Luettelo Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevista maailmanperintökohteista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Stonehenge on osa yhtä Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevista maailmanperintökohteista.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja sen merentakaisilla alueilla on yhteensä 31 Unescon maailmanperintökohdetta. Englannissa näistä sijaitsee 17 (antiikin roomalainen rajapuolustusjärjestelmä limes on jaettu Saksan ja Englannin välillä). Skotlannissa sijaitsee viisi kohdetta, Walesissa kolme ja Pohjois-Irlannissa, Bermudalla, Gibraltarilla, Pitcairnissa ja Saint Helenalla kussakin sijaitsee yksi maailmanperintökohde. Lisäksi yksi kohde – Rooman valtakunnan rajapuolustusjärjestelmät – ulottuu sekä Englannin että Skotlannin alueille.

Ensimmäisinä maailmanperintöluetteloon lisättiin vuonna 1986 Giant’s Causeway, Durhamin linna ja katedraali, Ironbridge Gorge, Studleyn kuninkaallinen puisto, Stonehenge, Avebury ja niihin liittyvät paikat sekä Edvard I:n linnat ja kaupunginmuurit Gwyneddissä. Viimeksi luetteloon on lisätty Englannin järviseutu vuonna 2017.

Maailmanperintökohteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimi Kuva Sijainti Ajankohta Unescon tiedot Kuvaus
Bathin kaupunki Bath, Somerset, Englanti
51.3809°N, 2.3603°W[1]
0–1800-luku[1] 428; 1987;
i, ii, iv
[1]
Roomalaisten kylpyläksi perustamalla Bathilla on vaiheikas menneisyys. Se oli keskiajalla merkittävä villantuotannon keskus ja 1700-luvulla siitä tuli jälleen kylpyläkaupunki. Kaupunki on kulttuurihistoriallisesti merkittävä roomalaisten raunioiden ja palladiolaisen arkkitehtuurin ansiosta.[1]
Blaenavonin teollisuusmaisema Blaenavon, Wales
51.78°N, 3.08°W[2]
1800-luku[2] 984; 2000;
iii, iv
[2]
1800-luvulla Wales oli maailman suurin raudan ja hiilen tuottaja. Blaenavon on esimerkki teollisen tuotannon muovaamasta maisemasta. Alueella on louhoksia, julkisia rakennuksia ja työläisten asuntoja sekä rautatie.
Blenheimin palatsi Woodstock, Oxfordshire, Englanti
51.841944°N, 1.361389°W[3]
1705–1722[3] 425; 1987;
ii, iv
[3]
Arkkitehdit John Vanbrugh ja Nicholas Hawksmoor suunnittelivat Blenheimin palatsin ja Lancelot ”Capability” Brown sen yhteydessä olevan puiston. Palatsi lahjoitettiin Marlboroughin herttua John Churchillille kansakunnan kiitollisuudenosoituksena vuonna 1704 käydystä taistelusta, jossa englantilaiset olivat herttuan johdolla kukistaneet ranskalaiset ja baijerilaiset. Se oli Englannin ensimmäinen rakennus, jonka suunnittelussa hylättiin ranskalaisen klassismin periaatteet ja siirryttiin noudattamaan englantilaisen romantiikan ihanteita.[3]
Canterburyn tuomiokirkko, Augustinus Canterburylaisen luostari ja Pyhän Martin kirkko Canterbury, Kent, Englanti
51.28°N, 1.083056°E[4]
1000-luku[4] 496; 1988;
i, ii, vi
[4]
Pyhän Martin kirkko on Englannin vanhin kirkkorakennus. Se ja Augustinus Canterburylaisen luostari rakennettiin, kun anglosakseja käännytettiin kristinuskoon. Tuomiokirkko edustaa romaanista ja goottilaista tyyliä ja toimii Englannin kirkon pääkirkkona.[4][5][6]
