Longtermismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Longtermismi[1] on filosofinen näkemys, jonka mukaan vaikutusmahdollisuutemme tulevaisuuteen ovat keskeinen moraalinen prioriteetti. Longtermistit korostavat erityisesti tulevien sukupolvien hyvinvoinnin merkitystä ja pyrkivät vaikuttamaan pitkän aikavälin tulevaisuuteen. Longtermismi perustuu kolmeen oletukseen:[2]

  1. Tulevaisuudessa elävillä ihmisillä, ja mahdollisesti muilla tietoisilla olennoilla, on moraalista merkitystä. Tämä tarkoittaa, että heidän hyvinvointinsa ja oikeutensa tulee ottaa huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.
  2. Tulevaisuudessa elävien määrä on mahdollisesti hyvin suuri.
  3. Pitkän aikavälin tulevaisuuteen on mahdollista vaikuttaa ennustettavalla tavalla.

William MacAskill on havainnollistanut tulevaisuudessa elävien ihmisten moraalista merkitystä seuraavalla esimerkillä: Patikoija pudottaa harvoin käytetylle polulle lasipullon, joka särkyy. Hän jättää lasinsirut maahan, ja tulevaisuudessa lapsi saattaa loukata itsensä niihin. Riippumatta siitä, tapahtuuko tämä viikon, kymmenen vuoden vai sadan vuoden päästä, että patikoija sai aikaan vahinkoa.[3]

Jos ihmiskunta jatkaisi olemassaoloaan nykyisellä väestön määrällä yhtä kauan kuin tyypillinen nisäkäslaji, tulevaisuudessa elävien määrä voisi nousta satoihin biljooniin.[4] Jos ihmiskunta kykenisi elämään pitempään, määrä voisi olla huomattavan paljon suurempi, varsinkin jos ihmislaji levittäytyisi maapallon ulkopuolelle.

Yksi tapa vaikuttaa pitkän aikavälin tulevaisuuteen on ihmiskunnan sukupuuton ehkäiseminen. William MacAskill, Darius Meissner ja Richard Yetter Chappell kirjoittavat:  “Ihmiskunnan selviytymiseen kohdistuu erilaisia riskejä, kuten ydinsota, äärimmäinen ilmastonmuutos, keinotekoiset taudinaiheuttajat ja yleistekoäly. Jos ihmiskunnan olemassaolon jatkumista pidetään positiivisena asiana, ihmiskunnan sukupuuton riskin alentaminen on tapa vaikuttaa positiivisesti pitkän aikavälin tulevaisuuteen.”[5]

Longtermismin muotoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Longtermismia voidaan jakaa eri tavoilla sen perusteella, kuinka vahvana moraalisena prioriteettina pitkän aikavälin tulevaisuuteen vaikuttaminen nähdään. Vahvan longtermismin mukaan se on tämän hetken tärkein moraalinen prioriteetti.[6] Heikko longtermismi puolestaan pitää sitä yhtenä prioriteettina muiden joukossa.[7]

Longtermismi voi myös jakautua kärsivälliseen (patient) ja kiireelliseen (urgent) suuntaukseen. Kiireellinen longtermismi korostaa, että tällä hetkellä on erityisen suuria mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaisuuteen, ja resursseja tulisi käyttää nopeasti. Kärsivällinen longtermismi sen sijaan näkee vaikutusmahdollisuudet hajautuneempina ja pitää säästämistä ja resurssien kerryttämistä pitkällä tähtäimellä parempana strategiana.[7]

Lisäksi voidaan erottaa kohdistettu longtermismi ja laaja longtermismi. Kohdistettu longtermismi keskittyy vaikuttamaan selkeästi rajattuihin skenaarioihin, kuten kehittyneen tekoälyn riskeihin tai keinotekoisten pandemioiden ehkäisemiseen. Laaja longtermismi taas pyrkii vaikuttamaan yleisemmällä tasolla, esimerkiksi edistämällä globaalia yhteistyötä ja moraalikäsityksiä.[7]

