Luettelo akustiikan suureista ja yksiköistä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tämä on luettelo akustiikan suureista ja yksiköistä.
Suure (engl.) | Suureen tunnus | Yksikkö (engl.) | Yksikön tunnus | Yksikön määritelmä |
---|---|---|---|---|
äänenpaine, äänipaine[1][2] (sound pressure[1]) | p[1] | pascal[1] | Pa[1] | kuten paine yleensä / Pa[1] |
äänenpainetaso, äänipainetaso[1][3] (sound pressure level[4]) | LP[1] | desibeli[1] | dB[1] | vertailutaso p0 = 20 μPa, kymmenkertaista painetta vastaa 20 dB suurempi painetason arvo[1] |
äänitaso, melutaso (sound level)[5] | desibeli | dB | vertailutaso p0 = 20 μPa 1 kHz taajuudella, kymmenkertaista painetta vastaa 20 dB suurempi tason arvo (taajuuspainotettu äänenpainetaso)[6] | |
ääniteho[7] | P[7] | watti[7] | W[7] | äänilähteen teho ääniaalloissa / W[7] |
äänitehotaso[7][8], äänen tehotaso[7] | LW[7] | desibeli[7] | dB[7] | vertailutaso P0 = 1 pW; kymmenkertaista tehoa vastaa 10 dB suurempi tehotason arvo[7] |
äänen intensiteetti[7] (sound intensity[7]) | I[7] | wattia neliömetriä kohden[7] | W/m²[7] | ääniaalloissa kulkeva teho pinta-alaa kohti / W/m²[7] |
äänen intensiteettitaso[7] (sound intensity level[7]) | LI[7] | desibeli[7] | dB[7] | vertailutaso I0 = 10-12 W/m², kymmenkertaista intensiteettiä vastaa 10 dB suurempi intensiteettitason arvo[7] |
jälkikaiunta-aika[9][10] (reverberation time) | T, T60[9] | sekunti[9] | s[9] | aika jona äänenvoimakkuus laskee 60 dB äänilähteen sulkemisesta[9] |
Psykoakustiikka | ||||
äänekkyys,[11][12] kuuluvuus[13] (loudness[11]) | N[11] | soni[11] eli sooni (engl. sone[11] < lat. sonus) | soni[11] | Lineaarinen asteikko, jossa 1 soni = 40 fonia 1 kHz:n taajuudella (äänenpainetaso 40 dB 1 kHz:n taajuudella). Muiden taajuuksien korjaus vakioäänekkyyskäyrästön avulla.[11] |
äänekkyystaso,[11][12] kuuluvuustaso[13] (loudness level[11]) | LN, LL[11] | foni[11] eli fooni[14] (engl. phon[11] < kreik. fōnē) | foni[11] | Logaritminen asteikko, jossa lukuarvo sama kuin äänenpainetaso desibeleissä 1 kHz:n taajuudella. Muiden taajuuksien korjaus vakioäänekkyyskäyrästön avulla.[11] |
äänenkorkeus[15] | hertsi-asteikko[15] | Hz[16] | ||
puolisävel-asteikko.[16] | st[16] | Asteikko, jossa hertsitaajuuksien kaksinkertaistuminen kasvattaa puolisävelarvoja määrällä 12 ja hertsitaajuuksien puolittuminen pienentaa puolisävelarvoja määrällä 12. Puolisävel-asteikko on tasavälinen mitta-asteikko.[16] | ||
koenig-asteikko[15] | ||||
mel-asteikko[15], meli-asteikko[15] | mel[15] | Mel-asteikko on tasavälinen mitta-asteikko.[15] | ||
Bark-asteikko[15] | Bark[15] | Bark-asteikko on tasavälinen mitta-asteikko.[15] | ||
ERB-asteikko[15] | ERB[15] | ERB-asteikko on tasavälinen mitta-asteikko.[15] |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Iivonen, Antti (toim.): Puheen salaisuudet: Fonetiikan uusia suuntia. (Suomenkielinen oppikirja) Helsinki: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-918-0
- Karjalainen, Matti: Kommunikaatioakustiikka. (Suomenkielinen oppikirja) Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 1999. ISBN 951-22-4412-8
- Karjalainen, Matti: Hieman akustiikkaa (Arkistoitu – Internet Archive). Suomenkielinen opetusmoniste. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2000.
- Sundberg, Johan: The Science of Musical Sounds, Academic Press, 1991, ISBN 0-12-676948-6.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Karjalainen 1999, s. 17–18.
- ↑ Karjalainen 2000, s. 12.
- ↑ Karjalainen 2000, s. 12–13.
- ↑ Karjalainen 1999, s. 86.
- ↑ Äänitaso; Termipankki.fi
- ↑ Sound Level Measurement and Analysis, sivut 2 ja 13; DEWESoft 2000-2023
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w Karjalainen 1999, s. 89–90.
- ↑ Karjalainen 2000, s. 14.
- ↑ a b c d e Karjalainen 1999, s. 214.
- ↑ Karjalainen 2000, s. 23.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Karjalainen 1999, s. 121–131.
- ↑ a b Karjalainen 2000, s. 36.
- ↑ a b Iivonen 2005, s. 107–108, 280, 258–259.
- ↑ Nykysuomen sivistyssanakirja: Vierasperäiset sanat, s. 122, s.v. fooni. Toimittanut Nykysuomen laitos. 12. painos. Helsinki: WSOY 1989. ISBN 951-0-09108-1
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Karjalainen 1999, s. 112–121.
- ↑ a b c d Sundberg 1991, s. 78−105.