Luettelo tekoälyhankkeista
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Osa artikkelisarjaa |
Tekoäly |
---|
Tämä on luettelo tekoälyhankkeista. Luettelo käsittää nykyiset ja aiemmat, luokittelemattomat ja merkittävät tekoälyhankkeet.
Erikoishankkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aivohankkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Blue Brain Project, jossa yritetään luoda synteettiset aivot takaisinmallintamalla nisäkkäiden aivot molekyylitasolle asti.
- Google Brain, Google X:ään kuuluva syväoppimisprojekti, jonka tavoitteena on saada aikaan ihmisen tasoinen tai sitä vastaava älykkyys.
- Human Brain Project, kymmenvuotinen tieteellinen tutkimushanke, joka perustuu exascale-supertietokoneisiin.
Internet-aktivismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Serenata de Amor, hanke julkisten menojen analysoimiseksi ja poikkeamien havaitsemiseksi.
Kognitiivinen arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 4CAPS, joka on kehitetty Carnegie Mellon -yliopistossa Marcel A. Justin johdolla.
- ACT-R, kehitetty Carnegie Mellon -yliopistossa John R. Andersonin johdolla.
- AIXI, Marcus Hutterin IDSIA:ssa ja ANU:ssa kehittämä Universal Artificial Intelligence.
- CALO, DARPA:n rahoittama, 25 laitoksen pyrkimys yhdistää monia tekoälyä koskevia lähestymistapoja (luonnollisen kielen käsittely, puheentunnistus, konenäkö, todennäköisyyslogiikka, suunnittelu, päättely, monet koneoppimisen muodot) tekoälyavustajaksi, joka oppii auttamaan toimistoympäristön hallinnassa.
- CHREST, jota kehittivät Fernand Gobet Brunel-yliopistossa ja Peter C. Lane Hertfordshiren yliopistossa.
- CLARION, kehitetty Ron Sunin johdolla Rensselaer Polytechnic Institutessa ja Missourin yliopistossa.
- CoJACK, ACT-R:n innoittama laajennus JACK-monitoimiagenttijärjestelmään, joka lisää agenteille kognitiivisen arkkitehtuurin realistisemman (ihmisen kaltaisen) käyttäytymisen aikaansaamiseksi virtuaaliympäristöissä.
- Copycat, jonka ovat laatineet Douglas Hofstadter ja Melanie Mitchell Indianan yliopistossa.
- DUAL, kehitetty Bulgarian uudessa yliopistossa Boicho Kokinovin johdolla.
- FORR, jonka on kehittänyt Susan L. Epstein New Yorkin kaupunginyliopistossa.
- IDA ja LIDA, jotka on kehitetty Stan Franklinin johdolla Memphisin yliopistossa.
- OpenCog, joka on kehitetty OpenCog Frameworkin avulla.
- Proseduraalinen päättelyjärjestelmä, jonka kehittivät Michael Georgeff ja Amy L. Lansky SRI Internationalissa.
- Psi-teoria, joka on kehitetty Dietrich Dörnerin johdolla Bambergin yliopistossa, Saksassa.
- Soar, kehitetty Allen Newellin ja John E. Lairdin johdolla Carnegie Mellon -yliopistossa ja Michiganin yliopistossa.
- Society of Mind ja sen seuraaja Marvin Minskyn ehdottama The Emotion Machine.
- Subsumption-arkkitehtuurit, joita on kehittänyt esimerkiksi Rodney Brooks.
Liike ja manipulointi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- AIBO, kodin robottilelu, syntyi Sonyn Computer Science Laboratory (CSL) -laboratoriossa.
- Cog, MIT:n kognitiotieteen ja tekoälyn teorioiden tutkimiseen kehittämä robotti, jonka valmistus on lopetettu.
Luonnollisten kielten käsittely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- AIML, XML-murre luonnollisen kielen ohjelmistoagenttien luomiseen.
- Apahce Lucene, suorituskykyinen ja monipuolinen tekstihakukirjasto, joka on kirjoitettu kokonaan Javalla.
- Apache OpenNLP, koneoppimiseen perustuva työkalupakki luonnollisen kielen tekstin käsittelyyn. Se tukee yleisimpiä NLP-tehtäviä, kuten tokenisointia, lauseiden segmentointia, puhekielen osamerkintöjä, nimettyjen entiteettien erottelua, kappalemäärittelyä ja jäsennystä.
- Artificial Linguistic Internet Computer Entity, palkittu luonnollisen kielen käsittelyyn tarkoitettu chatterbot.
- ChatGPT, keskustelurobotti, joka on rakennettu OpenAI:n GPT-3.5- ja GPT-4-perheen (maksullinen) suurten kielimallien päälle.
