Luettelo Suomenlinnan rakennuksista

Tämä on epätäydellinen luettelo Suomenlinnan rakennuksista. Suomenlinnan monet rakennukset ja rakennelmat kuuluvat Helsingin vanhimpien joukkoon. Suomenlinnan 80 hehtaarin maa-alue käsittää noin 200 rakennusta kahdeksalla saarella, jotka ovat etelästä lueteltuina: Kustaanmiekka, Susisaari, Iso Mustasaari, Pikku Mustasaari, Länsi-Mustasaari, Särkkä, yksi Pormestarinluodoista ja Lonna.

Saaret

Kustaanmiekka

Rakennus	Kuva	Osoite/Sijainti	Rakennettu	Suunnittelija	Tietoa rakennuksesta	Lähde	AM
Uimarannan vaja A 1		A 1, 60.1407°N, 24.9855°E	1883		Vuonna 1883 valmistuneessa vajassa varastoitiin aluksi köysiä, sittemmin myös ammuksia.
Kustaanmiekan suuri ruutikellari		A 2, 60.1409°N, 24.9873°E	1778		Vuosina 1776–1778 rakennettu ruutikellari nr. 3 on rakenteeltaan lähes identtinen Susisaaren suuren ruutikellarin kanssa.
Kurikomppania		A 3, 60.1408°N, 24.9892°E	1881	Pjotr Petrovitš Benard	Rakennus on suunniteltu tykistölabo­ratorioksi, ja se rakennettiin vuosina 1880–1881. Kurikomppania rakennuksesta tuli vuonna 1927, kun Suomenlinnan paikal­liskomppanian yhteyteen muodostet­tiin kurikomppania, johon siirrettiin muiden osasto­jen sotilaskuriin sopeutumattomat ase­velvolliset. Vuodesta 1972 kurikomppania on toiminut asuinrakennuksena.
Vaja A 4		A 4, 60.1409°N, 24.9888°E			Vajasta purettiin lähellä Kurikomppaniaa oleva osa ja loppuosa kunnostettiin sen varastoksi vuonna 1992.
Bastioni Carpelan		A 5a, 60.1402°N, 24.9888°E	1748–1750		Bastionin rakentamisessa hyödynnettiin luonnon kallioseinämiä.
Kurtiini Carpelan-Gyllenborg		A 5b, 60.1399°N, 24.9882°E	1748–1750, 1769-1777, 1803-1804		Bastionit Carpelanin ja Gyllenborgin yhdistävä kurtiinimuuri rakennettiin samanaikaisesti niiden kanssa 1748-1750. Ampumatasanteelle rakennettiin tiilinen upseerirakennus vuosina 1769-1771.
Bastioni Gyllenborg		A 5c, 60.1399°N, 24.9874°E	1748–1750		Bastioni Gyllenborg sijaitsee Kustaanmiekassa.
Kurtiini Gyllenborg-Zander		A 5d, 60.1395°N, 24.9883°E	1748-1750		Kurtiini on kallioseinän päälle vuosina 1748-1750 rakennettu puolustusmuuri. Tykkiaukot muurattiin umpeen yhtä lukuun ottamatta ilmeisesti jo 1760-luvulla.
Kaponieeri Coyet		A 6 60.1393°N, 24.9876°E	1750–1752		Kaponieeri Coyet sijaitsee Kustaanmiekassa.
Bastioni Zander		A 7a, 60.1389°N, 24.9889°E	1748–1750		Bastioni Zander on osa Suomenlinnan neljän bastionin linnoitusketjua. Vuonna 1750 valmistuneen Bastionin muurit muodostuvat pääosin pystysuoriksi louhituista kallionseinämistä, joiden päälle on rakennettu 14 tykkiaukolla varustettu matala rintamuuri.
Bastioni Lantinghausen		A 7b, 60.1397°N, 24.9896°E	1748–1750		Vuosina 1748-1750 rakennetun bastioni Lantinghausenin kärki yhdistyy Kuninkaanporttiin.
Traverssi Bethun		A 8, 60.1385°N, 24.9892°E	1752–1755		Rakennettiin tenalji Bethunin muurintaitteeseen vuonna 1754. Venäläisellä kaudella traverssi oli peltikattoinen.
Yleisö-WC		A 9, 60.1384°N, 24.9895°E	1953	Lasse Björk	Rakennettiin venäläisen varuskunnan aikaiseen valliin 1953 ravintola Walhallan kunnostuksen yhteydessä.
Kaponieeri Delwig (Ravintola Walhalla)		A 10a, 60.1391°N, 24.9895°E	1750–1752		Kaponieeri Delwig on viisisivuinen tiilikasematti, jonka pomminkestävät holvit kaareutuvat ulkoseinien ja keskipilarin varassa. Ravintola Walhalla rakennettiin kaponieeriin vuosina 1949–1951. Rakennuksen sisäosat ovat säilyneet miltei alkuperäisinä.
Kapioneeri Boije (Ravintola Walhalla)		A 10b, 60.1388°N, 24.9892°E	1755–1756
Kontregardi Hoppe (Ravintola Walhalla)		A 10c, 60.1388°N, 24.9886°E	1751–1756, 1980–1983	muutostyöt ja rekonstruointi Aulis Blomstedt ja Severi Blomstedt	Kontregardi Hoppe puettiin perustuksiaan myöten ja peitettiin maalla vuonna 1877, koska se oli huonokuntoinen ja sortunut. Vuosina 1980–1983 jäännökset kaivettiin esiin ja Hoppe rakennettiin uudelleen ruotsalaisaikaisten piirustusten mukaan, mikä on ainoa täysmittainen rekonstruointi Suomenlinnassa. Muutostyöt 1948-50 suunnitteli arkkitehtitoimisto Aulis Blomstedt ja vuosien 1980-83 rekonstruoinnin edellisen lisäksi arkkitehtitoimisto Severi Blomstedt.
Tenalji Kyhlenbeck		A 11, 60.1385°N, 24.9901°E	1749–1756		Rakennustyöt alkoivat linnoitusluiskasta 1749 ja vuoteen 1754 mennessä muurattiin ainoastaan tenaljin sivumuurit. Kasemattoitu osa rakennettiin valmiiksi 1754-56. Venäläisellä kaudella etuseinä muurattiin uudelleen muotoonhakatulla graniitilla 1852.
Kuninkaanportti		A 12, 60.1396°N, 24.99°E	1754		Kuninkaanportti on Suomenlinnan alkuperäinen pääsisäänkäynti. Se rakennettiin vuonna 1753–1754 paikalle, jolle silloinen Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik kiinnitti laivansa tullessaan tarkkailemaan linnoituksen rakennustöitä.
Kustaanmiekan rantavarustus		A 13, 60.1381°N, 24.9904°E	1750–1753
Patteri 1, ruutikellari A 14		A 14, 60.1402°N, 24.9849°E	1866		Kivinen ruutikellari korvasi kolme vuotta aikaisemmin rakennetun puisen kellarin vuonna 1866. 1880-luvulla peltikatto korvattiin maapeitteellä.
Patteri 1, ruutikellari A 15		A 15, 60.14°N, 24.9849°E	1878		Kivinen ruutikellari korvasi kolme vuotta aikaisemmin rakennetun puisen kellarin vuonna 1878. 1880-luvulla peltikatto korvattiin maapeitteellä. Vuonna 1881 kellaria laajennettiin ja rakennettiin yhdyskäytävä kellariin A 14.
Patteri 2, ruutikellari A 16		A 16, 60.1397°N, 24.9845°E	1870-luvun alku		1870-luvun alussa rakennettiin graniittiperustaisia tykkiasemia, joihin kellari liittyi.
Patteri 2, ruutikellari A 17		A 17, 60.1395°N, 24.9847°E	1870-luvun alku		1870-luvun alussa rakennettiin graniittiperustaisia tykkiasemia, joihin kellari liittyi.
Patteri 2, ruutikellari A 18		A 18, 60.1392°N, 24.9852°E	1866		Rakennettiin vuoteen 1866 mennessä peltikattoisena ja yhdistettiin maapeitteisenä valliin vuonna 1876.
Patteri 2, ruutikellari A 19		A 19, 60.1396°N, 24.985°E			Yhdistettiin maapeitteisenä valliin vuonna 1876.
Patteri 2, ruutikellari A 20		A 20, 60.139°N, 24.9856°E	1866		Rakennettiin vuoteen 1866 mennessä peltikattoisena ja yhdistettiin maapeitteisenä valliin vuonna 1876.
Patteri 2, ruutikellari A 21		A 21, 60.139°N, 24.9852°E	1870-luvun alku		1870-luvun alussa rakennettiin graniittiperustaisia tykkiasemia, joihin kellari liittyi.
Patteri 2, ruutikellari A 22		A 22, 60.1386°N, 24.9855°E	1866		Yhdistettiin maapeitteisenä valliin vuonna 1876. Vuoden 1895 jälkeen tykkiasema muutettiin vuoden 1877 mallin 11" tykeille sopivaksi.
Patteri 3, ruutikellari A 23		A 23, 60.1385°N, 24.9856°E	1866		Rakennettiin kivisenä 1866 ja peitettiin maalla 1880-luvulla.
Patteri 3, ruutikellari A 24		A 24, 60.1384°N, 24.9868°E			Rakennettiin kivisenä 1868 mennessä ja peitettiin maalla 1878.
Patteri 4, ruutikellari A 25		A 25, 60.1384°N, 24.9872°E	1873		Vuonna 1873 rakennettiin kivinen tykinperusta ja siihen liittyvä suojakäytävä.
Patteri 4, ruutikellari A 26		A 26, 60.1384°N, 24.9875°E			Rakennettiin kivisenä 1868 mennessä ja peitettiin maalla 1878.
Patteri 4, ruutikellari A 27		A 27, 60.1384°N, 24.9878°E	1873		Vuonna 1873 rakennettiin kivinen tykinperusta ja siihen liittyvä suojakäytävä.
Patteri 4, ruutikellari A 28		A 28, 60.1384°N, 24.9881°E			Patterin 4 tykit ovat rihlattuja 9" tykkejä 1870-luvulta.
Patteri 4, ruutikellari A 29		A 29, 60.1385°N, 24.9886°E			Rakennettiin kivisenä 1868 mennessä.
Patteri 4, ruutikellari A 30		A 30, 60.1384°N, 24.9888°E
Patteri 4, ruutikellari A 31		A 31, 60.1386°N, 24.988°E	1876		Ruutikellari rakennettiin vuonna 1876 patteri 4:n käyttöruutikellariksi.
Patteri 2, ruutikellari A 33		A 33, 60.1393°N, 24.9854°E	1876		Ruutikellari rakennettiin vuonna 1876 patteri 2:n käyttöruutikellariksi ja peitettiin maalla samana vuonna.

