Luigi’s Mansion on Nintendo EAD:n kehittämä ja Nintendon julkaisema toimintaseikkailupeli. Peli julkaistiin vuonna 2001 Nintendo GameCubelle. Peli oli yksi GameCube-konsolin julkaisupeleistä. Vuonna 2018 pelistä tehtiin remasteroitu versio Nintendo 3DS:lle.

Vuonna 2013 julkaistiin jatko-osa Luigi’s Mansion 2 Nintendo 3DS:lle. Kolmas jatko-osa, Luigi’s Mansion 3, julkaistiin Nintendo Switchille vuonna 2019.[1][2]

Pelaaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelin päähahmo on Marion veli Luigi, jonka tehtävänä on pelastaa Mario salaperäisestä, kummittelevasta kartanossa. Luigi aloittaa pelin alussa ilman aseita, ja hänellä on mukanaan vain pieni taskulamppu. Pian Luigi kuitenkin tapaa professori Elvin Gaddin, joka antaa hänelle Poltergust 3000 -imurin. Imurilla Luigi pystyy imuroimaan aaveet imurin sisään, kunhan on ensin onnistunut säikäyttämään aaveet.

Luigilla on kummituksia varten apunaan kaksi professori Gaddin keksintöä: Poltergust 3000 -pölynimuri ja Game Boy Horror. Poltergust 3000 on vahvatehoinen pölynputsaaja, joka on suunniteltu kummitusten ja haamujen nappaamiseen. Kun kummitus lähestyy Luigia, täytyy tämän valaista kummitus taskulampullaan. Tämä lamaannuttaa kummituksen hetkeksi, jolloin sen sydän paljastuu. Luigilla on tällöin mahdollisuus napata kummitus osoittamalla imurillaan suoraan sydämeen ja imuroimalla sitä, kunnes kummituksen osumapisteet loppuvat. Kummitukset luonnollisesti vastustelevat välttääkseen imuriin joutumisen. Ne yrittävät päästä irti imusta vetämällä itseään kauemmas Luigista. Jos pelaaja osoittaa ohjaustatilla vastakkaiseen suuntaan kuin mihin kummitus on menossa, saa Luigi pidettyä kummituksia kauemmin otteessaan. Kummituksia pidetään imurin sisällä, kunnes Luigi palaa Elvin Gaddin luo. Tällöin Gadd tekee kummituksista kauniita maalauksia. Kun maalaukset on tehty, varastoidaan ne maalausgallerian seinille. Myöhemmin pelissä Luigi pystyy ampumaan Poltergust 3000:lla tulta, jäätä ja vettä. Game Boy Horror on kannettava laite, jolla Luigi pystyy etsimään erilaisia esineitä kartanosta. Se kertoo myös kummitusten nappaamistapoja, sisältää kartan kartanosta, ja voipa sillä myös soittaa Gaddille neuvojen kysymistä varten.

Kummituksia on erilaisia. On perus vihollisiksi tarkoitettuja kummituksia, joiden sydämen energia on yleensä 10-40. Sitten on ns. "Taulukummituksia" jotka ovat ikään kuin mini bosseja eli tavallista voimakkaampia vihollisia. Näitten sydämen energia on aina 100. "Taulukummituksen" kaappaaminen poikkeaa normaalista kummituksesta sillä tavoin että ensin pitää löytää jokin asia jolla saadaan kummituksen sydän paljastumaan esim. avaamalla ikkunan saadaan aikaan se että alkaa tuulemaan huoneessa ja sitten kummitus jähmettyy hetkeksi ja ennen kuin kummitus menee sulkemaan ikkunan, tällöin Luigilla on pieni mahdollisuus valaista taskulamppunsa kummitukseen ja aloittaa kummituksen imuroimisen.