Cornwallin ja Länsi-Devonin kaivosmaisema Cornwall ja Devon, Englanti
50.136111°N, 5.383611°W[7]
1700–1800-luku[7] 1215; 2006;
ii, iii, iv
[7]
Tina- ja kuparikaivokset kukoistivat Devonissa ja Cornwallissa 1700–1800-luvulla, ja parhaimmillaan alueella tuotettiin kaksi kolmasosaa maailman kuparista. Devonissa ja Cornwallissa kehitettyä syväkaivauksen tekniikkaa käytettiin maailmanlaajuisesti.[7]
Derwentin laakson tehtaat Derwentin jokilaakso, Derbyshire, Englanti
53.020278°N, 1.499722°W[8]
1700–1800-luku[8] 1030; 2001;
ii, iv
[8]
Derwentin laaksoon rakennettiin maailman ensimmäiset tehtaat, joissa kehitettiin useita teollisen vallankumouksen kannalta tärkeitä keksintöjä, kuten työläisten asuinalueet (esimerkiksi Cromfordissa) ja vesivoimalla toimiva kehruukone. Derwentistä keksinnöt levisivät muualle Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.[9]
Dorsetin ja Itä-Devonin rannikko Dorset ja Devon, Englanti
50.705556°N, 2.989889°W[10]
1029; 2001;
viii
[10]
Dorsetin ja Devonin rantakalliot ovat merkittävä fossiilien löytöpaikka. Fossiilien avulla on voitu tutkia maa- ja merieliöiden kehittymistä viimeisten 185 miljoonan vuoden aikana.[10]
Durhamin linna ja katedraali Durham, County Durham, Englanti
54.77487°N, 1.57558°W[11]
1000–1100-luku[11] 370; 1986;
ii, iv, vi
[11]
Durhamin katedraali on ”laajin ja hienoin” normannityylin edustaja Englannissa, ja kirkon holvirakenteissa on myös goottilaisia vaikutteita. Katedraalissa säilytetään Pyhän Cuthbertin ja Bedan pyhäinjäännöksiä. Normannityylinen Durhamin linna toimi Durhamin piispojen asuinpaikkana.[11]
Edinburghin vanha ja uusi kaupunki Edinburgh, Skotlanti
55.947572°N, 3.191631°W[12]
100–1800-luku[12] 728; 1995;
ii, iv
[12]
Edinburghin vanha kaupunki rakennettiin keskiajalla ja uusi kaupunki vuosina 1767–1890. Kaupunginosat ovat luonteeltaan täysin erilaiset mutta muodostavat harmonisen, ainutlaatuisen kokonaisuuden. Uuden kaupungin suunnittelivat William Chambers ja William Playfair ja siitä otettiin mallia monien eurooppalaisten kaupunkien suunnitteluun 1700- ja 1800-luvuilla.[12]
Edvard I:n linnat ja kaupunginmuurit Gwyneddissä Conwy, Anglesey ja Gwynedd, Wales
53.139722°N, 4.276944°W[13]
1200–1300-luku[13] 374; 1986;
i, iii, iv
[13]
Edvard I:n valtakaudella Walesiin rakennettiin linnoja, joiden tarkoituksena oli pitää paikallinen väestö kurissa ja suojella englantilaisten siirtokuntia. Maailmanperintökohteeseen kuulu useita linnoja, kuten Beaumaris, Caernarfon, Conwy ja Harlech, joita pidetään keskiaikaisen sotilasarkkitehtuurin huipentumina.[13][14]
Englannin järviseutu Cumbria, Englanti
54.4738889°N, 3.0822222°W[15]
422; 2017;
ii, v, vi
[15]
Englannin järviseutu on kuuluisa vuoristaan, järvistään, taloistaan, puutarhoistaan ja puistoistaan. Sen maisemia ylistettiin 1700-luvulta alkaen pittoreskin ja romantiikan kuvataiteessa ja kirjallisuudessa.[15]
Forth Bridge Edinburgh, Inchgarvie ja Fife, Skotlanti
56.000421°N, 3.388726°W[16]
1890[16] 1485; 2015;
i, iv
[16]