Susisaari

Rakennus	Kuva	Osoite/Sijainti	Rakennettu	Suunnittelija	Tietoa rakennuksesta	Lähde	AM
Traverssi Adlerfelt		B 1, 60.1446°N, 24.9864°E	1770		Rakennustyöt alkoivat 1756–1757, mutta ne jäivät kesken ja rakennus valmistui vuonna 1770.
Vaja B 2		B 2, 60.1448°N, 24.9862°E	1878		Hirsirunkoinen laudoitettu vaja on valmistunut vuonna 1878.
Vaja B 4		B 4, 60.1447°N, 24.9857°E	ennen 1899		Vajan rakennusvuosi ei ole tiedossa, mutta se tapahtui ennen vuotta 1899. Hirsirunkoinen vaja siirrettiin ilmeisesti Harakasta Suomenlinnaan vuonna 1900.
Vanha levyhalli		B 5, 60.145°N, 24.9858°E	1917		Rakennettiin vuonna 1917 pumppaamoksi, kattilahuoneeksi ja työpajoiksi. Käytetään nykyisin veneiden kunnostushallina.
Bastioni Höpken		B 6, 60.1446°N, 24.9853°E	1750-1771		Bastionin rakentaminen alkoi jo 1750, mutta Susisaaren linnanpihan aukiosuunnitelma valmistui 1753, jolloin myös Höpkenin suunnitelmat muuttuivat.
Ruutikellari B 7		B 7, 60.1462°N, 24.9812°E	1869		Kivinen ruutikellari B 7 rakennettiin 1869 puretun puisen ruutikellarin tilalle. Alun perin sinkkipeltikattoinen varasto muutettiin vuonna 1878 maapeitteiseksi.
Käymälä		B 8, 60.1454°N, 24.9857°E	1930-luvun alku		Käymälä Rakennettiin 1930-luvun alkupuolella Valmetin telakan käyttöön. Se ei ole enää käytössä.
Majoitustila B 9		B 9, 60.1454°N, 24.9853°E	1930		Rakennettiin ilmeisesti 1930 työnjohtajien parakiksi. Toiminut myöhemmin varastona, asuntona 1940-luvulla ja se kunnostettiin majoitustilaksi vuonna 1987.
Dementjevin sauna		B 10, 60.1453°N, 24.9847°E	1877		Kauppias Dementjev rakennutti varuskunnalle noin vuonna 1877 telakka-altaan reunalle kivisen kaksikerroksisen saunan. Rakennuksen alkuperäistä huonejakoa on muutettu ja koko länsiosa purettiin 1960-luvun alussa nosturiradan tieltä. Itsenäisyyden aikana rakennus on ollut työpaja- ja varastokäytössä.
Pumppuhuone		B 11, 60.1458°N, 24.9809°E	1932		Pumppukuilu valmistui todennäköisesti 1932. Aluksi sen päällä oli tiilinen pumppuhuone, jota madallettiin myöhemmin nosturiradan takia.
Bastioni Taube		B 12, 60.1458°N, 24.9831°E	1753–1773		Bastioni Taubea alettiin rakentaa vuonna 1753 ja puolustusmuurit valmistuivat vuonna 1757. Pommerin sota lykkäsi lopullista valmistumista vuoteen 1773.
Ammusvalimo		B 13, 60.146°N, 24.9825°E	1871–1872		Harmaakivinen valimo rakennettiin 1871-1872 bastioni Cedercreutzin puretun oikean siiven paikalle.
Uusi levyhalli		B 14, 60.1458°N, 24.9822°E	1945	arkkitehti K. Lehtovuori	Rakennettiin levyhalliksi ja konepajaksi vuonna 1945.
Muuntamo / Tuulimylly		B 15, 60.1458°N, 24.9815°E	1798		Laivatelakan pumppuhuone valmistui ilmeisesti 1798. Siinä oli alun perin kolme kerrosta, joiden päällä oli puurakenteinen tuulimyllykoneisto. Kaksi ylintä kerrosta ja tuulimylly korvattiin pyramidikatolla 1863 ja rakennus muutettiin linnoitusrykmentin varastoksi 1867.
Tykistövaja		B 16, 60.1461°N, 24.9816°E	1873		Hirsirunkoinen vaja rakennettiin valettujen ammusten varastoksi vuonna 1873.
Bastioni Seth		B 17a, 60.1447°N, 24.9817°E	1750–1753		Bastionin vasen siipi ja kylki rakennettiin lähes valmiiksi vuosina 1750–1753.
Puolibastioni Hjärne		B 17b, 60.1451°N, 24.9822°E	1773–1776		Puolibastioni Hjärne rakennettiin 1750-luvulla valmistuneen bastioni Sethin oikean kyljen paikalle.
Tenalji von Fersen		B 17c, 60.1448°N, 24.9834°E	1773–1776		Tenalji von Fersen sijaitsee Suomenlinnan Susisaarella kuivatelakan etelälaidalla. Tenalji valmistui vuonna 1776 armeijan laivaston leipomoksi ahtaalle, vanhempien linnoituslaitteiden ja telakan rajaamalle alueelle.
Karsseri		B 18, 60.1448°N, 24.982°E	1864		Talo rakennettiin eristysselliksi pidätettyjä varten vuonna 1864.
Sauna- ja varastorakennus		B 19, 60.1447°N, 24.9801°E	1991	Tapani Kajaste, A-konsultit Oy	Paritalon B 25 varasto- ja saunarakennus valmistui 1991.
Kurtiini Hamilton-Polhem (Tullimuseo)		B 20, 60.1444°N, 24.9815°E	1753–1777		Kurtiini Hamilton Polhemin rakentaminen alkoi vuonna 1753 ja työt viimeisteltiin vuoteen 1777 mennessä. 1770-luvulla rakennettu kurtiinirakennus on toiminut linnoituksen kasarmina ja vankilana. Peruskorjattiin vuosina 1987-1991 arkkitehtitoimisto Petri ja Severi Blomstedin suunnitelmien mukaan työpajoiksi. Tiloissa sijaitsee Tullimuseo.
Halkovaja B 22		B 22, 60.1455°N, 24.9795°E	ennen vuotta 1916		Halkovaja ja entinen käymälä on rakennettu ennen vuotta 1916.
Amiraalintalo		B 23, 60.1453°N, 24.9792°E	1764		Amiraalintalo valmistui pursi- ja soutuvenesataman vartiotuvaksi vuonna 1764.
Pappila		B 24, 60.1448°N, 24.9797°E	1700-luku tai 1800-l. alku		Rakennuksen runko-osa on ainoa Suomenlinnassa ruotsalaiselta kaudelta säilynyt puurakennus. Sen tarkka rakennusaika ei ole tiedossa. Venäläisen kauden kartoissa se esiintyy vuodesta 1816 lähtien ja venäläisessä asiakirjamateriaalissa mainitaan, että se on ostettu ruotsalaisilta omistajilta.
