Google Chrome
Google Chrome | |
---|---|
Suomenkielisen Wikipedian etusivu Chromella Chrome-käyttöjärjestelmässä. |
|
Kehittäjä | |
Kehityshistoria | |
Ensijulkaisu | 2. syyskuuta 2008 |
Vakaa versio | 131.0.6778.154 ()[1], 131.0.6778.204/205 ()[2] ja 131.0.6778.200 ()[3] |
Kehitysversio | 132.0.6834.46 ()[4], 132.0.6834.56 ()[5] ja 132.0.6834.54 ()[6] |
Kehitystilanne | aktiivinen |
Tiedot | |
Ohjelmistotyyppi | verkkoselain |
Käyttökielet | 53 kieltä, myös suomi[7] |
Alusta | Android, iOS, Linux, macOS, Windows |
Ohjelmointikielet | Assembly, C, C++, Java, JavaScript, Python |
Lisenssi |
Google Chrome Terms of Service, BSD (V8), BSD/LGPL (WebKit) |
Aiheesta muualla | |
Google Chrome |
Google Chrome on Googlen kehittämä verkkoselain, joka perustuu avoimen avoimen lähdekoodin Chromium-projektiin.[8] Se julkaistiin vuonna 2008, ja yksi sen keskeisistä ominaisuuksista on tehokas V8-JavaScript-moottori.
StatCounterin mukaan Chrome on ollut maailman suosituin verkkoselain toukokuusta 2012 lähtien.[9] Maaliskuuhun 2020 mennessä sen markkinaosuus oli 68,11 % työpöytäkäyttöjärjestelmissä ja 61,52 % mobiililaitteissa (lukuun ottamatta tabletteja) [10][11].
Chromen testiversio Windowsille julkaistiin 2. syyskuuta 2008, ja se käännettiin 43 eri kielelle.[12][13][14] Myöhemmin macOS- ja Linux-versiot julkaistiin 25. toukokuuta 2010.[15]
Chromen komponentit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Chromessa Google on lisännyt Chromium-projektin lähdekoodiin joitain omisteisia osia:
- integroidun Flash Playerin[16](poistettu joulukuussa 2020[17])
- sisäänrakennetun, hiekkalaatikossa toimivan PDF-katselimen
- Googlen nimen ja logon
- GoogleUpdate-nimisen automaattisen päivitysjärjestelmän
- valinnaisen mahdollisuuden lähettää käyttötilastoja ja kaatumisraportteja Googlelle
Chromium tukee HTML5:n koodekkeina Vorbista, Theoraa ja WebM:ää. Chrome tukee lisäksi AAC:ta ja MP3:a. Tammikuussa 2011 Chromen tuotejohtaja Mike Jazayeri ilmoitti, ettei Chrome, kuten Chromiumkaan, enää tue H.264-videoformaattia HTML5-soittimessaan.[18]
Lokakuussa 2022 Google poisti selaimesta tuen standardoidulle JPEG XL -tiedostomuodolle. Täten näyttää siltä että Google aikoo suosia itse hallitsemaansa AVIF-kuvatiedostomuotoa kehittyneiden kuvatiedostojen muotona.[19]
Chrome käyttää useita avoimen lähdekoodin kirjastoja, kuten Skiaa.[20] Chrome käyttää selainmoottorina Blink-selainmoottoria muissa paitsi iOS-versiossa, jossa käytössä on WebKit. JavaScriptin tulkintaan selain käyttää V8:a. Aiemmin käytössä oli WebKit.lähde?
Tekijänoikeudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Googlen tuotteiden käyttöehtojen (käytössä myös muun muassa Gmail- ja Google Docs -palveluissa) kohta 11 antaa Googlelle kaikki oikeudet käyttää sillä kirjoitettuja tekstejä, esimerkiksi blogi- tai sähköpostimerkintöjä. Sitä arvosteltiin erityisesti Chromen julkaisun yhteydessä, ja niinpä Google päätyikin muuttamaan käyttöehtojaan selaimen kohdalla.[21]
Ominaisuuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Chrome Web Store
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Chrome Web Store on Googlen omistama verkkokauppa. Se julkistettiin Google I/O -konferenssissa 19. toukokuuta ja julkaistiin 6. joulukuuta 2010.[22] Ohjelmiston avulla käyttäjät voivat käyttää ja asentaa web-sovelluksia Google Chromelle.[23]
Incognito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Incognito on yksityiseen selaamiseen tarkoitettu tila, joka estää selainta tallentamasta selaushistoriaa, evästeitä, sivustotietoja tai lomakkeisiin annettuja tietoja.[24] Tila tallentaa ladatut tiedostot ja säilyttää kirjanmerkit[24]. Käyttäjien toimintaa ei ole piilotettu ja työnantaja, oppilaitos tai internetpalvelun tarjoaja voivat nähdä tietoja.[24]
Incognito-tila ei todellisuudessa ole yksityinen, mutta käyttäjät uskovat sen olevan. Tästä syystä Google-yhtiö on haastettu oikeuteen. Google-yhtiö puolustautuu väittämällä, että käyttäjät kyllä tietävät, että Incognito-toiminto ei heitä suojaa, ja he ovat joka tapauksessa ohjelmaa käyttäessään suostuneet siihen, että yhtiö seuraa heidän toimiaan.[25]
Käyttäjien seuranta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]RLZ-jäljitys on käytössä kun Chrome ladataan osana markkinointikampanjaa tai levityskumppanilta. Tämä lähettää Googlelle tietoa esimerkiksi siitä, milloin ja mistä Chrome on ladattu. Kesäkuussa 2010 Google vahvisti, ettei RLZ-jäljitys ole käytössä missään suoraan Googlen sivuilta ladatuissa versioissa eikä missään Chromiumin versiossa. Samaan aikaan julkaistiin myös RLZ:n lähdekoodi, jotta kehittäjät voivat vahvistaa sen käyttötarkoituksen ja toimintatavan.[26]
Federated Learning of Cohorts (FLoC) oli Googlen pyrkimys korvata kolmannen osapuolen evästeisiin perustuva käyttäjien seuranta uudenlaisella menetelmällä. Tämä on osa Googlen ”privacy sandbox”-aloitetta vuodelta 2019. Evästeisiin perustava käyttäjien seuranta on ollut vaikeuksissa, koska suuri osa käyttäjistä on päättänyt estää mainostajia seuraamasta toimintaansa.
FLoC on uusi Googlen kehittämä tekniikka käyttäjien seuraamiseen ilman evästeitä. FLoC perustuu siihen että käyttäjälle asetetaan seurantakoodi ja hänet sijoitetaan osaksi käyttäjäjoukkoa, jonka jäsenten käyttäytyminen ja kiinnostukset ovat samanlaisia. Google käytti tästä joukosta termiä "kohortti". Mainostajat voivat kohdistaa kohortille mainontaa ilman yksittäisen käyttäjän tunnistamista. Käyttäjän kohortti määrätään uudelleen viikoittain hänen tekemistensä perusteella.[27]
FLoC:in koekäyttö alkoi Chromen versiossa 89 maaliskuussa 2021.[28] Yksikään toinen selainvalmistaja ei suostunut ottamaan tekniikkaa käyttöön. FLoC poistettiin käytöstä Chrome-selaimen versiossa 93 elokuussa 2021. Tammikuussa 2022 Google on ilmoittanut lopettaneensa tekniikan kehittämisen ja julkaissut uuden Topics API -rajapinnan sen seuraajaksi. Uudessa tekniikassa selain määrittää viikoittain viisi käyttäjän eniten seuraamaa aihetta, joiden mukaan mainoksia voi kohdistaa.[29]
Topics API tuli käyttöön Chromen versiossa 115 heinäkuussa 2023. Rajapinnan on tarkoitus antaa mainostajille mahdollisuus suunnattuun mainostukseen ilman käyttäjien seuraamista. Selain ilmoittaa verkkosivulle kolme käyttäjää kiinnostavaa aihetta ennalta määrätyistä kategorioista, jotka määräytyvät vierailtujen verkkosivujen mukaan. Googlen mukaan aiheet säilytetään kolme viikkoa ja vanhat poistetaan. Aiheet määräytyvät ilman ulkoisien palvelinten käyttöä tai Googlelle välitettyä tietoa. Julkaistussa v2-versiossa on 469 määrättyä kiinnostuksen kohdetta.[30] Tutkijat ovat onnistuneet käyttämään rajapintaa käyttäjän yksilöimiseen ja seuraamiseen. Tämä perustuu useiden käyttäjän käyttämien verkkosivustojen hallinnointiin. Noin 20 verkkosivustoa käyttämällä saadaan käyttäjä yksilöityä miljoonan käyttäjän joukosta.[31]
Mainosten esto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Chromelle on tehty runsaasti erilaisia sisällönsuodatus- ja mainostenestolaajennuksia. Suuri osa mainostenesto-ohjelmista ja muista yksityisyyttä parantavista työkaluista on perustunut Manifest v2 (MV2) -rajapintaan.