Forth Bridge on rautatiekaarisilta, joka ylittää Firth of Forthin Itä-Skotlannissa, 14 kilometriä länteen Edinburghin keskustasta. Ikonista siltaa pidetään Skotlannin tunnuksena. Sen suunnittelivat englantilaiset insinöörit John Fowler ja Benjamin Baker.[16]
Giant’s Causeway Antrimin kreivikunta, Pohjois-Irlanti
55.240833°N, 6.511667°W[17]
60–50 miljoonaa vuotta sitten[17] 369; 1986;
vii, viii
[17]
Alue sijaitsee merenrannalla basalttikallioiden juurella ja koostuu 40 000 merestä työntyvästä mustasta basalttipylväästä. Se muodostui vulkaanisen toiminnan seurauksena tertiäärikaudella, noin 50–60 miljoonaa vuotta sitten.[17]
Gorhamin luola Gibraltarinvuori, Gibraltar
36.120397°N, 5.342075°W[18]
33–23 tuhatta vuotta sitten[19] 1500; 2016;
iii
[18]
Gorhamin luolaan kuuluu neljä meren muovaamaa luolaa, joissa asui neandertalinihmisiä noin sadantuhannen vuoden ajan. Myöhemmin luolissa asui myös nykyihmisiä.[18]
Gough ja Inaccessible Saint Helena, Ascension ja Tristan da Cunha, Etelä-Atlantti
40.3181°S, 9.9353°W[20]
740; 1995 (muutettu 2004);
vii, x
[20]
Gough Island ja Inaccessible muodostavat lähes koskemattoman ekosysteemin, johon kuuluu runsaasti endeemisiä kasvi- ja eläinlajeja.[20]
Greenwich Greenwich, Suur-Lontoo, Englanti
51.4791°N, 0°E[21]
1600–1700-luku[21] 795; 1997;
i, ii, iv, vi
[21]
Greenwichissä sijaitsee Englannin ensimmäinen palladiolainen rakennus, Inigo Jonesin suunnittelema Queen’s House, sekä Old Royal Naval College ja muita Christopher Wrenin suunnittelemia rakennuksia. Alueella sijaitsee myös Greenwichin kuninkaallinen observatorio, jolla on ollut suuri merkitys tähtitieteen ja navigaation kehitykselle.[21]
Henderson Island Henderson Island, Pitcairn, Tyynimeri
24.35°S, 128.316667°W[22]
487; 1988;
vii, x
[22]
Henderson Island on eteläisellä Tyynellä valtamerellä sijaitseva atolli, jonka ekosysteemi on lähes täysin koskematon. Saarella elää kymmenen kasvilajia ja neljä eläinlajia, joita ei tavata missään muualla.[22]
Ironbridge Gorge Ironbridge, Shropshire, Englanti
52.62646°N, 2.486°W[23]
1700-luku[23] 371; 1986;
i, ii, iv, vi
[23]
Ironbridge Gorgen alueeseen kuuluu teollisen vallankumouksen aikana käytössä olleita kaivoksia, tehtaita, työläisten asuinalueita ja liikenneinfrastruktuuria. Alueella kehitetty koksin tuotantomenetelmä vauhditti teollistumista. Iron Bridge oli maailman ensimmäinen raudasta rakennettu silta, joka toimi mallina useille muille silloille.[23]
Lontoon Tower Tower Hamlets, Suur-Lontoo, Englanti
51.508056°N, 0.076111°W[24]
1000-luku[24] 488; 1988;
ii, iv
[24]
Vilhelm Valloittaja rakennutti Lontoon Towerin vuonna 1066 normannivalloituksen aikana. Siitä muodostui vallan symboli ja malliesimerkki normannien sotilasarkkitehtuurista, joka levisi myöhemmin koko maahan. Henrik III ja Edvard I rakensivat linnaan 1200-luvulla laajennuksia, joiden ansiosta siitä tuli yksi aikansa merkittävimmistä rakennuksista.[24]
Neoliittisen Orkneyn keskus Orkney, Skotlanti
58.996056°N, 3.188667°W[25]
3. vuosituhat eaa.[25] 514; 1999;
i, ii, iii, iv
[25]
Joukko neoliittisiä hauta-, palvonta- ja asuinpaikkoja, kuten Skara Brae, Maeshowe, Stennessin pystykivet ja Brodgarin kehä.[25]