Asuinrakennus B 25		B 25, 60.1445°N, 24.9802°E	1990-1991	Tapani Kajaste, A-konsultit Oy	Nk. Kultarannan paritalo rakennettiin vuosina 1990-1991.
Viestikeskus		B 26a, 60.1443°N, 24.9801°E	1897		Betoninen ammusvarasto rakennettiin 1897. Vuonna 1949 kattorakenteet vahvistettiin betonilla. Toisen maailmansodan aikana rakennus toimi rannikkopuolustuksen viesti- ja ilmavalvontakeskuksena.
Insinööripatterin ammusvarasto B 26b		B 26b, 60.1443°N, 24.9798°E	1869		Kivinen ruutikellari B 26b rakennettiin 1869. Alun perin sinkkipeltikattoinen varasto muutettiin vuosina 1877-78 maapeitteiseksi. Myöhemmin se yhdistettiin viereen rakennettuun betonivarastoon.
Varuskuntakasarmi		B 28, 60.1432°N, 24.9829°E	1866-1868		Kasarmi rakennettiin huonokuntoisena puretun edeltävän kasarmin paikalle vuosina 1866-1868. Vuosina 1983-1985 rakennus peruskorjattiin Pohjoismaisen taidekeskuksen toimitiloiksi.
Susisaaren suuri ruutikellari		B 29, 60.1419°N, 24.9828°E	1778		Kustavilaisena aikana rakennettiin Viaporiin kolme isoa ruutimakasiinia. Vuosina 1776–1778 rakennettu ruutikellari nr. 2 on näistä toisena säilynyt tähän päivään.
Talli		B 30, 60.1428°N, 24.9842°E	1910		Rakennusrekisterien mukaan talli rakennettiin vuonna 1910. Se kunnostettiin traktoritalliksi 1970-luvun alussa.
Bastioni Hårleman		B 31, 60.1425°N, 24.9841°E	1750–1753		Bastionin rakentaminen aloitettiin vuonna 1750 ja se valmistui pääosin vuonna 1753.
Tykistöpatterin ammusvarasto B 32		B 32, 60.1418°N, 24.9843°E	1867		Väliaikaiset puiset ammusvarastot korvattiin kivisillä, tynnyriholvatuilla kellareilla 1867.
Vaja B 33		B 33, 60.1433°N, 24.9848°E	1881
Vaja B 34 / Museokauppa		B 34, 60.1437°N, 24.9847°E	1876	Pjotr Petrovitš Benard	Vaja rakennettiin vuonna 1876, jolloin insinöörieversti Pjotr Petrovitš Benard oli insinöörihallinnon päällikkö. Venäläisellä kaudella vajassa säilytettiin muun muassa linnoitustykistön taloustarvikkeita. Kunnostettiin vuonna 1970-luvun lopulla Severi Blomstedin suunnitelmien mukaan. Rakennuksessa toimii Ehrensvärd-seuran perustama ja ylläpitämä museokauppa.
Vaja B 35		B 35, 60.1439°N, 24.9845°E	1868		Vajalla on historiaa vuodesta 1811, mutta muutoksien vuoksi sen rakennusvuotena pidetään vuotta 1868, jolloin se siirrettiin nykyiseen paikkaansa.
Halkovaja		B 36, 60.1442°N, 24.984°E	1882		Vaja B 36 rakennettiin samaan aikaan kuin Sininen talo ja vaja B 38.
Paikallismajurin talo		B 37, 60.1444°N, 24.9844°E	1756	Carl Wijnblad (?)	Paikallismajurin talo sijaitsee Susisaaren linnanpihassa. Se rakennettiin linnanpihan ensimmäisessä rakennusvaiheessa vuosina 1753–1756 upseeriasunnoiksi.
Halkovaja ja sauna		B 38, 60.1442°N, 24.9842°E	1882		Vaja ja sauna B 38 rakennettiin samaan aikaan kuin Sininen talo ja vaja B 36.
Sininen talo		B 39, 60.1441°N, 24.9848°E	1882	Pjotr Petrovitš Benard	Sininen talo rakennettiin vuosina 1881–1882 yliupseerien asuinrakennukseksi Susisaaren linnanpihan eteläsivulle, jossa sijaitsi eteläsivun bastioni Ekebladin rauniot Krimin sodan jäljiltä. Alun perin sininen rakennus on säilyttänyt nimensä, vaikka se on vuodesta 1925 lähtien ollut keltainen.
Ehrensvärd-museo (Ekebladin paviljonki)		B 40, 60.1443°N, 24.9856°E	1751–1756		Ekenbladin paviljonki rakennettiin alun perin 1751–1756. Se vaurioitui pahoin Krimin sodassa ja siihen on tehty useita muutostöitä. Rakennuksessa ollut Viaporin komendanttien asuntoja ja työhuoneita. Rakennus toimii nykyään Ehrensvärd-museona.
Bastioni Palmstiernan talli		B 41, 60.1437°N, 24.9862°E	1770		Susisaaren sisimpään puolustusvyöhykkeeseen kuuluvan Bastioni Palmstiernan sisäpihalle rakennettiin vuonna 1770 tallirakennus. Rakennus on tämän jälkeen toiminut useassa eri käyttötarkoituksessa, kuten esim. upseerien asuinrakennuksena ja vankilana.
Suuri Palmstierna		B 42a, 60.1437°N, 24.9868°E	1749–1752, 1770–1775		Bastioni Palmstierna ja kaponieri Blomcreutz ovat osa Susisaaren sisempää linnoitusvyöhykettä. Suuri Palmstierna rakennettiin useassa eri vaiheessa, pääosin vuosina 1749–1752 sekä vuodesta 1770 eteenpäin.
Kaponieeri Blomcreutz		B 42b, 60.1439°N, 24.9868°E	1749–1753, 1774–		Vuosina 1749–1752 rakennettiin yksikerroksinen varustus. Toinen vaihe käynnistyi vuonna 1774, jolloin kaponieeri korotettiin kaksikerroksiseksi ja se sai nykyisen nimensä.
Kaponieeri de Carnal		B 43, 60.1432°N, 24.9869°E	1775–1777		Kaponieeri de Carnal esiintyy ensimmäisen kerran bastioni Palmstiernan aukioehdotuksen yhteydessä J. M. Sprengtportenin linnoitussuunnitelmassa vuodelta 1774. Suunnitelmasta toteutui ainoastaan kaponieeri de Carnal, joka rakennettiin vuosina 1775–1777.
Pieni Palmstierna B 44		B 44, 60.1433°N, 24.9863°E	1770		1770 rakennettiin bastioni Palmstiernan oikean siiven sisäpuolelle tiilikasarmi, jonka alemman kerroksen ulkoseinän muodosti 1749-52 rakennettu puolustusmuuri.
Pieni Palmstierna B 45		B 45, 60.1433°N, 24.9862°E	1840		Rakennettiin vuonna 1840 rakennuksen B 44 länsipuolelle, kiinni entiseen puolustusmuuriin.