Google alkoi kehittää 2018 uudistettua MV3-rajapintaa Chromium-selaimelle laajennoksia varten. Googlen mukaan tavoitteena on kehittää selaimen turvallisuutta, yksityisyyttä ja nopeutta. Googlen mukaan MV2-rajapinnalla on liian paljon vaikutusmahdollisuuksia selaimen toimintaan ja vihamielinen laajennus voisi kerätä arkaluonteisia tietoja käyttäjästä. Tammikuussa 2023 käyttöön tuleva MV3-rajapinta poistaa laajennuksilta mahdollisuuden muokata selaimen tekemiä latauspyyntöjä. Mainostenesto-ohjelmat ovat käyttäneet tätä ominaisuutta estämään mainoksia ja seurantaohjelmia.[32] Käyttäjien ja EFF:n palaute uuteen rajapintaan on ollut paljolti negatiivinen. Uskotaankin että Google pyrkii heikentämään mainostenesto-ohjelmien toimintaa, koska se on yksi netin suurimpia mainosalustoja.[33]
Markkinaosuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2011 aikana Chrome syrjäytti Mozilla Firefoxin toiseksi suosituimpana selaimena. Vuonna 2012 Chrome ohitti Internet Explorerin (IE) suosituimpana selaimena.[34] StatCounterin tilastojen mukaan vuonna 2012 Chromen markkinaosuus oli 34 %, Internet Explorerin 33 % ja Firefoxin 22 %.[35]
NetMarketSharen mukaan 2015 kesäkuussa IE:n markkinaosuus työpöytäkoneissa oli 53,89 %, Chromen 26,36 % ja Firefoxin 10,85 %.[36] Elokuussa 2016 NetMarketShare kertoi Chromen osuuden työpöytälaitteissa kasvaneen 53,97 prosenttiin, ja IE:n osuus oli enää 27,38 prosenttia.[37]
Toukokuussa 2017 Chrome (54,15 %) ja Safari (33,28) hallitsivat tabletti- ja mobiililaitteiden selainmarkkinoita.[38]
Lokakuussa 2020 Chromella oli 65,02 prosentin osuus NetMarketSharen mukaan ja 66,12 StatCounterin mukaan.[39]
Dinosauruspeli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Chromen dinosauruspeli | |
---|---|
Kehittäjä | |
Jakelija | Google Play ja App Store |
Pelimoottori | Blink, V8 ja WebKit |
Julkaistu | |
Lajityyppi | päättymätön juoksupeli |
Pelimuoto | yksinpeli |
Alusta | IA-32, x86_64 ja ARM |
Lisenssi | Ilmaisohjelma |
Jakelumuoto | Digitaalinen lataus |
Google Chrome -selain, offline-tila |
|
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Kun Google Chrome ei saa yhteyttä verkkoon, näytölle tulee virheilmoituksen yläpuolelle Tyrannosaurus rex valkoiselle aavikkoa esittävälle pohjalle. Painamalla välilyöntiä tai klikkaamalla dinosaurusta se lähtee juoksemaan ja myöhemmin hyppää. Pelin ideana on hypätä vastaan tulevien kaktusten yli mahdollisimman pitkään.[40] Pelissä on sen lisäksi välillä kohtia, joissa pitää väistellä lintuja. Pelissä ei ole aikarajaa, joten se päättyy vasta dinosauruksen osuessa kaktukseen tai lintuun tai verkkoyhteyden alkaessa toimia. Chromen dinosauruspeli toimii selaimen työpöytä- ja mobiiliversioissa. Peli lisättiin Chromeen pääsiäismunana vuonna 2014.[40] Siitä on tehty versioita myös muille alustoille.[41]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ (en) Chrome Stable for iOS Update, (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ (en) Stable Channel Update for Desktop, (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ (en) Chrome for Android Update, (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ (en) Chrome Beta for Desktop Update, (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ (en) Chrome Beta for Android Update, (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ (en) Chrome Beta for iOS Update, (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ http://www.google.com/support/chrome/bin/answer.py?hlrm=ru&answer=173424 Chrome Support
- ↑ Chromium Google Code. Viitattu 3.9.2008. (englanniksi)
- ↑ Google Chrome nousi maailman suosituimmaksi selaimeksi (lähde: The Verge) Yle Uutiset. 22.5.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 25.7.2012.
