Lingua franca nova

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lingua franca novan tunnus.

Lingua franca nova (LFN) eli Elefen on keinotekoinen kieli, jonka keksi ja kehitti C. George Boeree vuodesta 1968 alkaen. Se perustuu ranskaan, italiaan, portugaliin, espanjaan ja katalaaniin. Kielioppi perustuu kreolikieliin.

Lingua franca novaa kirjoitetaan 22:lla latinalaisella kirjaimella (kyrilliset olivat vaihtoehtona vuoteen 2021 saakka[1]), ja nämä vastaavat yksikäsitteisesti kielen foneemeja (kirjoitetaan kuten lausutaan). Kirjaimet ovat:[2]

 a b c d e f g h i j l m n o p r s t u v x z

Kielioppi on yksinkertainen. Monikon pääte on -s tai -es (konsonantin jälkeen). Mennyt aika kuvataan partikkelilla ia ja tuleva aikamuoto partikkelilla va.

Samaa sanaa voidaan käyttää sellaisenaan sekä substantiivina, verbinä, adjektiivina ja adverbinä.

La Uni European (UE) es un junta de 28 statos cual manteni relatas spesial de coopera economial e political entre se, con un gol ultima de integra. La relatas economial es fundida en la libria de comersa, la move de laborores, e la intercambia de mone. Esta inclui la funda de un mone comun (la euro) aora en 17 de la nasiones - la "Eurozona". Pos la Brexit, la Uni European va ave 27 membros.

Historiasta ja kieliyhteisöstä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boeree aloitti työn vuonna 1965 tavoitteenaan luoda yksinkertainen kieli. Hän oli saanut tähän virikkeen luettuaan lingua francasta, vuosisatoja sitten Välimeren piirissä käytetystä pidžin-tyyppisestä kielestä.

  • Lfn esiteltiin ensimmäisen kerran internetissä vuonna 1998.
  • Bjorn Madsen perusti vuonna 2002 Yahoo-keskusteluryhmän, jossa on nyt, vuonna 2018, yli 200 jäsentä. Nämä jäsenet ovat auttaneet paljon kielen kehittämistyössä.
  • Stefan Fisahn loi kielelle wikin vuonna 2005.
  • Vuonna 2008 "lfn" sai ISO-tunnuksen ISO 639-3.
  • Samana vuonna Simon Davies muodosti helppohakuisen verkkosanakirjan lfn-engles/engles-lfn. Siinä on yli 15 000 sanaa ja ilmaisua elefeniksi.
  • Kielen wiki siirtyi järjestelmään Wikia vuonna 2009 - yli 2 800 sivua, monine artikkeleineen, tarinoineen ja runoineen.
  • Ensimmäinen kirja elefeniksi - La aventuras de Alisia en la pais de mervelias, kääntäjänä Simon Davies - painettiin vuonna 2012.
  • Tultuaan hyväksytyksi 22.12.2017 Vicipedia en lingua franca nova siirrettiin lopulliseen web-osoitteeseensa 18.4.2018.

Kirjoittaminen ja ääntäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elefenin vokaalit (a, e, i, o, e u) äännetään kuten suomen kielessä. Koska vokaaleja on vain viisi, erikielisten ääntäjien pienet vivahde-erot aiheuttavat harvoin ongelmia. Kansainvälisen foneettisen merkkijärjestelmän mukaan:

etuvokaali takavokaali
suppea vokaali i u
välivokaali e o
väljä vokaali a

Diftongit ovat ai [ai], au [au], eu [eu] ja oi [oi]

Useimmat konsonantit äännetään suomen tapaan. On kuitenkin huomattava että:

  • c ja g ovat aina "kovia". ([k] e [g]), siis myös etuvokaalien edessä!
  • j äännetään aina ranskalaisittain. ([ʒ]),
  • x merkitsee suhu-ässää ([ʃ]) eikä yhdistelmää [ks].