Bastioni Kunnia		B 46, 60.1426°N, 24.9863°E	1754–1757.		Bastioni Kunnia kuuluu Susisaaren bastionien muodostamaan linnoitusketjuun. Bastioni oli vielä 1757 keskeneräinen muurinharjoiltaan ja ampumatasoiltaan, jotka viimeisteltiin 1770-luvun alussa.
Raveliini Hyvä Omatunto		B 47, 60.1428°N, 24.9876°E	1754–1774		Raveliini Hyvä Omatunto on erillinen etuvarustus bastionirintamalle Kunnia–Hyve. Rakennuksessa on toiminut Suomenlinnan kesäteatteri vuodesta 1968. Rakennus kunnostettiin kesäteatteriksi Osmo Mikkosen suunnitelmien mukaan vuosina 1990–1993
Bastioni Hyve		B 48, 60.1432°N, 24.9882°E	1754–1774		Bastioni Hyve on osa Suomenlinnan neljän bastionin linnoitusketjua. Japanilainen teehuone Tokuyûan ijaitsee Susisaaressa, bastioni Hyveen punatiilisessä kasematissa.
Bastioni Wrede		B 49, 60.1439°N, 24.9874°E	1750–1753		Bastioni Wrede on maapeitteitä lukuun ottamatta vuonna 1753 valmistunut Suomenlinnan bastioni.
Tenalji Casimir Wrede		B 50, 60.1423°N, 24.9809°E	1751–1754
Polhemin kasematti / Paja		B 51a, 60.1431°N, 24.9822°E	1753–1755		Polhemin vasemman kyljen kaksi kasemattia kuuluivat bastionin vanhimpaan rakennusvaiheeseen.
Bastioni Polhem		B 51b, 60.1433°N, 24.9813°E	1752–1755		Rakennustyöt alkoivat louhinnalla 1752. Seuraavana vuonna harmaakiviosa oli lähes valmis, mutta kasemattien ja muurinharjojen vesieristykset valmistuivat vasta 1755.
Vaja B 52 / Kesäteatterin varasto		B 52, 60.1427°N, 24.9885°E	1881		1700-luvun lopulla paikalla sijaitsi tykistövaja, joka vaurioitui vuoden 1855 pommituksissa. Uusi vaja rakennettiin puretun vajan perustuksille vuonna 1881.
Tsaplinskin huvila		B 53, 60.1423°N, 24.9874°E	1914		Esikuntakapteeni Tsaplinski rakensi hirsihuvilan 1914.
Kanttinauhatalo / asuinrakennus		B 54, 60.1423°N, 24.9866°E	1916-1917	arkkitehti Vänrikki Steinberg	Rakennettiin todennäköisesti venäläisen varuskunnan loppuvuosina 1916-17, mutta ensimmäisen maailmansodan aikana rakennetuista taloista on säilynyt vain vähän asiakirjoja.
Kanttinauhatalon vaja		B 55, 60.1422°N, 24.9869°E	1982	Arkkitehtitoimisto Severi Blomstedt	Rakennettiin Kanttinauhatalon peruskorjauksen yhteydessä asukkaiden varastoksi.
Kahvila Piper (kellari ja kivijalka)		B 56, 60.1422°N, 24.9848°E	1800-luku		Kellari on säilynyt 1800-luvulla rakennetusta huvimajasta. Itse kahvila on valmistunut 1928 A. W. Ranckenin suunnittelemana.
Von Schantzin huvila		B 57a, 60.1419°N, 24.9862°E	1911-1912		Puhtaanapitourakoitsija ja kauppias Vasili Kolosov rakensi huvilan itselleen vuonna 1898.
Asuinrakennus B 58		B 58, 60.1416°N, 24.9862°E	1999	Arkkitehtitoimisto Topi Tuominen Oy
Sauna		B 60, 60.1418°N, 24.987°E	1985	rakennusmestari Juhani Halonen	Sauna rakennettiin päärakennuksen B 61 ullakolta purettujen huoneiden hirsistä.
Kolosovin talo		B 61, 60.1419°N, 24.987°E	1898		Puhtaanapitopäällikkö ja merikapteeni Karl Anton von Schantz rakennutti huvilan työntekijöilleen vuonsina 1911-1912.
Talousrakennus		B 62, 60.1423°N, 24.9879°E	1969		Komentajakapteeni Antonio Veltheim rakennutti talous- ja asuinrakennuksen 1969. Vanha sauna- ja varastorakennus purettiin.
Vinssivaja		B 63, 60.142°N, 24.9884°E	1990-1991	Rainer Linderborg	Pienvenetelakan vinssivaja oli merkitty jo vuoden 1899 karttaan. 1930-luvulla vaja kunnostettiin, mutta se purettiin 1960-luvulla ja korvattiin uudella kevytrakenteisella vajalla. Huonokuntoinen vaja korvattiin uudella Rainer Linderborgin suunnitelmien mukaan 1990-91.
Huoltorakennus B 65		B 65, 60.142°N, 24.9825°E	1997	Arkkitehtitoimisto Topi Tuominen Oy
Tykistöpatterin ammusvarasto B 66		B 66, 60.1416°N, 24.9851°E	1867		Toinen Susisaaren tykistöpatterin ruutikellareista.
Casimir Wreden patterin ammusvarasto		B 67, 60.1425°N, 24.9812°E	1867-1868		Kivinen, tynnyriholvattu ammusvarasto rakennettiin 1867-1868. Alun perin sinkkipeltikattoinen varasto muutettiin myöhemmin maapeitteiseksi.
Insinööripatterin ammusvarasto B 68		B 68, 60.1443°N, 24.9808°E	1869		Kiviset, tynnyriholvatut ammusvarastot B 68-70 rakennettiin 1869. Alun perin sinkkipeltikattoiset varastot muutettiin vuosina 1877-78 maapeitteisiksi.
Insinööripatterin ammusvarasto B 69		B 69, 60.1444°N, 24.979°E	1869
Insinööripatterin ammusvarasto B 70		B 70, 60.1449°N, 24.9792°E	1869
Vaja B 71		B 71, 60.1453°N, 24.9787°E	1960-luvun alku		Rakennettiin 1960-luvun alussa puuvajaksi ja käymäläksi.
Sauna B 72		B 72, 60.1454°N, 24.9788°E	1988	Pentti Koponen	Sauna rakennettiin samalla paikalla palaneen saunarakennuksen tilalle vuonna 1988.
Kioski B 76		B 76, 60.1446°N, 24.9869°E	2009	Gullichsen Vormala Arkkitehdit	Paikalta on purettu Esko Vormalan 1970-luvulla suunnittelema puinen kioski.
Telakan portinvartijan koppi		B 77, 60.145°N, 24.9868°E	1945		Rakennettiin vuonna 1945, kun sotakorvausteollisuus käynnistyi telakalla ja kulku oli tiukasti valvottu.
Telakan vaja B 78		B 78, 60.1462°N, 24.9808°E	2005	T. Koskenniemi, Suomenlinnan hoitokunta