- Cleverbot, Jabberwackyn seuraaja, jossa on nyt 170 miljoonaa keskusteluriviä, Deep Context, fuzziness ja rinnakkainen prosessointi. Cleverbot oppii noin 2 miljoonasta käyttäjän vuorovaikutuksesta kuukaudessa.
- ELIZA, Joseph Weizenbaumin vuonna 1966 kehittämä kuuluisa tietokoneohjelma, joka parodioi ihmiskeskeistä terapiaa.
- FreeHAL, itseoppiva keskustelusimulaattori (chatterbot), joka käyttää semanttisia verkkoja organisoidakseen tietämystään jäljitelläkseen hyvin lähellä ihmisen käyttäytymistä keskusteluissa.
- GigaChat, venäläisen Sberbankin chatbot.
- GPT-3, OpenAI:n vuonna 2020 kehittämä kielimalli, joka pystyy tuottamaan tekstiä, jota on vaikea erottaa ihmisen kirjoittamasta tekstistä.
- Jabberwacky, Rollo Carpenterin kehittämä chatbot, jonka tavoitteena on simuloida luonnollista ihmiskeskustelua.
- LaMDA, Googlen kehittämä neuraalisten keskustelukielimallien perhe.
- Mycroft, ilmainen ja avoimen lähdekoodin älykäs henkilökohtainen avustaja, joka käyttää luonnollisen kielen käyttöliittymää.
- PARRY, toinen varhainen keskustelurobotti, jonka kirjoitti Kenneth Colby vuonna 1972 ja joka yritti simuloida vainoharhaista skitsofreenikkoa.
- SHRDLU, Terry Winogradin MIT:ssä vuosina 1968-1970 kehittämä varhainen luonnollisen kielen käsittelyä käyttävä tietokoneohjelma.
- SYSTRAN, samannimisen yrityksen konekäännösteknologia, jota käyttävät muun muassa Yahoo!, AltaVista ja Google.
Musiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Melomics, bioinspiroitu teknologia musiikin säveltämiseen ja syntetisointiin, jossa tietokoneet kehittävät oman tyylinsä sen sijaan, että jäljittelisivät muusikoita.
Pelit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- AlphaGo, Googlen kehittämä ohjelmisto, joka pelaa kiinalaista lautapeliä Go
- Chinook, tietokoneohjelma, joka pelaa englantilaista lautapeliä; ensimmäinen, joka voitti maailmanmestaruuden kilpailussa ihmisiä vastaan.
- Deep Blue, IBM:n kehittämä shakkia pelaava tietokone, joka voitti Garri Kasparovin vuonna 1997.
- Halite, Two Sigman vuonna 2016 luoma tekoälyohjelmointikilpailu.
- Libratus, pokeritekoäly, joka voitti maailmanluokan pokerinpelaajat vuonna 2017 ja jonka on tarkoitus olla yleistettävissä muihin sovelluksiin.
- Matchbox Educable Noughts and Crosses Engineoli tekoälytutkija Donald Michien vuonna 1961 suunnittelema ja rakentama mekaaninen tietokone, joka oli tehty 304 tulitikkuaskista.
- Quick, Draw! on Googlen kehittämä verkkopeli, jossa pelaajia haastetaan piirtämään kuva esineestä tai ideasta, minkä jälkeen neuroverkon avulla arvotaan, mikä piirros on.
- Samuel Checkers-peliohjelma (1959) oli maailman ensimmäisiä menestyksekkäitä itseoppivia ohjelmia ja sellaisena hyvin varhainen osoitus tekoälyn (AI) peruskäsitteestä.
- Stockfish AII, avoimen lähdekoodin shakkimoottori, joka on tällä hetkellä korkeimmalla sijalla monissa tietokoneshakkiluokituksissa.
- TD-Gammon ohjelma, joka oppi pelaamaan maailmanluokan backgammonia osittain pelaamalla itseään vastaan.
Puheentunnistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- CMU Sphinx, Carnegie Mellonin yliopistossa kehitetty ryhmä puheentunnistusjärjestelmiä.
- DeepSpeech, avoimen lähdekoodin puhe-teksti-moottori, joka perustuu Baidun syväpuhe-tutkimukseen.
- Whisper, OpenAI:ssa kehitetty avoimen lähdekoodin puheentunnistusjärjestelmä.
Puhesynteesi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 15.ai, MIT:n nimettömän tutkijan kehittämä reaaliaikainen tekoälytekstistä puheeksi -työkalu.
- Amazon Polly, Amazonin puhesynteesiohjelmisto.
- Festival Speech Synthesis System, Edinburghin yliopiston puheteknologian tutkimuskeskuksessa kehitetty yleinen monikielinen puhesynteesijärjestelmä.