Tässä konsonanttitaulukossa otsikot ovat elefeniksi:

bilabial labio-
dental
alveolal pos-
alveolal
palatal velal glotal
plosiva p b   t d     k ɡ  
fricante   f v s z ʃ ʒ     h
nasal m   n     ŋ1  
vibrante     r        
prosiminte w2   l   j3    
1 Kirjain n ennen kirjainta c tai g ääntyy äng-äänteenä [ŋ]. Samoin ääntyy sanan lopussa oleva -ng.
2 Kirjain u ääntyy [w] kahden vokaalin välissä tai sanan alussa ennen toista vokaalia. Jos yhdistelmä cu tai gu edeltää vokaalia, se äännetään [kw] vast. [gw].
3 Kirjain i ääntyy [j] kahden vokaalin välissä tai sanan alussa ennen toista vokaalia. Yhdistelmä li tai ni kahden vokaalin välissä voidaan halutessa ääntää kuin [lj] vast. [nj].

Muut kirjaimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjaimia k, q, w ja y voi käyttää esim. vieraskielisten erisnimien yhteydessä, ja ne lausutaan vastaavasti [k], [k], [u, w] ja [i, j].

Joustoa ääntämisessä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elefenin ääntämissäännöistä on varaa joustaa, mikäli ääntäminen tuntuu vaikealta. Esimerkiksi englannin kielen puhujille saattaa vokaali e olla jossain kohdassa vaikea. Silloin saa ääntää sen tilalla [ei] tai [ɛ]. Vastaavasti äänteen [o] voi tarvittaessa korvata [ou]:lla tai [ɔ]:lla. Kirjaimen h voi jättää ääntämättä, jos se tuntuu vaikealta. Jos on hankalaa lausua j suosituksen mukaisesti [ʒ], voi käyttää tilalla [dʒ] tai jopa [tʃ]. Sanat kuten "scrive" ja "strada" ovat myös hankalia tiettyjen kielialueiden puhujille. Silloin saa hyvin sanoa: "escrive" ja "estrada". Sanoista kuten "psicolojia" ja "pterodatilo" voi myös jättää alun p-äänteen pois.

Vaikkei tavujen "oikea" painotus olekaan kovin tärkeää elefenissä, tässä on muutamia periaatteita, joita sopii noudattaa:

Yksitavuisten sanojen painottaminen on tietysti selvää:
  • te
Jos sana loppuu konsonanttiin tai diftongiin, paino on viimeisellä tavulla:
  • abeon
  • cacau
Useimmissa muissa tapauksissa paino on toiseksi viimeisellä tavulla:
  • casa
  • maio <ma-jo>
  • sangui <san-gwi>
  • idea
  • tio
Jos sanassa on vähintään kolme tavua ja se päättyy ia, ie, io, ua, ue tai uo,* , niin paino on kolmanneksi viimeisellä tavulla:
  • varia <va-ri-a>
  • rituo <ri-tu-o>
Monikon -s tai -es ei muuta painon paikkaa:
  • casas
  • tios
  • ideas
*Huomaa, että nämä on helppo muistaa: i tai u perässään a, e tai o.

Joissain tapauksissa elefen voi säilyttää romaanisissa kielissä totutun painotuksen:

  • Esimerkiksi eräät u:hun päättyvät sanat saavat painon viimeiselle tavulle: bambu, barbecu, cacatu, cangaru, cazu, didjiridu, manitu, marabu, menu, ragu, tabu, tiramisu, xampu;
  • Päätteeseen -ica loppuvat sanat painottuvat juuri ennen tätä päätettä (matematica, psicotica, alcimica, etc;
  • Muutamien pikkusanojen paino on viimeisellä tavulla: ala (merkityksessä "tuolla"), asi, agu, aha, ami, enemi, axi, axu, ura, cafe, perce;
  • Yhdyssanat painottuvat osiensa mukaan, pääpaino tärkeämmällä osalla: parario, suvia, tretia, diseno, etc.

Alla esitetään elefenin aakkosto sen latinalaisin, kyrillisin ja foneettisin merkein (IPA) sekä aakkosten nimet:

Latinalaiset a b c d e f g h i j l m n o p r s t u v x z
Kyrilliset а б к д е ф г х и ж л м н о п р с т у в ш з
Foneettiset [a] [b] [k] [d] [e] [f] [ɡ] [h] [i] [ʒ] [l] [m] [n] [o] [p] [r] [s] [t] [u] [v] [ʃ] [z]
Nimet a be ce de e ef ge hax i je el em en o pe er es te u ve ex ze

Jotkut elefenin harrastajat ovat muodostaneet elefenille muita kirjoitustapoja, kuten kreikkalaisen, arabialaisen, heprealaisen, korealaisen (hangul) ja japanilaisen.