Iso Mustasaari

Rakennus	Kuva	Osoite/Sijainti	Rakennettu	Suunnittelija	Tietoa rakennuksesta	Lähde	AM
Rantakasarmi		C 1, 60.1488°N, 24.9852°E	1868–1870	arkkitehti Greifon	Galleria Rantakasarmi sijaitsee lauttalaiturin tuntumassa. Kivinen kasarmirakennus rakennettiin vuosina 1868–1870. Tilassa on aikaisemmin toiminut Pohjoismainen taidekeskus.
Talli C 2		C 2, 60.1489°N, 24.9838°E	1868–1870		Rakennettu samanaikaisesti Rantakasarmin kanssa.
Talli C 3		C 3, 60.1488°N, 24.9865°E	1868–1870		Rakennettu samanaikaisesti Rantakasarmin kanssa.
Lavrentjevin talo		C 7, 60.1487°N, 24.9834°E	1911		Rappaus- ja maalarimestari Aleksander Lavrentjev rakennutti talon vuonna 1911.
Kasarmi / Suomenlinnan Päällystöyhdistyksen kerho		C 8, 60.1483°N, 24.9834°E	1892		Rakennettiin vuonna 1892 jalkaväen komppaniaa varten.
Koulu / Hostel Suomenlinna		C 9, 60.1485°N, 24.984°E	1908-1909		Venäläinen hyväntekeväisyysyhdistys rakennutti talon kansakouluksi vähävaraisille lapsille vuosina 1908-1909.
Semenovin leipomo		C 10, 60.1484°N, 24.9845°E	1888		Muonittaja Semenov rakennutti leipomon 1888.
Asuinrakennus C 11		C 11, 60.1483°N, 24.9842°E	1990-1991	Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas	Kahden perheen talo rakennettiin työsuhdeasunnoiksi Helsingin kaupungin työntekijöitä varten vuosina 1990-1991.
Asuinrakennus C 12		C 12, 60.148°N, 24.984°E	1990-1991	Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas	Yhden perheen talo rakennettiin työsuhdeasunnoiksi Helsingin kaupungin työntekijöitä varten vuosina 1990-1991. 1950-luvulla paikalta purettiin ns. Putankinin talo.
Petrovin vaja		C 13, 60.1481°N, 24.9843°E	1868		Rakennettiin talon C 14 varastoksi todennäköisesti yhtä aikaa päärakennuksen kanssa.
Petrovin talo		C 14, 60.1481°N, 24.9845°E	1868		Marketentti Aleksei Petrov rakennutti talon 1868.
Semenovin talo		C 15, 60.1482°N, 24.9849°E	1866?		Rakennettu sen jälkeen, kun 1866 Viaporin insinöörihallinto kaavoitti korttelin kauppiaiden käyttöön.
Sinebrychoffin leivintupa / asuinrakennus		C 16, 60.1479°N, 24.9844°E	1868		Rakennettiin Sinebrychoffin palveluskunnan taloksi vuonna 1868.
Asuinrakennus C 17		C 17, 60.1476°N, 24.9845°E	1990-1991	Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas	Rakennettiin työsuhdeasunnoiksi Helsingin kaupungin työntekijöitä varten vuosina 1990-1991.
Nedonoskovin talo		C 18, 60.148°N, 24.9851°E	1860-luku		Marketentti Nedonoskov rakennutti kaksipäätyisen kaupparakennuksen 1860-luvulla. Kolmas pääty on laajennus vuodelta 1909.
Lämpökeskus ja vaja		C 19, 60.1478°N, 24.985°E			Lautarakenteinen vaja saattaa olla osittain Venäjän vallan aikainen. Vajan taakse rakennettiin Galotškinin talon vuonden 1909 palon jälkeen palomuuri tiilistä.
Galotškinin piharakennus		C 20, 60.1476°N, 24.9849°E	1909		Rakennuksen vanhin osa rakennettiin 1909 kaupan varastoksi ja vierastaloksi.
Galotškinin talo		C 21, 60.1477°N, 24.9852°E	1909		Marketentti Galotškin osti talon 1847 ja kunnosti sen 1860-luvulla julkisivuiltaan ajanmukaiseksi. Talo paloi korjauskelvottomaksi 1909. Uuden rakennuksen harja käännettiin tien suuntaiseksi.
Asuinrakennus C 22		C 22, 60.148°N, 24.9834°E	1990-1991	Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas	Rakennettiin työsuhdeasunnoiksi Helsingin kaupungin työntekijöitä varten vuosina 1990-1991.
Merivartioston sauna		C 24, 60.1479°N, 24.9819°E	1978	Arkkitehtitoimisto Osmo Sipari	Rakennettiin vuonna 1978 merivartioasemaa C 24 peruskorjattaessa.
Jalkaväkikomppanian keittiö / Helsingin merivartioasema		C 25, 60.1478°N, 24.9824°E	1891		Suunniteltiin vuonna 1891 muun muassa jalkaväkikomppanian keittiöksi. Peruskorjattiin vuonna 1978 Merivartioston käyttöön arkkitehtitoimisto Osmo Siparin suunnitelmien mukaan.
Jauhovarasto		C 26, 60.1476°N, 24.9828°E	1885		Rakennettiin vuonna 1885 tykistön jauhovarastoksi. Peruskorjattiin vuonna 1978 Merivartioston käyttöön arkkitehtitoimisto Osmo Siparin suunnitelmien mukaan.
Venevajat		C 27, 60.1474°N, 24.9824°E	1916-1917		Venevajat rakennettiin 1916-1917 Viaporin Miinapataljoonan joukkojen kuljetusveneitä varten. Samanikäinen ja samanlainen vajapari purettiin huonokuntoisena rakennusten C 28 ja C 34 välistä vuonna 1969.
Kruunulinna Ehrensvärdin läntinen siipirakennus, Pirunkirkko		C 28, 60.1473°N, 24.983°E	1776–1786	kenraali Arbin	Pirunkirkko on kruunulinna Ehrensvärdin läntinen siipirakennus.
Asuinrakennus C 29		C 29, 60.1478°N, 24.9838°E	1990-1991	Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas	Rakennettiin työsuhdeasunnoiksi Helsingin kaupungin työntekijöitä varten vuosina 1990-1991.
Asuinrakennus C 30		C 30, 60.1477°N, 24.9841°E	1990-1991	Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas	Rakennettiin työsuhdeasunnoiksi Helsingin kaupungin työntekijöitä varten vuosina 1990-1991.
Kruunulinna Ehrensvärd, puolustusrintamaosa		C 31, 60.1473°N, 24.9858°E	1775–		Kruunulinna Ehrensvärdin puolustusrintamaosa käsittää keskusbastioni Stackelbergin, jonka molemmin puolin sijaitsevat kurtiinit ja niiden päissä siipirakennuksiin liittyvät puolibastionit.
Lautavarasto		C 33, 60.1467°N, 24.984°E	1992-1995	Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik	Puutavaravarasto rakennettiin palvelemaan rakennuksessa C 34 toimivaa puusepänverstasta.
Miinapaja / Puutyöverstas		C 34, 60.147°N, 24.9845°E			Miinapaja rakennettiin ensimmäisen maailmansodan loppuvuosina, eikä piirustuksia ole säilynyt.
Konepajan varasto		C 35, 60.1467°N, 24.9847°E			Rakennettiin venäläisellä kaudella Varvilahden telakka-alueen varhaisimmassa vaiheessa, kuten C 37 ja  39.
Insinöörijoukkojen konepaja		C 36, 60.1467°N, 24.9856°E			Tyyliltään klassismin sävyttämä jugend-rakennus valmistui venäläisellä kaudella Varvilahden telakka-alueen toisessa vaiheessa kuten C 34.
Varasto C 37		C 37, 60.1461°N, 24.9854°E			Rakennettiin venäläisellä kaudella Varvilahden telakka-alueen varhaisimmassa vaiheessa, kuten C 35 ja  39.
Nostotelakan konehuone / verstas		C 39, 60.1464°N, 24.9868°E			Rakennettiin venäläisellä kaudella Varvilahden telakka-alueen varhaisimmassa vaiheessa, kuten C 35 ja  37.
Kruunulinna Ehrensvärdin itäinen siipirakennus		C 40, 60.1464°N, 24.9874°E	1776–1786	kenraali Arbin	Kruunulinna Ehrensvärdin itäinen siipirakennus valmistui vuonna 1786.
Lennätinasema / tullin venetukikohta		C 41, 60.1461°N, 24.9877°E	1915		Lennätin- ja puhelinasema rakennettiin 1905 Kruunulinna Ehrensvärdin itäisen siipirakennuksen (C 40) viereen.
Kellotapuli ja aita		C 42, 60.148°N, 24.986°E	1888-1889 1872 (aita)		Kellotapuli rakennettiin 1888-1889. Siihen liittyvä aita oli lahjoitusten turvin valmistunut jo 1872.
Suomenlinnan kirkko		C 43, 60.1479°N, 24.9863°E	1849–1854	Konstantin Ton (alkuperäissuunnitelma), Einar Sjöström (muutossuunnitelma), Jarl Eklund	Aleksanteri Nevskin kirkko valmistui vuonna 1854. Kirkko oli tyyliltään viisikupolinen, bysanttilais-venäläinen ortodoksikirkko. Suomen itsenäistyttyä ortodoksinen esineistö varastoitiin ja kirkko vihittiin luterilaiseksi varuskuntakirkoksi. Neljän pikkutornin kupolit purettiin vuonna 1919. Julkisivumuutoksesta järjestetyn arkkitehtikilpailun voitti vuonna 1923 arkkitehti Einar Sjöström, joka kuoli samana vuonna. Muutostyöstä käytiin kiivasta keskustelua, mutta se toteutettiin kilpailun tuomaristoon kuuluneen Jarl Eklundin valvonnassa. Pääkupolin sipuli poistettiin, torni rakennettiin ulkoa nelikulmaiseksi ja pikkukupolien kannat jätettiin vesikaton alle.
Kaponieeri 1		C 44, 60.1488°N, 24.9867°E	1787-1788		Rakennus sijaitsee Suomenlinnan Ison Mustasaaren pohjoisrannalla.