New Lanark New Lanark, Etelä-Lanarkshire, Skotlanti
55.66°N, 3.78°W[26]
1800-luku[26] 429; 2001;
ii, iv, vi
[26]
New Lanark oli työläisten asuinalue, joka rakennettiin Richard Arkwrightin Derwentin jokilaakson teollisuusalueella kehittämän mallin mukaisesti. Filantrooppi Robert Owen osti alueen ja kehitti siitä malliyhteisön, johon kuului julkisia tiloja, kouluja ja uudenaikaisia tehtaita.[26]
Pontcysyllten akvedukti Wrexham, Wales ja Shropshire, Englanti
52.97053°N, 3.08783°W[27]
1795–1805[27] 1303; 2009;
i, ii, iv
[27]
Akvedukti rakennettiin Ellesmeren kanavan jatkamiseksi Deen jokilaakson poikki ja se valmistui teollisen vallankumouksen aikana. Sen suunnitteli insinööri Thomas Telford. Akveduktin rakenteissa hyödynnettiin valu- ja kankirautaa innovatiivisella tavalla, jota käytettiin myöhemmin useissa rakennusprojekteissa ympäri maailmaa.[28]
Rooman valtakunnan rajapuolustusjärjestelmät Pohjois-Englanti ja Etelä-Skotlanti
54.992611°N, 2.601°W[29]
100-luku[29] 430; 1987 (muutettu 2005 ja 2008);
ii, iii, iv
[29]
Hadrianuksen valli rakennettiin vuonna 122 jaa. ja Antoninuksen valli vuonna 142 jaa. suojaksi pohjoisesta hyökänneitä ”barbaareja” vastaan.[29] Maailmanperintöluetteloon lisättiin aluksi ainoastaan Hadrianuksen valli, mutta määritys laajennettiin myöhemmin kattamaan myös Antoninuksen valli ja roomalaisten puolustusjärjestelmät Saksan alueella.
Royal Botanical Gardens, Kew Kew, Suur-Lontoo, Englanti
51.474667°N, 0.295467°W[30]
1700–1800-luku[30] 1084; 2003;
ii, iii, iv
[30]
Vuonna 1759 perustetun Kew Gardensin suunnittelivat Charles Bridgeman, William Kent, Capability Brown ja William Chambers. Kew’n maisemapuutarhassa on nähtävissä 1700–1900-lukujen puutarhasuunnittelun tyylivaihtelut. Puutarha on kerännyt olemassaolonsa aikana mittavan kasvitieteellisen kokoelman ja se on edistänyt botaniikan tutkimusta merkittävästi.[30]
St. George’s ja sen linnoitukset St. George’s, Bermuda
51.3809°N, 2.3603°W[31]
1600–1900-luku[31] 983; 2000;
iv
[31]
Vuonna 1612 perustettu St. George’s on uuden maailman vanhin englantilainen kaupunki ja malliesimerkki 1600-luvulla perustetusta kaupunkimaisesta siirtokunnasta. Sen linnoitukset havainnollistavat 1600–1900-luvuilla käytettyjä puolustustaktiikoita.[31]
St. Kilda St. Kilda, Skotlanti
57.816667°N, 8.583333°W[32]
387; 1987 (muutettu 2005 ja 2008);
ii, iii, iv
[32]
Vaikka syrjäisessä St. Kildan saaristossa oli asutusta lähes 2000 vuoden ajan, ei siellä ole ollut vuodesta 1930 lähtien pysyviä asukkaita. Saarilta on tehty useita ainutlaatuisia arkeologisia löytöjä historialliselta ja esihistorialliselta ajalta. St. Kilda on myös tärkeä merilintujen pesimäpaikka – siellä elää maailman suurin suulayhdyskunta ja jopa 136 000 lunniparia.[32][33]
Saltaire Bradford, West Yorkshire, Englanti
53.83717°N, 1.79026°W[34]
1853[34] 1028; 2001;
ii, iv
[34]
Tehtaanomistaja Titus Salt perusti Saltairen mallikyläksi tehtaidensa työntekijöille. Alueella oli tekstiilitehtaan lisäksi julkisia tiloja asukkaiden käyttöön. Saltaire ilmentää 1800-luvulla vallinnutta paternalismia.[34]