Katsaus kielioppiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lfn noudattaa lauseissa järjestystä "svo" (subjekti-verbi-objekti).

Substantiivit esitellään yleensä artikkelein (la, un) tai sitten muilla määreillä, kuten esim. cada (=jokainen). Substantiivit taipuvat vain luvussa, monikon päätteenä -s tai -es. Substantiivin roolin lauseessa määräävät sanajärjestys ja prepositiot.

Persoonapronominit eivät taivu, eikä niillä ole sukua: me, tu, el, nos, vos, los. Refleksiivipronominit ovat muuten samoja kuin edellä, mutta 3. persoonassa pronomini on se - niin yksikössä kuin monikossa. Possessiivit ovat: mea, tua, sua, nosa, vosa, sua. Erillistä refleksiivistä possessiivia ei ole.

Verbit eivät taivu. Aikamuoto ja moodi ilmaistaan etusanoin: ia tarkoittaa mennyttä aikaa, va tulevaa aikaa ja ta mahdollista. Aktiivinen partisiippi muodostetaan päätteellä -nte ja passiivinen partisiippi päätteellä -da. Edellistä voidaan käyttää gerundin, jälkimmäistä passiivin, muodostamiseen. Infinitiivillä ei ole erityistä tunnusta, vaan se on samanlainen kuin preesens.

Suomen kielestä poiketen adjektiivit seuraavat substantiivia, jota ne määrittävät. Adjektiivit eivät taivu, ja adverbit eivät asultaan eroa vastaavista adjektiiveista. Vertailu saadaan aikaan etusanoin, komparatiivissa plu tai min ja superlatiivissa la plu tai la min.

Sanajärjestys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elefenin virkkeissä on rajoitettu sanajärjestys. Yleensä järjestys on seuraava:

subjektilausekeverbilauseke (– objektiin viittaava substantiivlauseke)
Arja core = Arja juoksee
Paavo vide Arja = Paavo näkee Arjan

Substantiivilausekkeessa on tämä järjestys:

(määreet –) substantiivi (– adjektiivit)
La tre omes grande... = Kolme suurta miestä...
La multe femes peti... = Monet pienet naiset...

Verbilausekkeessa on seuraava järjestys:

(aika –) (apuverbi –) verbi (- adverbi)
...ia nesesa come rapida = tarvitsi syödä nopeasti
...va debe come lente = pitää (myöhemmin) syödä hitaasti

Prepositiolauseke edeltää yleensä niitä sanoja, joihin se vaikuttaa:

prepositiosubstantivilauseke
...en la cosina = keittiössä
...pos medianote = jälkeen keskiyön

Substantiivit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Substantiivin rooli virkkeessä ilmaistaan prepositioilla ja sanajärjestyksellä. Kieliopillisia sijoja ei ole.

Substantiivin monikko mudostetaan liittämällä yksikölliseen sanaan pääte -s, kun sana päättyy vokaaliin ja -es, kun sana päättyy konsonanttiin. Monikon pääte ei vaikuta sanapainoon:

  • casa > casas = talo > talot
  • fem > femes = nainen > naiset

Sukupuolta ei yleensä merkitä. Jos sen ilmaisemiseen on erityinen tarve, sukupuoli kerrotaan adjektiivin mas tai fema avulla:

  • un cavalo mas = ori
  • un cavalo fema = tamma

On kuitenkin pieni joukko historiallisia arvonimiä, joissa näkyy sukupuoli, esimerkiksi:

  • prinse / prinsesa = prinssi / prinsessa
  • conte / contesa = kreivi / kreivitär

Joissakin sukulaisuutta ilmaisevissa sanoissa on sukupuoli eroteltu päätteillä -o ja -a:

  • tio / tia = setä (eno) / täti
  • fio / fia = poika / tytär
  • sposo / sposa sulhanen (mies) / morsian (vaimo)
  • xico / xica = poika / tyttö

Jotkin vastaavat sanat ovat muodoltaan erilaisia:

  • madre / padre = äiti / isä
  • sore / frate = sisar / veli
  • fem / om = nainen / mies

Apposition käyttö rajoittuu lähinnä nimiin ja titteleihin:

  • san Josef = pyhä Joosef
  • la rio Amazon = Amazon-joki
  • Los ia nomi el Joan = Häntä kutsuttiin nimellä Joan

Määreet (eli determinantit) edeltävät substantiivia, johon ne vaikuttavat. On kaksi artikkelia: la ja un. Monikolliselle sanalle tai ainesanalle ei ole määräämätöntä artikkelia. Tarvittaessa voidaan käyttää sanaa alga:

  • la om, un fem, e enfantes = mies, (eräs) nainen ja lapsia
  • me come alga pan e ceso = syön vähän (=jonkin verran) leipää ja juustoa

Elefenissä on kaksi "esimäärettä", jotka edeltävät kaikkia muita määreitä:

  • tota = kaikki
  • ambos = molemmat

Osoittavia määreitä ovat:

  • esta = tämä / nämä
  • acel = tuo / nuo

On kaksi kysyvää määrettä:

  • cual = mikä / mitkä
  • cuanto = kuinka paljon / kuinka monta

Valintaan liittyviä määreitä ovat::

  • cada = jokainen
  • cualce = mikä hyvänsä / mitkä hyvänsä
  • alga = jokin / jotkin
  • no = ei mikään / eivät mitkään
  • sola = ainoa / ainoat

Omistusmääreet mea, tua, nosa, vosa ja sua tulevat ennen substantiivia. Sua on kolmannen persoonan omistusmääre sekä yksikössä että monikossa.

  • Tua gato es ala. = Sinun kissasi on tuolla.
  • No, acel es sua gato. = Ei, tuo on hänen kissansa.
  • Tu es la ojeto de mea desira. = Olet minun haluni kohde.

Elefenissä on nämä määrää ilmaisevat sanaset:

  • multe = paljon / monta
  • poca = (vain) vähän
  • plu = enemmän
  • min = vähemmän

Myös lukuja käytetään ilmaisemaan määrää:

  • tre gatos = kolme kissaa
  • sento balones = sata (ilma)palloa

Samanlaisuutta tai erilaisuutta ilmaisevat:

  • tal = sellainen
  • otra = muu
  • mesma = sama
  • propre = oma

Jos samalla sanalla on useita määreitä, niillä on tietty järjestys:

  • Tota o ambos tulevat ensin;
  • Sen jälkeen tulee omistusmääre tai jokin seuraavista: la, esta, acel, ce, cual, cuanto, cada, cualce, alga, no, sola;
  • Lopuksi tulee yksi tai useampi seuraavista: jokin luku, multe, poca, plu, min, tal, otra, mesma, propre,

Esimerkiksi:

  • tota mea tre fias = kaikki kolme tytärtäni
  • la multe otra cosas = monet muut asiat

Lopuksi: Adjektiivit seuraavat pääsanaansa, mutta bon (hyvä) ja mal (huono) voidaan sijoittaa myös ennen sitä ja silloin kaikkien (varsinaisten) määreiden jälkeen.

Elefenin pronominit eivät taivu:

yksikkö monikko
1. persoona me nos
2. persoona tu vos
3. persoona el / lo los

El viittaa henkilöihin ja (suurehkoihin) nisäkkäisiin. Sitä voidaan käyttää myös puhuttaessa vertauskuvallisesti muistakin eläimistä, satuolennoista, roboteista, myrskyistä, kuusta tms. Lo puolestaan viittaa asioihin, ajatuksiin kasveihin tai hyvin pieniin eläimiin jne. Sanaa los käytetään molempien sanojen monikkona.

Elefenin pronominit eivät erottele sukupuolia! Jos on tarpeen, pronominin el voi korvata esim. sanoilla la fem, la om, la xica, la xico, la fema tai la mas. Samoin voidaan käyttää sanoja la vea (vanha), la joven (nuori) tai sitten henkilön erisnimeä.

Elefenissä ei ole erikseen tuttavallista ja kohteliasta muotoa toiseen persoonaan: tu tarkoittaa aina yhtä henkilöä, vos useampaa kuin yhtä.

Kolmannen persoonan refleksiivipronomini sekä yksikössä että monikossa on se. Sitä voi painottaa sanomalla se mesma (häntä itseään / heitä itseään):

  • El ia vide se. = Hän näki itsensä.
  • La bebe pote vesti se mesma. = Vauva osaa pukea itsensä.