Pohjoinen polygoni		C 47, 60.1487°N, 24.9878°E	1777–1805		Sprengtportenin vuoden 1774 yleissuunnitelman mukainen Ison Mustasaaren pohjoisrannan pituinen suora muuri rakennettiin hitaasti vuosina 1777–1805.
Vaja C 48		C 48, 60.1487°N, 24.9882°E	1995	Reetta Amper	Rakennuksen C 49 pihavaja sijaitsee pohjoisen polygonin muuria vasten paikalla, jossa on vanhastaan ollut päärakennuksen piharakennuksia. Viimeisin purettiin vuonna 1995, jolloin nykyinen vaja valmistui.
Sotilaskeittiö / asuinrakennus C 49		C 49, 60.1485°N, 24.9882°E	1841		C 49 rakennettiin vuonna 1841 sotilaskeittiöksi.
Halkovaja / Autotalli C 50		C 50, 60.1487°N, 24.9889°E	1959		Tiilipilarirakenteinen Kurtiinitalon puuvaja rakennettiin pohjoisen polygonin muuria vasten vuonna 1959 kuten viereinen koulurakennus C 55. Vaja kunnostettiin autosuojaksi vuonna 1994.
Halkovaja / Autotalli C 51		C 51, 60.1484°N, 24.9889°E			Kurtiinitalon puuvaja kunnostettiin autosuojaksi vuonna 1994.
Kurtiinitalo ja bastioni Bielke		C 52, 60.1478°N, 24.9889°E	1761–1762, 1762–1847	Augustin Ehrensvärd, J. M. Sprengtporten	Bastioni Bielke ja Kurtiinitalo muodostavat rakennuksen C 52 Isolla Mustasaarella. Pohjoinen, suora Kurtiinitalo rakennettiin 1761–1762. Bastioni Bielken vasen siipi rakennettiin Ehrensvärdin suunnitelmien mukaan 1762–1772 ja oikea siipi 1772–1775 J. M. Sprengtportenin suunnitelmien mukaan. Venäläisellä kaudella rakennuksiin tehtiin muutoksia, suurimpana korottaminen kolmekerroksiseksi vuosina 1845–1847.
Suomenlinnan Upseerikerho		C 53, 60.1469°N, 24.989°E	1875–1876		Suomenlinnan upseerikerho on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti samoissa tiloissa toiminut upseerikerho.
Noakin arkki		C 54, 60.147°N, 24.9881°E	1764–1780-luku	(Carl Hårleman), Jean Eric Rehn, ja A. E. Gete	Noakin arkki on Suomenlinnan suurin asuinrakennus ruotsalaiselta kaudelta ja se on myös Suomen ensimmäinen asuinkerrostalo. Rakennuksen arkkitehtuurissa on havaittavissa vaikutteita Carl Hårlemanilta ja suunnitteluun ovat osallistuneet Jean Eric Rehn ja A. E. Gete. Rakennus korotettiin nelikerroksiseksi 1780-luvulla.
Koulu		C 55, 60.1485°N, 24.9896°E	1959	Lauri Pajamies, rakennusvirasto	Helsingin kaupunki rakennutti Suomenlinnaan uuden kansakoulun vuonna 1959.
Taitettu kurtiini		C 56, 60.1464°N, 24.9893°E	1777-1788		Taitettu kurtiini rakennettiin Sprengtportenin 1774 suuren yleissuunnitelman mukaan.
Asuinrakennus / Rantatalo		C 57, 60.1478°N, 24.9905°E	1912		Rakennettiin 1912 armeijan varusvarastoksi. Nykyisin asuinkäytössä.
Aliupseeritalo / Asuinrakennus C 58		C 58, 60.1472°N, 24.9902°E	1876-1877		Rakennettiin 1876-1877 muonavarastoksi. Vuonna 1920 sen sisäosat tuhoutuivat tulipalossa. Korjattiin vuosina 1931-1932 asuinrakennukseksi.
Bastioni Horn		C 59, 60.1464°N, 24.9907°E	1775		Bastioni Horn rakennettiin vuosina 1774–1775 J. M. Sprengtportenin yleissuunnitelman mukaan.
Venevajat C 60 ja C 61		C 60 ja C 61, 60.1469°N, 24.9909°E	1846–1851		Suomenlinnan Ison Mustasaaren itärannan pieneen satamaan rakennettiin vuosina 1846–1851 yhteensä kahdeksan tiilipilarein vahvistettua puuvajaa. Vajoista neljä paloi Krimin sodan pommituksissa, ja vuonna 1920 yhdessä vajoista sattui tulipalo, jonka seurauksena yksi purettavaksi määrätyistä kranaateista räjähti sytyttäen myös viereiset ammukset. Vajoista kaksi paloi perustuksiaan myöten, ja kaksi muuta rakennusta kärsivät pahoin. Vajoista kaksi on säilynyt tähän päivään.
Pesula		C 62, 60.1464°N, 24.9914°E	1910-luvun alku		Rakennus C 62 rakennettiin 1910-luvun alussa suolanpoistolaitokseksi. 1920-luvun jälkeen rakennus toimi useita vuosikymmeniä pesulana. Peruskorjattiin ja laajennettiin 1980-luvulla Kirmo Mikkolan suunnitelmien mukaantoimistokäyttöön Suomenlinnan hoitokunnan isännöintitoimistolle.
Oleninin talo		C 65, 60.146°N, 24.9911°E	1911		Insinööri Olenin rakensi talon 1911. Peruskorjattu yhden perheen käyttöön 1989-1990.
Vasiljevin talo / Nukkemuseo		C 66, 60.1457°N, 24.9914°E	1911-1913		Kapteeni Vasiljev sai luvan rakentaa mansardikattoisen huvilan vuonna 1911, mutta se toteutettiin harjakattoisena. Talon 1913 ostanut Nedonoskov rakensi ulkoeteisen talon päätyyn. Peruskorjattiin vuonna 1982. Kellarikerroksessa toimii nukkemuseo ja kahvio.
Jääkellari / vaja		C 70, 60.1461°N, 24.9893°E	1895–1898		Rakennettiin 1895-1898 jääkellariksi upseeritalojen asukkaille.
Lennättimen kanslia / asuinrakennus		C 71, 60.1459°N, 24.9883°E	1906–1910		Rakennettiin 1906-1910 upseerien asunnoksi ja sotilaslennättimen kansliaksi.
Jääkellari		C 72, 60.1459°N, 24.988°E	1906–1910		Rakennuksen C 71 jääkellari Tykistölahdelle suuntautuvine portaineen rakennettiin 1906-1910.
Inventaariokamari		C 74, 60.1448°N, 24.9881°E	1778–1783	todennäköisesti Fredrik af Chapman	Tykistölahden rannalla sijaitseva inventaariokamari ja siihen liittyvä mastovaja rakennettiin vuosina 1778–1783. Inventaariokamari vaurioitui Krimin sodan pommituksissa vuonna 1855. Mastovaja tuhoutui täysin.
Soittokunnan talon sauna		C 75a, 60.1454°N, 24.9891°E	1981		Rakennettiin Soittokunnan talon peruskorjauksen yhteydessä vuonna 1981. Saunarakennuksen eteläpäädyssä on askartelutila.
Soittokunnan talon vaja		C 75b, 60.1456°N, 24.9892°E	1981		Ulkovarasto rakennettiin vuonna 1981.
Upseerikasarmi / Soittokunnan talo		C 76, 60.1454°N, 24.9887°E	1841		Soittokunnan talo valmistui vuonna 1841. Rakennus paloi Krimin sodassa, mutta se kunnostettiin heti sodan jälkeen. Vuonna 1902 rakennuksessa sattui jälleen tulipalo, jonka jälkeen suojakatto poistettiin ja tilalle laitettiin tavallinen peltikatto.
Viaporin linnoitustykistön maneesi, nyk. Sotamuseon Maneesi		C 77, 60.1459°N, 24.9893°E	1881	arkkitehti Greifon	Viaporin linnoitustykistön maneesi rakennettiin vuosina 1880–1881 tykistön harjoituksia varten. Timo ja Tuomo Suomalainen suunnittelivat rakennuksen peruskorjauksen näyttelyhalliksi Sotamuseolle, joka muutti tiloihin 1989.
Suomenlinnan pelastusasema		C 78, 60.1461°N, 24.9903°E	1915		Rakennettiin talliksi vuonna 1915.
Tykistön maneesi		C 81, 60.1457°N, 24.9903°E	1903-1904		Linnoitustykistön maneesi rakennettiin 1903-1904.
Sotilaskeittiö C 82		C 82, 60.1455°N, 24.9898°E	1842		Rakennettiin vuosina 1841-42 kuten sotilaskeittiö C 49.
Tykistökasarmi / Vaasan kasarmi		C 83, 60.1451°N, 24.9901°E	1849–1853		Kolmikerroksinen kasarmirakennus rakennettiin kahta sataa perheellistä rivimiestä varten. Heti valmistumisen jälkeen rakennus muutettiin naimattoman miehistön kasarmiksi 1180 sotilaalle.
Kasarmi C 84		C 84, 60.1452°N, 24.9907°E	1839–1840		Varuskuntakortteliin sijoittuva kasarmi rakennettiin vuosina 1839–1840. Sotavankileirin aikaan vuosina 1918–1919 rakennuksessa toimi kolmannen vankipiirin kanslia. Muuten 1900-luvulla rakennus on ollut asuntoina. Rakennuksen peruskorjaus tehtiin 1970-luvun lopulla.
Vaja C 85		C 85, 60.1452°N, 24.9912°E	1890		Rakennettiin 1890 samana vuonna palaneen vajan perustuksille.
Sotilaskeittiö / Työsiirtolan toimisto C 86		C 86, 60.1449°N, 24.991°E	1841		C 86 rakennettiin vuonna 1841. Rakennus on toiminut muun muassa sotilaskeittiönä, pesulana ja työsiirtolan toimistona.
Saunavaja		C 87, 60.1447°N, 24.9929°E	ei tiedossa		Rakennuksen C 88 pihapiiriin kuuluvan saunavajan rakennusvuosi ei ole tiedossa.
Sokolovin talo		C 88, 60.1448°N, 24.9923°E	1913		Kirkonpalvelija V. Sokolov rakennutti hirsitalon vuonna 1913.
Sarvilinna Hessenstein		C 93, 60.1441°N, 24.9898°E	1775–1777		Rakennettu Sprengtportenin yleissuunnitelman 1774 mukaisesti.

