Luettelo typografisista lainausmerkkipareista eri kielissä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tämä on luettelo typografisista lainausmerkkipareista eri kielissä. Tieto- ja kirjoituskoneiden oletusarvoisesti tuottamien suorien lainausmerkkien sijasta typografiassa suositaan kaarevia tai kulmalainausmerkkejä, joiden tarkat käyttötavat vaihtelevat kieli- tai maakohtaisten perinteiden mukaan. Suomen kielessä noudatetaan pelkistettyä mallia, jossa aloittava ja lopettava lainausmerkki ovat keskenään samanlaiset, mutta useimmissa muissa kielissä aloittava lainausmerkki on erinäköinen kuin lopettava lainausmerkki – tällöin merkit ovat keskenään samanmuotoisia, mutta eri asennoissa.
Lainausmerkit voivat toisinaan esiintyä myös sisäkkäin, niin että ensisijaisten merkkien sisällä käytetään toisentyyppisiä lainausmerkkejä. Tällöin ensisijaisina merkkeinä käytetään usein kokolainausmerkkejä eli kaksinkertaisia lainausmerkkejä ja toissijaisina puolilainausmerkkejä eli yksinkertaisia lainausmerkkejä, mutta joskus (esimerkiksi brittienglannissa) järjestys voi olla päinvastainenkin. Joissain kielissä (kuten espanjassa, italiassa ja ranskassa) kokolainausmerkkejä suositaan molemmilla tasoilla, mutta yleensä kuitenkin niin, että toissijaiset merkit ovat erityyppisiä kuin ensisijaiset.
| Kieli | Normaali | Vaihtoehto | Huomautuksia | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| ensisijaiset | toissijaiset | ensisijaiset | toissijaiset | |||
| afrikaans | “…” | ‘…’ | „…” | ‚…’ | ||
| albania | „…“ | |||||
| arabia | ”…“ | «…» | Arabiaa luetaan oikealta vasemmalle, joten ylösalainen lainausmerkki tai vasemmalle osoittava kulmalainausmerkki on lainauksen lopussa. Kulmalainausmerkit voidaan kirjoittaa kiinni lainauksen sisältöön tai erottaa siitä pienin välein ranskalaiseen tapaan. | |||
| armenia | «…» | |||||
| azeri | «…» | ‹…› | “…” | ‘…’ | ||
| baski | «…» | ‹…› | ||||
| bulgaria | „…“ | Vuoropuheluissa suositaan repliikkiviivaa. | ||||
| englanti[1] | “…” | ‘…’ | ‘…’ | “…” | Pitkän lainauksen sisällä jokainen uusi tekstikappale alkaa aloittavalla lainausmerkillä. Brittienglannissa puolilainausmerkkejä pidetään usein ensisijaisina ja kokolainausmerkkejä toissijaisina. | |
| espanja | «…» | “…” | “…” | ‘…’ | Pitkän lainauksen sisällä jokainen uusi tekstikappale alkaa lopettavalla lainausmerkillä. Vuoropuheluissa suositaan repliikkiviivaa. | |
| esperanto | “…” | ‘…’ | Käytäntö ei ole täysin vakiintunut, vaan saattaa seurata julkaisumaan tai kirjoittajan äidinkielen käytäntöjä. | |||
| filipino | “…” | ‘…’ | Pitkän lainauksen sisällä jokainen uusi tekstikappale alkaa aloittavalla lainausmerkillä. | |||
| georgia | „…“ | “…” | ||||
| heprea | „…” | ‚…’ | Hepreaa luetaan oikealta vasemmalle, joten rivinalinen merkki on lainauksen alussa. | |||
| hollanti | “…” | ‘…’ | „…” | ‚…’ | ||
| iiri | “…” | ‘…’ | ||||
| indonesia | “…” | ‘…’ | ||||
| islanti | „…“ | ‚…‘ | ||||
| italia | «…» | “…” | “…” | ‘…’ | Vuoropuheluissa suositaan repliikkiviivaa. Sveitsinitaliassa noudatetaan sveitsiläistä käytäntöä. | |
| japani | 「…」 | 『…』 | Nämä merkit ovat vaakasuuntaista kirjoitusta varten käännettyjä pystysuuntaisten merkkien muunnelmia. Toisin kuin kiinassa ja koreassa, japanissa ei käytetä länsimaisten tyylisiä kaarevia lainausmerkkejä, sillä ne voisivat sekaantua japanilaiseen dakuten-merkkiin. | |||
| katalaani | «…» | “…” | “…” | ‘…’ | Pitkän lainauksen sisällä jokainen uusi tekstikappale alkaa lopettavalla lainausmerkillä. Vuoropuheluissa suositaan repliikkiviivaa. | |
| kiina[2] | “…” 「…」 |
‘…’ 『…』 |