Stonehenge, Avebury ja niihin liittyvät paikat Wiltshire, Englanti
51.178889°N, 1.825278°W[35]
4.–2. vuosituhat eaa.[35] 373; 1986 (muutettu 2008);
i, ii, iii
[35]
Kivikaudella rakennetut Stonehenge ja Avebury ovat kuuluisimpia megaliittirakennelmia maailmassa. Ne liittyvät ihmisen vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa. Kehien tarkoituksesta on erilaisia näkemyksiä, jotka vaihtelevat uskonnollisista maailmankaikkeuden lainalaisuuksien tulkitsemiseen. Maailmanperintökohteeseen kuuluvat myös Silbury Hill, Beckhampton Avenue ja West Kennet Avenue.[35]
Studleyn kuninkaallinen puisto ja Fountains Abbeyn rauniot North Yorkshire, Englanti
54.116111°N, 1.573056°W[36]
1132 (luostari),
1800-luku (puisto)
[36]
372; 1986;
i, iv
[36]
Ennen Englannin luostarilaitoksen lakkauttamista 1500-luvun puolivälissä Fountains Abbey oli yksi Britannian suurimmista ja rikkaimmista sisterssiläisluostareista. Se on myös yksi harvoista 1100-luvulla perustetuista luostareista, jotka ovat säilyneet nykypäiviin. Luostarin ympärille 1800-luvulla rakennettu Studleyn kuninkaallinen puisto on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Monia puistossa käytettyjä ratkaisuja otettiin käyttöön eurooppalaisessa puutarhasuunnittelussa.[36]
Westminsterin palatsi, Westminster Abbey ja Pyhän Margaretin kirkko Westminster, Suur-Lontoo, Englanti
51.499722°N, 0.128611°W[37]
900–1000-luku ja 1800-luku[37] 426; 1987 (muutettu 2008);
i, ii, iv
[37]
Englannin ja sittemmin Yhdistyneen kuningaskunnan hallinto on toiminut alueella 1000-luvulta lähtien. Vilhelm Valloittajan kruunajaisista lähtien kaikki Englannin ja Britannian hallitsijat on kruunattu Westminster Abbeyssä. Uusgoottilaisessa Westminsterin palatsissa toimii Britannian parlamentti. Alkuperäinen Pyhän Margaretin kirkko rakennettiin 1000-luvulla ennen palatsia, mutta se rakennettiin myöhemmin kokonaan uudelleen.[37][38][39]

Postetut kohteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimi Kuva Sijainti Ajankohta Unescon tiedot Kuvaus
Liverpoolin kaupankäyntialue Liverpool, Merseyside, Englanti
53.40°N, 2.99°W[40]
1700–1800-luku[40] 1150; 2004;
ii, iii, iv
[40]
Liverpoolin kaupankäyntialue postettiin maailmanperintöluettelosta vuonna 2021 sen vesirajaan liittyneiden rakennushankkeiden takia.[41] 1700- ja 1800-luvuilla Liverpoolin satama oli yksi maailman suurimmista, ja sen maailmanlaajuiset yhteydet auttoivat Brittiläisen imperiumin ylläpitämisessä. Satama oli myös vilkas orjakaupan keskus vuoteen 1807 saakka ja merkittävä lähtöpiste Pohjois-Amerikkaan muuttaville siirtolaisille. Kaupungin telakoilla tehtiin useita keksintöjä, jotka helpottivat laivanrakennusta ja telakoiden toimintaa.[40]
  1. a b c d City of Bath UNESCO. Viitattu 6.5.2019. (englanniksi)
  2. a b c Blaenavon Industrial Landscape UNESCO. Viitattu 6.5.2019. (englanniksi)
  3. a b c d Blenheim Palace UNESCO. Viitattu 6.5.2019. (englanniksi)
  4. a b c d Canterbury Cathedral, St Augustine’s Abbey, and St Martin’s Church UNESCO. Viitattu 7.5.2019. (englanniksi)