Possessiivipronominit ovat samat kuin omistusmääreet, mutta varustettuna artikkelilla la:

  • La mea es plu grande ca la tua. = Minun on suurempi kuin sinun.
  • (Omistusmäärein:) Mea padre es plu grande ca tua padre. = Isäni on isompi kuin sinun isäsi.

Elefenissä on kolmannen persoonan epämääräinen pronomini on, jota käytetään samalla tavoin kuin ruotsin "man" tai ranskan "on":

  • On debe segue la regulas. = Pitää noudattaa sääntöjä.

Seuraavia määreitä voi käyttää pronominin tapaan - s.o. ilman pääsanaa -, jollei synny väärinkäsitystä:

  • tota = kaikki
  • ambos = molemmat
  • esta = tämä
  • acel = tuo
  • cada = jokainen
  • cualce = mikä hyvänsä
  • alga = jokin
  • multe = paljon
  • poca = vähä(inen määrä)
  • plu = enempi
  • min = vähempi
  • la plu = enin
  • la min "vähin (määrä)

Määreistä on johdettu myös joitain muita pronomineja tai pronominilausekkeita:

  • estas = nämä
  • aceles = nuo
  • cadun (= cada person) = jokainen (henkilö)
  • cada cosa = jokainen (asia)
  • cualcun (= cualce person) = kuka hyvänsä
  • cualce cosa = mikä hyvänsä
  • algun (= alga person) = joku
  • alga cosa = jokin (asia)
  • nun (= no person) = ei kukaan
  • no cosa = ei mikään
  • la otra = toinen
  • un otra = muu
  • otras = muut
  • la mesma = sama
  • lunlotra (= la un la otra) = toinen toistaan
  • con lunlotra (= la un con la otra) = toistensa kanssa
  • etc

Elefenissä verbit eivät taivu. Siten verbin indikatiivi on saman näköinen kuin sen infinitiivi. Eri aikamuodot ja moodit ilmaistaan verbin eteen pantavin pikkusanoin, "esiverbein":

esiverbi
preesens -
mennyt aika ia
futuuri va
potentionaali ta

Verbin preesens on siis sama kuin "pelkkä verbi". Sitä käytetään myös kertomaan tavanmukaisesta toiminnasta sekä perusaikamuotona tarinaa kerrottaessa - siinä, missä suomen kieli käyttää yleensä menneen ajan muotoa:

  • El come = Hän syö.
  • La sol leva en la este = Aurinko nousee idästä. (sananmukaisesti "idässä")
  • Me labora a la universia = Työskentelen yliopistossa.

Mennyt aika ilmenee esiverbistä ia:

  • El ia come = Hän söi. / Hän on syönyt.
  • La clima ia es plu fria en la edas glasial = Ilmasto oli jääkausina kylmempi.

Tuleva aika ilmaistaan esiverbillä va:

  • El va come = Hän syö (myöhemmin).
  • La clima va es plu calda en la futur = Ilmasto on lämpimämpi tulevaisuudessa.

Elefenissä on myös esiverbi ta, joka viittaa epävarmaan tai toivottavaan samaan tapaan kuin monien muiden kielten potentionaali tai subjunktiivi:

  • Me ia duta ce el ta vade = Epäilin, menisikö hän.
  • Me ta es felis si la sol ta brilia = Olisin onnellinen, jos aurinko paistaisi.

Menneen ajan potentionaalissa käytetään kahta esiverbiä ia ta:

  • Me ia ta es un bon re = Minä olisin ollut hyvä kuningas.

Sanaa ta käytetään myös lausekkeessa ta ce, joka ilmaisee puhujan toiveen:

  • Ta ce la re vive longa! = Kuningas eläköön pitkään!
  • Ta ce nos vade! = Mennään! (vanh. "menkäämme")

Tarkempia toiminnan aikoja voidaan ilmaista mm. adverbien avulla:

  • Me ia come ante aora = Olen jo syönyt. (sananmukaisesti "söin ennen tätä hetkeä")
  • Me ia come plu temprana = Söin aikaisemmin.
  • Me ia fini leje la libro = Lopetin kirjan lukemisen.
  • Me ia comensa leje la libro = Aloin lukea kirjaa.
  • Me come aora = Syön juuri nyt.
  • Me va come pos alora = Syön sen jälkeen.
  • Me va come plu tarda = Syön myöhemmin.
  • Me va come pronto = Syön pian.