Pikku Mustasaari

Rakennus	Kuva	Osoite/Sijainti	Rakennettu	Suunnittelija	Tietoa rakennuksesta	Lähde	AM
Kurtiini Stromberg-Scheffer		D 1, 60.1495°N, 24.9809°E	1751–1753, 1773-1774		Ensimmäisessä vaiheessa 1751–1753 rakennettiin vain matala puolustusmuuri. Toisessa vaiheessa muuria korotettiin ja sen taakse tehtiin pulpettikattoinen kurtiinirakennus.
Bastioni Scheffer		D 2, 60.1491°N, 24.9807°E	1751–1753, 1773-1774		Bastioni Scheffer rakennettiin vuosina 1751–1753 suoraan kalliolle ilman sisätiloja. Maaston muotoa hyväksi käyttäen tehtiin vasempaan kylkeen yksi kasematti.
Bastioni Stromberg		D 3, 60.1499°N, 24.9815°E	1751–1753, 1773-1774		Vuosina 1751–1753 tehtyä rakennustyötä täydennettiin Sprengtportenin laajan yleissuunnitelman mukaan Nils Mannerschanzin johdolla vuosina 1773–1774.
Bastioni Stiernroos		D 7, 60.1501°N, 24.9784°E	1753–1756		Bastioni Stiernroos rakennettiin vuosina 1753–1756, mutta viimeisteltiin vielä vuosina 1770–1773.
Bastioni Löwenhielm		D 8, 60.1505°N, 24.9794°E	1753–1756, 1773–1775		Ensimmäisessä rakennusvaiheessa vuosina 1753–1756 valmistui bastionin oikea siipi ja kylki ilman kasematteja sekä kärkikasematti, joka muodosti vasemman siiven ja kyljen. Vasen siipi ja kylki sekä osa oikean siiven puolustusmuuria saatiin valmiiksi toisessa rakennusvaiheessa 1773–1775.
Pikku-Mustasaaren ruumishuone		D 9, 60.1504°N, 24.9793°E	1846		Ruumishuone kuului vuoden 1844 yleiseen sairaalasuunnitelmaan ja se toteutettiin vuosina 1845–1846. Keltaiseksi maalattu empiretyylinen rakennus on ulkoiselta asultaan säilynyt melko hyvin.
Kurtiini Löwenhielm-Stiernroos		D 10, 60.1503°N, 24.979°E	1754, 1769-75		Matala kurtiinimuuri rakennettiin vuonna 1754 ja sitä laajennettiin 1769-74. Varsinainen kurtiinirakennus on vuosilta 1773-74.
Apteekkitalo		D 11, 60.15°N, 24.9786°E	1752–1756, 1849-1850		Apteekkitalo rakennettiin yksikerroksisena vartiotuvaksi vuosina 1752–1756. Vuosina 1849–1850 apteekkitaloa korotettiin yhdellä kerroksella. Apteekkitalon lounaan puoleinen luonnonkivestä muurattu seinä on yhteydessä Bastioni Stiernroosin vasemman siiven kanssa.
Sairaala / Merisotakoulun luokkarakennus		D 12, 60.15°N, 24.9801°E	1828-1831	Carl Ludvig Engel	Carl Ludvig Engelin suunnittelema sairaala rakennettiin vuosina 1828–1831.
Sairaala / Merisotakoulu		D 13, 60.1497°N, 24.9792°E	1849–1852		Sairaala rakennettiin vuosina 1849–1852. Nykyisin Merisotakoulun käytössä.
Kasarmi / Merisotakoulun asuntola		D 14, 60.1495°N, 24.9803°E	1754-1756		Kasarmi rakennettiin vuosina 1754-1756.
Vartiotupa / Planetaario		D 15, 60.1494°N, 24.9797°E	1820		Rakennus suunniteltiin 1819 ja rakennettiin 1820 hirsisen vartiotuvan paikalle.
Sauna / varasto		D 22, 60.1491°N, 24.9793°E	1845		Sauna rakennettiin vuosina 1844–1845 merisotilashallinnon sairaalan saunaksi.
Kulkutautisairaala / Merisotakoulun esikunta		D 23, 60.1489°N, 24.98°E	1916		Sairaala D 23 rakennettiin kulkutautien osastoksi ensimmäisen maailmansodan aikana, ilmeisesti 1916.
Verstas / asuinrakennus		D 24, 60.1487°N, 24.9791°E	1845		Yksikerroksinen hirsinen meriviraston verstaaksi rakennettiin vuosina 1844–1845. 1920-luvulta lähtien asuinkäytössä.
Muuntamo		D 25, 60.1482°N, 24.9798°E	1929		Tiilirakennus rakennettiin rakennusrekisterin mukaan vuonna 1929.
Saunatalo		D 26, 60.1484°N, 24.9797°E	1902-1904		Saunatalo rakennettiin merisotasairaalan pesulaksi ja saunaksi vuosina 1902-1904. 1926 pesulasali ja saunaosasto muutettiin asunnoiksi. Vuosien 1991-1992 peruskorjauksen yhteydessä rakennettiin taloon Merisotakoululle 26 oppilaan asuntola.