- WaveNet, syvä neuroverkko raa'an äänen tuottamiseen.
Tieto ja päättely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Braina, älykäs henkilökohtainen avustajasovellus, jossa on äänikäyttöliittymä Windows-käyttöjärjestelmään.
- Cyc, yritys koota ontologia ja tietokanta jokapäiväisestä tiedosta, joka mahdollistaa ihmisen kaltaisen päättelyn.
- Eurisko, Douglas Lenatin ongelmanratkaisukieli, joka koostuu heuristiikoista ja joidenkin heuristiikkojen käytöstä ja muuttamisesta.
- Google Now, älykäs henkilökohtainen avustaja, jolla on äänikäyttöliittymä Googlen Android- ja Applen iOS-käyttöjärjestelmissä sekä Google Chrome -verkkoselaimessa henkilökohtaisissa tietokoneissa.
- Holmes, Wipron luoma uusi tekoäly.
- Microsoft Cortana, älykäs henkilökohtainen avustaja, jolla on äänikäyttöliittymä Microsoftin eri Windows 10 -versioissa.
- Mycin, varhainen lääketieteellinen asiantuntijajärjestelmä.
- Open Mind Common Sense, MIT Media Labiin perustuva hanke, jonka tarkoituksena on rakentaa laaja yleistiedon tietokanta verkkopanoksista.
- Siri, älykäs henkilökohtainen assistentti ja tietonavigaattori, jolla on äänikäyttöliittymä Applen iOS- ja macOS-käyttöjärjestelmissä.
- SNePS, samanaikaisesti logiikkaan, kehyksiin ja verkkoihin perustuva tiedon esitys-, päättely- ja toimintajärjestelmä.
- Viv, Sirin luojien uusi tekoäly.
- Wolfram Alpha, verkkopalvelu, joka vastaa kyselyihin laskemalla vastauksen strukturoidusta datasta.
Video
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Synthesia on videoiden luonti- ja editointialusta, jossa on tekoälyn luomat avatarit, jotka muistuttavat oikeita ihmisiä.
Muut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 the Road, ensimmäinen tekoälyn markkinoima romaani.
- Otter.ai on puheesta tekstiksi -synteesi- ja yhteenvetoalusta, jonka avulla käyttäjät voivat tallentaa verkkokokouksia tekstinä. Lisäksi se luo live-tekstityksiä kokousten aikana.
- Synthetic Environment for Analysis and Simulations (SEAS) on sisäisen turvallisuuden ja Yhdysvaltain puolustusministeriön käyttämä reaalimaailman malli, joka käyttää simulaatiota ja tekoälyä tulevien tapahtumien ja toimintatapojen ennustamiseen ja arviointiin.
Monikäyttöiset hankkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ohjelmistokirjastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Apache Mahout, skaalautuvien koneoppimisalgoritmien kirjasto.
- Deeplearning4j, avoimen lähdekoodin hajautettu syväoppimiskehys, joka on kirjoitettu JVM:lle.
- Keas, korkean tason avoimen lähdekoodin ohjelmistokirjasto koneoppimista varten (toimii muiden kirjastojen päällä).
- Microsoft Cognitive Toolkit, avoimen lähdekoodin työkalupakki keinotekoisten neuroverkkojen rakentamiseen.
- Open NN, kattava C++-kirjasto, joka toteuttaa neuroverkkoja.
- Python, avoimen lähdekoodin Tensor- ja dynaaminen neuroverkko Pythonissa.
- TensorFlow, avoimen lähdekoodin ohjelmistokirjasto koneoppimista varten.
- Theano, Python-kirjasto ja optimoiva kääntäjä matemaattisten lausekkeiden, erityisesti matriisiarvoisten, käsittelyyn ja arviointiin.
GUI-kehykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Neural Designer, kaupallinen syväoppimisväline ennakoivaan analytiikkaan.
- Neuroph, Java-neuraaliverkkokehys.
- OpenCog, GPL-lisensoitu tekoälykehys, joka on kirjoitettu C++:lla, Pythonilla ja Schemellä.
- PolyAnalyst, kaupallinen työkalu tiedonlouhintaan, tekstinlouhintaan ja tiedonhallintaan.
- RapidMiner, koneoppimisen ja tiedonlouhinnan ympäristö, jota kehitetään nyt kaupallisesti.
- Weka, ilmainen toteutus monista koneoppimisalgoritmeista Javassa.
Pilvipalvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Data Applied, verkkopohjainen tiedonlouhintaympäristö.
- Watson, IBM:n pilottipalvelu, jonka tarkoituksena on paljastaa ja jakaa tietoon perustuvia oivalluksia ja edistää kognitiivisia sovelluksia.