Beta-version erot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luigi’s Mansion esiteltiin ensimmäisen kerran julkisesti yleisölle E3-pelimessuilla vuonna 2001. Tässä versiossa kolme peruskummitusta (oranssi, pinkki ja sininen) olivat hyvin erinäköisiä kuin lopullisessa versiossa. Oranssi kummitus oli vaaleanpunainen, ja sillä oli pienemmät silmät ja suu. Pitkä ja pinkki kummitus oli oranssi, ja sillä oli isohko nenä. Sininen kummitus oli taas väriltään lähempänä violettia, ja myös sillä oli pienemmät silmät ja suu. Näiden lisäksi oli vielä kummitus, jota ei nähty lopullisessa versiossa missään muodossa. Se oli tummanvioletti ja muistutti pinkkiä beta-kummitusta. Sen pystyi näkemään vain kartanon käytävillä. Tämä kummitus tuli aina Luigin selän taakse ja kiljui. Tällöin Luigi huusi, pelkäsi ja kaatuili. King Boolla ei ole kruunua ja Boot ovat pienempiä ja niitä on enemmän. Luigin selässä oleva Poltergust 3000 on erinäköinen ja siinä oli lämpömittari, kun mittari nousi 10:een, Poltergust 3000 ylikuumeni ja Luigi kaatui. Luigi pitää taskulamppua kaksin käsin.

Juoni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Eräänä päivänä Luigi saa odottamattoman viestin: ”Olet voittanut arpajaisissa valtavan kartanon!” Luigi innostuu ja soittaa veljelleen Mariolle ja kutsuu tämän uudelle kartanolleen juhlimaan. Innostunut Luigi ei kuitenkaan tajua, ettei hän ollut itse asiassa koskaan osallistunut arpajaisiin, joissa olisi kokonainen kartano palkintona.

Luigi suunnistaa kartanoonsa kartan avulla. Yö on pimeä, ja hän miltei eksyy salaperäiseen metsään matkan varrella. Viimein Luigi löytää valtavan kartanon, joka näyttää olevan juuri oikea paikka. Heti astuessaan taloon Luigi hermostuu. Marioa ei näy missään, ja pian Luigi tajuaa, että kartanossa kummittelee.

Yhtäkkiä kummitus pelästyttää Luigin suunniltaan. Silloin vanha ja outo mies saapuu paikalle kummallinen imuri mukanaan. Mies pelastaa Luigin, ja he pakenevat kartanosta läheiseen mökkiin.

Vanhus kertoo olevansa kummitustutkija professori Elvin Gadd. Luigi kertoo professorille veljensä oleva kateissa, joten professori antaa Luigille kaksi keksintöään, jotka auttaisivat Luigia veljen etsimisessä. Luigi lähtee peloissaan kohti kartanoa.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Vastaanotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peli on saanut IGN:n arvostelussa arvosanaksi 7/10.[3] Peli sai kehuja visuaalisesta ilmeestä, ohjauksesta ja Nintendolle ominaisesta luonteesta sekä peli on hauska pelattava.[3] Ongelmakohtana pelissä on vaihtelun puute: pelaaja etenee huone huoneelta keräten kummituksia ja seikkailu päättyy viiden tai kuuden tunnin jälkeen ilman uudelleen pelattavuutta.[3]

Myynti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peli on myynyt Yhdysvalloissa 2,19 miljoonaa kappaletta.[4]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Frank, Allegra: Luigi’s Mansion 3 brings the franchise to Switch Polygon. 13.9.2018. Viitattu 14.9.2018. (englanniksi)
  2. ↑ Pelit: Luigi’s Mansion 3 www.nintendo.fi. Viitattu 20.3.2020.
  3. ↑ a b c Matt Casamassina: Luigi's Mansion ign.com. 16.11.2001. Viitattu 4.1.2022. (englanniksi)
  4. ↑ US Platinum Videogame Chart the-magicbox.com. Arkistoitu Viitattu 4.1.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mario-pelit
Tasohyppelyt
Roolipelit
Paper Mario
Spinoff-pelit
Uudelleenjulkaisut
Ajopelit
Yoshi-pelit
Muut pelit
Tämä videopeleihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luigi’s_Mansion&oldid=21360111”