Länsi-Mustasaari

Rakennus	Kuva	Osoite/Sijainti	Rakennettu	Suunnittelija	Tietoa rakennuksesta	Lähde
Ammusvarasto E 1 / Patteri 4		E 1, 60.1468°N, 24.9774°E	1869		Vuonna 1869 rakennettu ammusvarasto. Vuonna 1878 sinkkipeltikatto korvattiin maapeitteellä.
Ammusvarasto E 2 / Patteri 3		E 2, 60.1469°N, 24.975°E	1869		Vuonna 1869 rakennettu ammusvarasto. Vuonna 1878 sinkkipeltikatto korvattiin maapeitteellä.
Rakennus E 3		E 3, 60.1471°N, 24.9765°E	1757–1760		Rakennus E 3 on osa vain osittain toteutuneesta Länsi-Mustasaaren huoltokeskussuunnitelmasta. Se rakennettiin kasarmiksi vuosina 1757–1760.
Upseeripaviljonki		E 4, 60.1473°N, 24.9758°E	1759–1761		Rakennus kuuluu samaan huoltokeskussuunnitelmaan kuin rakennukset E 3 ja E 5. Se rakennettiin v. 1759–1761 upseerien asuinrakennukseksi.
Kasarmi E 5		E 5, 60.1476°N, 24.9761°E	1756–1761		Kasarmi E 5 rakennettiin käyttökuntoon vuosina 1756–1761, mutta sen väliaikainen puukatto korvattiin kunnollisella vasta vuonna 1798.
Ammusvarasto E 6 / Patteri 3		E 6, 60.1473°N, 24.9753°E	1868		Vuonna 1868 rakennettiin ammusvarasto kurtiini Tessin–Gyllenborgin eteläpäätyyn. Vuonna 1877 sinkkipeltikatto korvattiin maapeitteellä.
Kurtiini Tessin–Gyllenborg		E 7, 60.1477°N, 24.9753°E	1749–1751 ja 1755		Bastionit Tessin ja Gyllenborg ja kurtiini niiden välissä rakennettiin 1749–1751 ja 1755. Bastionit jäivät myöhemmin venäläisen vallivyöhykkeen alle, mutta kurtiini yhdistää edelleen patterit 1 ja 2.
Nallensauna		E 9, 60.1481°N, 24.9758°E	1949	Heikki Sysimetsä	Turvekattoinen saunarakennus valmistui 1949.
Sotaoikeuden talo		E 11, 60.1486°N, 24.9758°E	1875	Pjotr Petrovitš Benard	Sotaoikeuden talo rakennettiin vuonna 1875 linnoitusrykmentin laboratorioksi kiväärin patruunoiden valmistusta varten.
E 12 Leipomo/asuinrakennus		E 12, 60.1485°N, 24.9752°E	1762		E 12 on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1762. Rakennusta on myöhemmin muutettu ja laajennettu.
Kaponieeri Löwen / Miinaluokka		E 14, 60.1493°N, 24.9762°E	1825-1826		Vuosina 1753-56 rakennettu Kaponieeri Löwen purettiin ja sen tilalle rakennettiin ruutivarasto 1825-26.
Ammusvarasto E 19 / Patteri 1		E 19, 60.1488°N, 24.9733°E	1867		Vuonna 1867 rakennettu ammusvarasto. Vuonna 1875–1876 peitettiin maalla.
Ammusvarasto E 27 / Patteri 2		E 27, 60.1481°N, 24.9751°E	1868		Vuonna 1868 rakennettu ammusvarasto. Vuonna 1877 peitettiin maalla.
Patteri 3, miehistösuoja E 28		E 28, 60.1467°N, 24.9747°E	1900–1901		Patteri 3 rakennettiin ruotsalaisaikaisen bastioni Tessinin päälle vaiheittain jo Krimin sodasta lähtien. Betonoidut tykkiasemat rakennettiin vuosina 1900–1901.
Patteri 3, miehistösuoja E 29		E 29, 60.1465°N, 24.975°E	1900–1901		Miehistösuojissa E 28 ja E 29 on kaksi kasemattia.

Särkkä

Rakennus	Kuva	Osoite/Sijainti	Rakennettu	Suunnittelija	Tietoa rakennuksesta	Lähde
Kaponieeri von Törne		F 1 60.1505°N, 24.9661°E	1750–1752	Ei tietoa	Kaponieeri von Törne sijaitsee Särkän saarella.
Kaponieeri Gerdes		F 2 60.1504°N, 24.9672°E	1750–1752	Ei tietoa	Kaponieeri Gerdes on lähes identtinen peilikuva kaponieeri von Törnestä.
Kurtiini von Törne – Gerdes		F 3 60.1504°N, 24.9666°E	1751–1754	Ei tietoa	Kurtiini von Törne – Gerdes laskee kaponieeri von Törnestä kaponieeri Gerdesiin päin.
Bastioni Liewen		F 4 Särkkä, 60.15°N, 24.9668°E	1749–1751 (1774–1790-luku)	Ei tietoa	Bastioni Liewen sijaitsee Särkän saarella, jonka linnoittaminen aloitettiin vuonna 1749. Bastioni rakennettiin uudelleen vuoden 1774 suunnitelmien mukaan ja valleja korotettiin vielä uudestaan 1780- ja 1790-luvuilla.

Pormestarinluoto

Rakennus	Kuva	Osoite/Sijainti	Rakennettu	Suunnittelija	Tietoa rakennuksesta	Lähde	AM
Pormestarinluodon patteri		G, 60.153°N, 24.9772°E	ei tietoa	ei tietoa	Patterissa on neljä tykkiasemaa. Sen tarkkaa rakennusvuotta ei tiedetä. Vuoden 1864 yleisasemapiirustuksessa on maininta "uudelleen rakennettu viiden tykin patteri". Sitä aikaisemmissa kartoissa luodolla ei esiinny rakenteita.

Lonna

Rakennus	Kuva	Osoite/Sijainti	Rakennettu	Suunnittelija	Tietoa rakennuksesta	Lähde
Miinavarasto		H 1, 60.154°N, 24.9903°E	1837 (1885)		Rakennettiin vuonna 1837 tykistön ruutivarastoksi. Perusteellisen korjauksen myötä muutettiin miinavarastoksi 1885.
Miinojen kokoonpanorakennus		H 2, 60.1541°N, 24.9905°E	1915		Valmistui lattioita lukuun ottamatta 1915.
Miinavarasto		H 3, 60.1544°N, 24.99°E	1882-1883
Miinavarasto		H 5, 60.1545°N, 24.9894°E	1882
Vartiotupa		H 6, 60.1542°N, 24.9911°E	1860		Laajennettu 1882 ja 1902.
Miinalaboratorio / asuinrakennus		H 7, 60.1545°N, 24.9908°E	1887 tai 1890
Sauna		H 8, 60.154°N, 24.991°E	1925

Lähteet

• Suomenlinnan rakennusten historia. Jyväskylä: Museoviraston rakennushistorian osasto & Suomenlinnan hoitokunta, 1997. ISBN 951-9075-91-7
• Rakennusten historia -kartta suomenlinna.fi. Arkistoitu 28.2.2020. Viitattu 1.3.2020.