Longtermismi ja moraalifilosofia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Longtermismiä voi perustella useista eri moraaliteorioista käsin. Longtermismiä perustellaan yleisimmin utilitarismin pohjalta.[8] Useimmat utilitarismin muodot implikoivat vahvaa longtermismiä mikäli hyväksytään, että joidenkin tekojen voidaan tietää vaikuttavan positiivisesti pitkän aikavälin tulevaisuuteen.[9] Toby Ord kuitenkin tarkastelee aihetta myös sukupolvien välisten velvollisuuksien ja ihmiskuntaa turvaavien hyveiden näkökulmasta.[10]

Organisaatioita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Longtermististen aiheiden parissa työskenteleviä organisaatioita ovat mm. Cambridgen yliopiston Centre for the Study of Existential Risk,[11] Oxfordin yliopiston Future of Humanity -instituutti[12] ja Global Priorities -instituutti,[13] 80,000 Hours,[14] Open Philanthropy,[15] Future of Life -instituutti,[16] Forethought Foundation[17] ja Longview Philanthropy.[18]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Engl. longtermism tai long-termism. Suomennosta “longtermismi” käytetään syksyllä 2023 ilmestyneessä William MacAskillin kirjan What We Owe the Future käännöksessä (Ihmiskunnan tulevaisuuden historia, Atena, suomennos Mari Janatuinen).
  2. ↑ Moorhouse, Fin: Longtermism: An Introduction www.effectivealtruism.org. Viitattu 23.11.2023. (englanniksi)
  3. ↑ William MacAskill: Opinion | The Case for Longtermism The New York Times. 5.8.2022. Viitattu 23.11.2023. (englanti)
  4. ↑ Laskettu MacAskillin mukaan (MacAskill 2022, 15–19)
  5. ↑ Macaskill, William; Meissner, Darius; Chappell, Richard Yetter: Utilitarianism and Practical Ethics Utilitarianism.net. 29.1.2023. Viitattu 23.11.2023. (englanniksi)
  6. ↑ Greaves, Hillary; MacAskill, William: The case for strong longtermism - Hilary Greaves and William MacAskill (Global Priorities Institute, University of Oxford) Global Priorities Institute Working Paper No. 5-2021. 14.6.2021. Global Priorities Institute, University of Oxford. Viitattu 23.11.2023. (englanti)
  7. ↑ a b c Longtermism - EA Forum forum.effectivealtruism.org. Viitattu 23.11.2023. (englanniksi)
  8. ↑ Baum, Seth D. (2022). “Book Review of: Toby Ord, The Precipice: Existential Risk and the Future of Humanity, Hachette Book, New York, 2020.” Global Catastrophic Risk Institute. Alkuperäinen julkaisu Risk Analysis, vol. 42, no. 9, September 2022, s. 2122–2124, DOI 10.1111/risa.13954.
  9. ↑ Utilitarianism and Practical Ethics Utilitarianism.net. 29.1.2023. Viitattu 23.11.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Toby Ord: The precipice: existential risk and the future of humanity, s. 49–53. london New York (N.Y.): Bloomsbury academic, 2020. ISBN 978-1-5266-0023-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 23.11.2023).
  11. ↑ Our Mission www.cser.ac.uk. Viitattu 23.11.2023.
  12. ↑ Future of Humanity Institute- FHI: Future of Humanity Institute The Future of Humanity Institute. Viitattu 23.11.2023. (englanti)
  13. ↑ Greaves, Hilary; MacAskill, William; O’Keeffe-O’Donovan, Rossa; Trammell, Philip; Tereick, Benjamin; Mogensen, Andreas; Tarsney, Christian; Alexandrie, Gustav; de Sévricourt, Maxime Cugnon; Aung, James; Bruckamp, Luzia; Mori, John; Pomarius, Laura; Herrmann, Sven: A Research Agenda for the Global Priorities Institute. Version 2.1 October 2020. (PDF) 2020-10. Global Priorities Institute. Viitattu 23.11.2023.
  14. ↑ About us: what do we do, and how can we help? 80,000 Hours. Viitattu 23.11.2023. (englanti)
  15. ↑ Global Catastrophic Risks Open Philanthropy. Viitattu 23.11.2023. (englanti)
  16. ↑ Our people Future of Life Institute. Viitattu 23.11.2023. (englanti)
  17. ↑ About us Forethought Foundation. Viitattu 23.11.2023. (englanti)
  18. ↑ Dylan Matthews: How effective altruism went from a niche movement to a billion-dollar force Vox. 8.8.2022. Viitattu 23.11.2023. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Longtermismi&oldid=22106171”