Kuusentähtikirjaaja
| Kuusentähtikirjaaja | |
|---|---|
_female_(13985650976).png) Kuusentähtikirjaaja (naaras) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Yläheimo: | Kärsäkäsmäiset Curculionoidea |
| Heimo: | Kärsäkkäät Curculionidae |
| Alaheimo: | Kaarnakuoriaiset Scolytinae |
| Tribus: | Ipini |
| Suku: | Tähtikirjaajat Pityogenes |
| Laji: | chalcographus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pityogenes chalcographus |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kuusentähtikirjaaja (Pityogenes chalcographus) on kaarnakuoriaisten (Scolytinae) alaheimoon kuuluva tähtikirjaajalaji. Kuusentähtikirjaaja on Suomen yleisin kaarnakuoriaislaji. Aikuinen kuusentähtikirjaaja on pieni väriltään tumman punaruskea ja peräpäässä sillä on peitinsiipien takareunassa kolme terävää hammasparia. Se on pituudeltaan 2,0-2,3 mm. Laji on laajasti levinnyt eri maihin ja esiintyy myös Suomessa koko maassa. Kuusentähtikirjaaja esiintyy usein samassa puussa kirjanpainajan (Ips typographus) kanssa.
Kuusentähtikirjaaja parveilee touko - kesäkuun vaihteessa ilman lämpötilan saavuttaessa +18 astetta. Laji on moniavioinen. Kuusentähtikirjaajan munista kuoriutuvat toukat syövät nilaa ja koteloituvat viimeistään elokuun loppuun mennessä. Kaikki kuusentähtikirjaajat eivät ehdi aikuistua syksyllä, joten osa niistä voi talvehtia myös toukka-asteella.
Laji aiheuttaa tuhoa erityisesti nuoriin kuusiin ja myös isojen kuusten latvoihin sekä joskus myös mäntyihin. Kuusentähtikirjaajan tekemät emokäytävät ja toukkakäytävät heikentävät puun nestevirtauksia, jolloin vähitellen puun latva alkaa kuivua.
Kuusentähtikirjaajan saalistajia luonnossa ovat ainakin: soukkahukka (Corticeus linearis), soikokonnakas (Epuraea marseuli), päpsiäisten (Medetera) sukuun kuuluvat Medetera adjaniae, Medetera dendrobaena, Medetera dichrocera, Medetera setiventris ja kaitapehkiäinen (Nemozoma elongatum), hukkakartukas (Nudobius lentus), havusoukkotylppö (Paromalus parallelepipedus), eri Phaonia suvun lajit, Placusa depressa, hoikkalaakatylppö (Platysoma angustatum), tasalaakatylppö (Platysoma lineare), Pyemotes dryas, lattakaarniainen (Rhizophagus depressus), kämäräpihkalude (Scoloposcelis pulchella), pikkumuurahaiskuoriainen (Thanasimus femoralis), isomuurahaiskuoriainen (Thanasimus formicarius) ja (Nusoncus nasutus syn. Troxochrus nasutus).[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jyrki Muona, Jaakko Mattila: Kuusentähtikirjaaja – Pityogenes chalcographus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Pityogenes chalcographus (sixtoothed spruce bark beetls) (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Kuusentähtikirjaaja (Pityogenes chalcographus)
- Metsäntutkimuslaitos (Metla): Kuusentähtikirjaaja (Pityogenes chalcographus) (Arkistoitu – Internet Archive)
- iNaturalist: Kuusentähtikirjaaja (Pityogenes chalcographus)
- UniProt: Taxonomy - Pityogenes chalcographus (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Pityogenes chalcographus (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Pityogenes chalcographus (englanniksi)
- Plantwise: Sixtoothed spruce bark beetls (Pityogenes chalcographus) (englanniksi)
- Plantwise: Images from sixtoothed spruce bark beetls (Pityogenes chalcographus) (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Pityogenes chalcographus, the Six-spined spruce bark beetle (englanniksi)