Lucia Nifontova
Lucia Nifontova (ven. Любовь Андреевна Нифонтова, Ljubov Andrejevna Nifontova; 30. elokuuta 1913 Helsinki[1] – 6. huhtikuuta 1987 Helsinki[2]) oli suomalainen balettitaiteilija.
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lucia Nifontovan vanhemmat olivat Andrei Nifontov ja Alexandra Grönroos ja puoliso vuodesta 1938 piirisihteeri Eero Saurama. Nifontova opiskeli tanssitaidetta Pariisissa, Lontoossa ja Monte Carlossa ja oli kiinnitettynä Suomalaiseen oopperaan 1927–1935 ja 1938–1940, Monte Carlon baletin solisti hän oli 1935–1938.[1] Nifontova oli Suomen ensimmäinen Prima ballerina assoluta, joka aloitti esiintymisen jo 12-vuotiaana. George Gé, Senta Will, Mary Paischeff ja Elisabeth Apostoli olivat hänen kotimaisia opettajiaan, mutta hänellä oli myös huomattavia ulkomaisia opettajia. Arvo Martikainen oli Nifontovan työtoveri sekä kotimaassa että ulkomailla.[2]
1920-luvulta 1950-luvulle Nifontova esiintyi myös suomalaisissa elokuvissa. Vuonna 1955 hänet palkittiin Pro Finlandia -mitalilla.
Elokuvaroolit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1929 – Mustat silmät
- 1931 – Jääkärin morsian
- 1934 – Minä ja ministeri
- 1942 – Kenttäpostia
- 1950 – Suomalaista balettia
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lucia Nifontova Wikimedia Commonsissa
- Lucia Nifontova Elonetissä.
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