《…》 | 〈…〉 | Länsimaisten tyylisiä kaarevia lainausmerkkejä voidaan käyttää etenkin yksinkertaistettujen kirjoitusmerkkien kanssa, mutta perinteisessä kirjoituksessa suositaan yleensä itäaasialaisia lainausmerkkejä. Kulmalainausmerkkien kaltaisia vaihtoehtoisia merkkejä puolestaan käytetään erityisesti kirjoja ja muita teoksia sekä niiden osia nimettäessä. Itäaasialaiset merkit ovat vaakasuuntaista kirjoitusta varten käännettyjä pystysuuntaisten merkkien muunnelmia. | |
| korea | “…” 《…》 |
‘…’ 〈…〉 |
『…』 | 「…」 | Länsimaalaisten tyylisiä kaarevia lainausmerkkejä käytetään Etelä-Koreassa, kun taas Pohjois-Koreassa käytetään itäaasialaisia kulmalainausmerkkien kaltaisia merkkejä. Vaihtoehtoisia merkkejä puolestaan käytetään kirjoja ja muita teoksia nimettäessä. Itäaasialaiset merkit ovat vaakasuuntaista kirjoitusta varten käännettyjä pystysuuntaisten merkkien muunnelmia. | |
| kreikka | «…» | “…” | Pitkän lainauksen sisällä jokainen uusi tekstikappale alkaa lopettavalla lainausmerkillä. Vuoropuheluissa suositaan repliikkiviivaa. | |||
| kroatia | „…” | ‚…’ | »…« | |||
| kymri | ‘…’ | “…” | “…” | ‘…’ | Usein puolilainausmerkkejä pidetään ensisijaisina ja kokolainausmerkkejä toissijaisina. | |
| latvia | «…» | „…“ | ||||
| liettua | „…“ | ‚…‘ | ||||
| makedonia | „…“ | |||||
| norja | «…» | ‘…’ «…» |
„…” | Kaksinkertaisia kulmalainausmerkkejä voidaan käyttää sisäkkäinkin. | ||
| portugali | «…» | “…” | “…” | ‘…’ | Vuoropuheluissa suositaan repliikkiviivaa. Kulmalainausmerkkejä ei normaalisti käytetä brasilianportugalissa. | |
| puola | „…” | «…» »…« |
«…» »…« |
|||
| ranska[3] | « … » | “…” « … » |
“…” | ‘…’ | Kulmalainausmerkit erotetaan lainauksen sisällöstä pienellä välillä, jonka leveys voi hieman vaihdella. Eroa ensisijaisten ja toissijaisten merkkien välillä ei aina tehdä, vaan kaksinkertaisia kulmalainausmerkkejä voidaan käyttää sisäkkäinkin. Vuoropuheluissa suositaan repliikkiviivaa. Sveitsinranskassa noudatetaan sveitsiläistä käytäntöä. | |
| romania | „…” | «…» | «…» | „…” | Vuoropuheluissa suositaan repliikkiviivaa. | |
| ruotsi | ”…” | ’…’ | »…» »…« |
’…’ | ||
| saksa[4] | „…“ | ‚…‘ | »…« | ›…‹ | Sveitsinsaksassa noudatetaan sveitsiläistä käytäntöä. | |
| serbia | „…” | »…« | ||||
| slovakki | „…“ | ‚…‘ | »…« | ›…‹ | ||
| sloveeni | „…“ | ‚…‘ | »…« | ›…‹ | ||
| sorbi | „…“ | ‚…‘ | ||||
| suomi | ”…” | ’…’ | »…» | ’…’ | ||
| Sveitsin kielet[5] | «…» | ‹…› | Sveitsissä käytäntö on yhtenäinen kielestä (saksa, ranska, italia, retoromaani) riippumatta. | |||
| tanska | »…« | ›…‹ | „…“ | ‚…‘ | ||
| thai | “…” | ‘…’ | ||||
| tšekki | „…“ | ‚…‘ | »…« | ›…‹ | ||
| turkki | “…” | ‘…’ | «…» | ‹…› | ||
| unkari | „…” | »…« | Vuoropuheluissa suositaan repliikkiviivaa. | |||
| ukraina | «…» | „…“ | ||||
| valkovenäjä | «…» | „…“ | ||||
| venäjä | «…» | „…“ | Vuoropuheluissa suositaan repliikkiviivaa. | |||
| vietnam | “…” | |||||
| viro | „…“ | «…» | ||||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ The Chicago manual of style, s. 341–342 (§ 6.112). (16th edition) Chicago: The University of Chicago Press, 2010.
- ↑ Xah Lee: Intro to Chinese punctuation for English speakers wordyenglish.com. 5.8.2010, 12.1.2011. Viitattu 20.4.2013.
- ↑ Pauline Morfouace: Œuvrez les guillemets BlogNot. 20.4.2002. Arkistoitu 8.12.2006. Viitattu 20.4.2013.
- ↑ Duden: die deutsche Rechtschreibung, s. 90. (22., völlig neu bearbeitete und erweiterte Auflage) Mannheim: Dudenverlag, 2000. Nettinäyte (PDF) (viitattu 11.11.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Typografie der Anführungszeichen: Gänsefüßchen und Guillemets Belles Lettres – Deutsch für Dichter und Denker. Arkistoitu 4.5.2012. Viitattu 20.4.2013.