Linnonsaari (Tervo)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Linnonsaari
Sijainti
Vesialue
Korkein kohta
122,5 m [1]
Pinta-ala
5,58 km² [a]
Kartta

Linnonsaari on Pohjois-Savon Tervossa Iisvesi–Virmasvesi–Rasvankin järvessä sijaitseva asuttu saari.[1]

Linnonsaari on 3,8 kilometriä pitkä ja 2,1 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 5,58 neliökilometriä [a]. Saari on melko matala ja sen korkein kohta sijaitsee saaren keskellä, missä masto kohoaa noin 123 metrin korkeuteen mpy. Saaren huippu yltää 25 metrin korkeuteen vedenpinnasta. Saaren luoteispuolella aukeaa Rasvangin ja sen etelä- ja kaakkoispuolella aukeaa Virmasveden järvenselät. Saaren itäpuolella on Linnonsalmi, joka on 2,6 kilometriä pitkä ja 350–1 100 metriä leveä. Länsipuolella sen erottaa Käpysaaresta 600 metriä pitkä, 80–200 metriä leveä Siltasalmi. Salmea on kavennettu maantien pengersillalla, jossa on kapea silta-aukko. Linnonsaaren lähistöllä sijaitsee monia pienempiä saaria. Pohjoispuolelta löytyy Haasiansaaret, Haasiasaaret, Häyrynsaaret, Salinsaari, Läntänsaari, Kangassaari ja Tilkinsaari, jotka ovat kaikki autioita ja suojeltuja. Suuremmat Pahkasaari ja Voudinsaari ovat autiosaaria. Linnonsaaren eteläpuolella sijaitsevat myös autiot Miekkakallio, Jäppisensaaret, Pirttisaari, Rovastinsaari, Pitkäsaari, Kääriönsaari ja Kotkansaari.[1]

Saareen tulee Suonenjoen Mustolanmäeltä seututieltä 548 haarautuva yhdystie 16151, joka seuraa Lieteniemeä, ylittää Lietesalmen saapuen Käpysaareen ja ylittää lopuksi Siltasalmen. Tie päättyy Linnonsalmen rantaan, mihin on Karttapaikkaan merkitty pari kilometriä pitkä talvitie Soukanlahdelta mantereelle Kellonniemeen. Saaressa on seitsemän kiinteästi asuttua tilaa ja lisäksi noin 30 vapaa-ajan asuntoa. Asutus muodostaa yhdessä Käpysaaren asutuksen kanssa Käpysalon kulmakunnan. Saari on mainittu Valtioneuvoston asetuksessa saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osissa (2012–2015) [2]. Tervon kuntaraja kulkee Virmasvedellä Kääriönsaaren ja Kotkansaaren välistä.[1]

Saarella on pohjavesialue saaren itärannassa [3], jonka riittoisuus olisi 450 kuutiometriä sekunnissa.[4]

Saaren pohjoisrannoille on perustettu useita luonnonsuojelualueita. Rasvangin saariston luonnonsuojelualue sisältää lyhyen rantakaistaleen Rapakkoniemen lähellä ja monet lähialueen pikkusaarista. Tilkinniemen luonnonsuojelualue muodostuu Rapakkoniemen läheisestä palstasta, koko Tilkinniemestä, Retvonkorvesta ja rantakaistaleesta Läntänsaarelle asti. Läntänsaaren eteläpuolella sijaitsee vielä Aironiemen suojelualueeseen kuuluva pieni metsäpalsta.[5]

Saaren lounaisrantaan on vuosina 2009–2014 perustettu Luonnonperintösäätiön toimesta Käpyrannan 26 hehtaarin kokoinen suojelualue (Käpyrannan metsä), joka on muodoltaan vielä pirstalemainen. Metsäalueen puusto muodostuu vanhoista kuusista ja männyistä ja sellaisesta metsästä, jolla on vielä aikaa muuttua aarniometsäksi.[6]

  1. a b Saaren pinta-alat on katsottu ruotsinkielisestä wikipediasta saaren omasta artikkelista, jossa saarelle on ilmoitettu pinta-ala ja sille lähde.
  1. a b c d Linnonsaari (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2024.
  2. Valtakunnallinen saaristopoliittinen toimenpideohjelma 2012–2015, s.80, liite 17 Syyskuu 2012. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 12.4.2024.
  3. Linnonsaari, maaperä ja pohjavesi Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 12.4.2024.
  4. Rautalammin reitti – Kansallisvesi. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A 108, s. 50) Helsinki: Vesi- ja ympäristöhallitus, 1992. ISBN 951-47-6365-3 ISSN 0786-9592 Teoksen verkkoversio (PDF).
  5. Linnonsaari, suojelualueet Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 12.4.2024.
  6. Käpyranta luonnonperintosaatio.fi. Hämeenlinna: Luonnonperintösäätiö. Viitattu 12.4.2024.