  5. Church of St Martin Images of England. Arkistoitu 24.11.2011. Viitattu 16.8.2009.
  6. St Augustine's Abbey Pastscape. Viitattu 16.8.2009.
  7. a b c d Cornwall and West Devon Mining Landscape UNESCO. Viitattu 7.5.2019. (englanniksi)
  8. a b c Derwent Valley Mills UNESCO. Viitattu 7.5.2019. (englanniksi)
  9. Derwent Valley Mills Partnership (2000), pp. 30–31, 96.
  10. a b c Dorset and East Devon Coast UNESCO. Viitattu 7.5.2019. (englanniksi)
  11. a b c d Durham Castle and Cathedral UNESCO. Viitattu 7.5.2019. (englanniksi)
  12. a b c d Old and New Towns of Edinburgh UNESCO. Viitattu 8.5.2019. (englanniksi)
  13. a b c d Castles and Town Walls of King Edward in Gwynedd UNESCO. Viitattu 8.5.2019. (englanniksi)
  14. Liddiard (2005), p. 9.
  15. a b c The English Lake District UNESCO. Viitattu 5.5.2019. (englanniksi)
  16. a b c d Forth Bridge UNESCO. Viitattu 5.5.2019. (englanniksi)
  17. a b c d Giant’s Causeway and Causeway Coast UNESCO. Viitattu 8.5.2019. (englanniksi)
  18. a b c Gorham’s Cave Complex UNESCO. Viitattu 5.5.2019. (englanniksi)
  19. Finlayson, C., Pacheco, F. G., Rodríguez-Vidal, J. et al.: Late survival of Neanderthals at the southernmost extreme of Europe. Nature, Lokakuu 2006, nro 7113, s. 850–853. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 5.5.2019. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  20. a b c Gough and Inaccessible Island UNESCO. Viitattu 9.5.2019. (englanniksi)
  21. a b c d Maritime Greenwich UNESCO. Viitattu 9.5.2019. (englanniksi)
  22. a b c Henderson Island UNESCO. Viitattu 10.5.2019. (englanniksi)
  23. a b c d Ironbridge Gorge UNESCO. Viitattu 10.5.2019. (englanniksi)
  24. a b c d Tower of London UNESCO. Viitattu 12.5.2019. (englanniksi)
  25. a b c d Heart of Neolithic Orkney UNESCO. Viitattu 12.5.2019. (englanniksi)
  26. a b c d New Lanark UNESCO. Viitattu 12.5.2019. (englanniksi)
  27. a b c Pontcysyllte Aqueduct and Canal UNESCO. Viitattu 12.5.2019. (englanniksi)
  28. Listed Buildings: Pontcysyllte Aqueduct, Trevor Wrexham County Borough Council. Viitattu 12.5.2019. (englanniksi)
  29. a b c d Frontiers of the Roman Empire UNESCO. Viitattu 13.5.2019. (englanniksi)
  30. a b c d Royal Botanical Gardens, Kew UNESCO. Viitattu 13.5.2019. (englanniksi)
  31. a b c d Historic Town of St George and Related Fortifications, Bermuda UNESCO. Viitattu 14.5.2019. (englanniksi)
  32. a b c St Kilda UNESCO. Viitattu 14.5.2019. (englanniksi)
  33. Benvie (2000).
  34. a b c d Saltaire UNESCO. Viitattu 14.5.2019. (englanniksi)
  35. a b c d Stonehenge, Avebury and Associated Sites UNESCO. Viitattu 15.5.2019. (englanniksi)
  36. a b c d Studley Royal Park including the Ruins of Fountains Abbey UNESCO. Viitattu 16.5.2019. (englanniksi)
  37. a b c d Westminster Palace, Westminster Abbey and Saint Margaret’s Church UNESCO. Viitattu 16.5.2019. (englanniksi)
  38. History Westminster Abbey. Arkistoitu 16.10.2009. Viitattu 16.5.2019. (englanniksi)
  39. Thornbury, Walter: ”St Margaret’s Westminster”, Old and New London: Volume 3, s. 567. London: Cassell, Petter & Galpin, 1878. Teoksen verkkoversio.
  40. a b c d Liverpool – Maritime Mercantile City UNESCO. Viitattu 12.5.2019. (englanniksi)
  41. World Heritage Committee deletes Liverpool - Maritime Mercantile City from UNESCO’s World Heritage List World Heritage Centre. Unesco. Viitattu 21.7.2021. (englanniksi)


Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:List of World Heritage Sites of the United Kingdom