Luettelo kuusen tuholaisista

Tämä on luettelo kuusen tuholaisista.

Sienet

Maannousemasieneksi aiemmin kutsuttu juurikääpä (Heterobasidion annosum) leviää kuusikoissa varsinkin hakkuiden yhteydessä. Koska kuusella on pintajuuret, se kaatuu helposti myrskyssä. Myös kuivuus tai tulvat voivat tappaa kuusikoita. Halla vaurioittaa pieniä taimia avoimilla mailla, ja tykkylumi voi katkoa oksia ja lisätä myrskytuhoja.

Viisi lahottajasientä aiheuttaa Etelä-Suomessa pääosiltaan kuusen tyvilahoa:

• Kuusenjuurikääpä (Heterobasidion parviporum)
• Männynjuurikääpä (Heterobasidion annosum s.s.)
• Pohjanmesisieni (Armillaria borealis)
• Nuijamesisieni (Armillaria cepistipes)
• Verinahakka (Stereum sanguinolentum)

Pohjois-Suomessa kuusikoiden tyvilahoa aiheuttavat enimmäkseen eri sienet kuin Etelä-Suomessa. Tyvilaho vaivaa eniten Suomen rannikkoseutujen ja Hämeen kuusikoita. Erityisen runsasta lahovikaisuus on Ahvenanmaalla, itäisellä Uudellamaalla, sekä vanhojen metsäteollisuuspaikkakuntien ympäristössä.

• Käpysieniä on mahdollista tavata pudonneilla kuusenkävyillä.

Hyönteiset

Kuusenniluri (Hylastes cunicularis) ja tukkimiehentäi (Hylobius abietis), voivat tappaa vastaistutettuja kuusentaimia syömällä koloja niiden tyvelle. Eräät hyönteiset, kuten käpykoisa ja käpykärpänen, syövät kuusen siemeniä joskus niin ahkerasti, että lisääntyminen vaarantuu. Muita tuhohyönteisiä ovat

Aitohevosmuurahainen (Camponotus herculeanus) Aitomonikirjaaja (Polygraphus poligraphus) Havukantojäärä (Rhagium inquisitor) Havununna (Lymantria monacha) Havupunkki (Oligonychus ununguis) Havutikaskuoriainen (Trypodendron lineatum) Himmeämonikirjaaja (Polygraphus subopacus) Isohavukirva (Sacchiphantes abietis) Jättipuupistiäinen (Urocerus gigas) Kannonhutikirjaaja (Dryocoetes autographus) Kiiltokirjanpainaja (Ips amitinus) Kirjanpainaja (Ips typographus) Kirvat (Aphididae) Kuusenkudospistiäinen (Cephalcia abietis) Kuusenkäpysääski (Kaltenbachiella strobi) Kuusenneulaspistiäinen (Pristiphora abietina) Kuusenniluri (Hylastes cunicularius) Kuusenoksakirjaaja (Pityophthorus micrographus) Kuusenpikikärsäkäs (Pissodes harcyniae)

Kuusensiemensääski (Plemeliella abietina) Kuusentähtikirjaaja (Pityogenes chalcographus) Kuusijäärät (Tetropium) Käpykoisa (Dioryctria abietella) Käpykääriäinen (Cydia strobilella) Laakakolva (Pytho depressus) Neulasmiinaajakääriäinen (Epinotia tedella) Papintappaja (Callidium violaceum) Pikakirjoittaja (Ips sexdentatus) Pikkuhavukirva (Adelges laricis) Pikkukirjanpainaja (Ips duplicatus) Silokätkökaarnuri (Cryphalus saltuarius) Suutari (Monochamus sutor) Tukkimiehentäi (Hylobius abietis) Täplätoukkakäpymittari (Eupithecia abietaria) Ukkoniluri (Dendroctonus micans) Vaippaniluri (Hylurgops palliatus)

Hiljattain pystyyn kuolleesta kuusesta voi löytyä monia sarvijäärälajeja. Kuusen juurissa voi elää vienanjäärä (Pachyta lamed) ja aivan rungon tyvestä voi löytyä havukantojäärä (Rhagium inquisitor) sekä paksun tyvikaarnan alueelta harmojäärä (Callidium coriaceum). Lähes koko rungon alueelta voi löytyä kiiltokuusijäärää (Tetropium castaneum) ja himmeäkuusijäärää (Tetropium fuscum). Puun latvapuolelta voi löytyä pohjantyppyjäärä (Acmaeops septentrionis). Puun paksuista alaoksista voi löytyä katkosiipijäärä (Molorchus minor) sekä viherjäärä (Callidium aeneum) ja oksajääriäinen (Pogonocherus fasciculatus).

Katso myös

• Luettelo männyn tuholaisista