- ↑ Desktop Browser Market Share Worldwide Statcounter. Viitattu 17.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Mobile Browser Market Share Worldwide Statcounter. Viitattu 17.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Pichai, Sundar: A fresh take on the browser Google Blog. 1.9.2008. Viitattu 3.9.2008. (englanniksi)
- ↑ Google Chrome update: First screenshot, and live-blog alert 1.9.2008. CNet. Arkistoitu 3.9.2008. Viitattu 3.9.2008. (englanniksi)
- ↑ Google launches Chrome web browser cbc.ca. Viitattu 3.9.2008. (englanniksi)
- ↑ Stable Channel Update Google Chrome Releases. 25.5.2010. Viitattu 25.5.2010. (englanniksi)
- ↑ Upson, Linus: Bringing improved support for Adobe Flash Player to Google Chrome Chromium Blog. 30.3.2010. Google. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
- ↑ Saying goodbye to Flash in Chrome Google. 25.7.2017. Viitattu 10.6.2021. (englanti)
- ↑ Jazayeri, Mike: HTML Video Codec Support in Chrome Blogi, chromium.org/. 11.1.2011. Google. Viitattu 13.6.2011. (englanniksi)
- ↑ https://news.slashdot.org/story/23/04/16/002204/fsf-says-googles-decision-to-deprecate-jpeg-xl-emphasizes-need-for-browser-choice
- ↑ Code Reuse in Google Chrome Browser catonmat.net. Viitattu 21.12.2019. (englanniksi)
- ↑ Googlen Chrome taipui antamaan oikeudet takaisin Taloussanomat. Viitattu 4.9.2008.
- ↑ Saint, Nick: Google Launching ”Chrome Web Store” Business Insider. 19.5.2010. Viitattu 10.9.2011. (englanniksi)
- ↑ Kay, Erik: The Chrome Web Store Google. Viitattu 10.9.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Yksityinen selaaminen Google. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Google Engineers Joked About How Incognito Mode Isn't Very Incognito Futurism. Viitattu 17.10.2022.
- ↑ Tawa, Roger; Wilson, Glenn: In The Open, For RLZ http://blog.chromium.org/. 2.6.2010. Google. Viitattu 13.6.2011. (englanniksi)
- ↑ https://www.howtogeek.com/724441/what-is-googles-floc-and-how-will-it-track-you-online/
- ↑ https://developer.chrome.com/blog/floc/
- ↑ https://9to5google.com/2022/01/25/google-topics-api-floc/
- ↑ https://github.com/patcg-individual-drafts/topics/blob/main/taxonomy_v2.md
- ↑ https://www.theregister.com/2023/06/27/google_tweaks_topics_api_ahead/?utm_source=dlvr.it
- ↑ https://www.theregister.com/2022/09/08/ad_blockers_chrome_manifest_v3/
- ↑ https://www.eff.org/deeplinks/2021/12/googles-manifest-v3-still-hurts-privacy-security-innovation
- ↑ Steven Vaughan-Nichols: Chrome beats Internet Explorer in global Web browser race zdnet.com. 21.5.2012. Viitattu 25.6.2022. (englanniksi)
- ↑ StatCounter: Top 5 Browsers from Apr 2013 to July 2014 gs.statcounter.com. 2013–2014. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
- ↑ Desktop Browser Version Market Share NetMarketShare (netmarketshare.com). Viitattu 9.6.2017. (englanniksi)
- ↑ Desktop Browser Market Share NetMarketShare (netmarketshare.com). Netmarketshare.com. Viitattu 5.8.2016. (englanniksi)
- ↑ Mobile/Tablet Browser Market Share NetMarketShare. toukokuu 2017. Viitattu 9.6.2017. (englanniksi)
- ↑ Google's plan to make User-Agent string even less useful breaks our device detection tech, says NetMarketShare theregister.com. 2.11.2020. Viitattu 9.11.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Tweedie, Steven: Google Chrome's Latest Easter Egg Is A Hidden T-Rex Mini Game Business Insider. 25.9.2014. Viitattu 6.3.2017. (englanniksi)
- ↑ Let Steve, the dinosaur, jump all over your apps and notifications in your new favorite widget-game Phone Arena. 30.5.2016. Viitattu 7.3.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Google Chrome Wikimedia Commonsissa
- Virallinen sivusto
- Chromiumin projektisivu Google Codessa (englanniksi)
- Google Chrome -sarjakuva (englanniksi)