Huomaa idiomaattiset sanonnat:

  • Me veni de come = Olen juuri syönyt.
  • Me vade a come = Aion juuri syödä.

Adverbiä ja (=jo) voi käyttää monissa tapauksissa, joissa toiset kielet käyttävät perfektiä (tai pluskvamperfektiä):

  • Me ia come ja = Olen jo syönyt.

Kieltosana no merkitään verbin eteen, jo esiverbin eteen, mikäli tämä on käytössä. Pelkkää kieltoa vahvempi on adverbi nunca (=ei koskaan) verbin jäljessä. Kaksoiskieltoa ei pidä käyttää:

  • El no ia pensa ce algun es asi = Hän ei ajatellut, että joku (kukaan) olisi täällä.
  • Me no parti = En lähde pois.
  • Me va parti nunca de tu = En lähde koskaan luotasi.

Usein ei-transitiivisia verbejä voidaan transitiivisina siirtämällä subjekti objektin paikalle uuden subjektin tieltä. Näitä verbejä kutsutaan ergatiivisiksi.

  • La acua ia boli = Vesi kiehui.
  • Me ia boli la acua = Keitin veden..

Transitiiviverbeistä taas voidaan tehdä refleksiivisiä lisäämällä perään se, me, jne:

  • Me lave me = Peseydyn.
  • El ama se = Hän rakastaa itseään.

Käskymuotona toimii pelkkä verbi ilman subjektia:

  • Vade! = Mene!
  • Boli la acua! = Keitä vesi!

Jos selvää tekijää ei ole, kuten säähän liittyvissä verbeissä, niin voidaan käyttää ""nukkesubjektina" lo tai on:

  • Lo neva = Sataa lunta.
  • Lo va pluve = Sataa vettä (myöhemmin).
  • Lo es tro calda en esta sala (= Esta sala es tro calda) = Tässä huoneessa on liian kuumaa.
  • Lo pare ce tu es coreta (= Tu pare es coreta) = Tuntuu, että olet oikeassa.
  • On no ave pexes en esta lago (= Esta lago no ave pexes) = Tässä järvessä ei ole kaloja.
  • On ave multe persones asi oji (= Multe persones es asi oji) = Tänään täällä on paljon ihmisiä.

Verbi voidaan muuntaa adjektiiviksi: Aktiivin partisiippi muodostetaan liittämällä verbin loppuun pääte -nte. Esimerkiksi verbistä come (=syödä) tulee comente (=syövä). Tätä ei kuitenkaan pidä käyttää tekemistä merkitsevänä substantiivina sillä tavoin kuin esim. englannissa "eating" (=syöminen).

Aktiivinen partisiippi olla-verbin es jäljessä muodostaa verbin jatkuvan aspektin , myös gerundiksi kutsutun, joka korostaa sitä ajatusta, että subjekti on toiminnan tilassa:

  • Nos ia es comente cuando la tempesta ia comensa = Olimme syömässä, kun myrsky alkoi.

Passiivin partisiippi tehdään verbistä lisäämällä pääte -da. Esimerkiksi verbistä come tulee comeda.

Kun passiivin partisiippia edeltää verbi es, niin syntyvää yhdistelmää voidaan käyttää eräänlaisena verbin passiivina:

  • Si los no es cauta, los va es comeda par selacos = Jos he eivät ole varovaisia, hait syövät heidät.

On muitakin tapoja osoittaa jatkuvuus ja passiivisuus:

  • Nos continua come selaco = Syömme edelleen haita.
  • Me trema ancora par la pluve fria = Vapisen vieläkin kylmästä sateesta.
  • Algun va come nos = Meidät syödään.
  • On pote cambia verbos a ajetivos = Verbit voi muuntaa adjektiiveiksi.

Verbiä voi sitä muuttamatta käyttää substantiivina liittämällä siihen sopivan määreen. Objektia voi ilmaista prepositiolla de ja subjektia prepositiolla par. Ilman määrettä verbi toimii infinitiivin roolissa, ja silloin objekti ei tarvitse prepositiota:

  • Los dansa. = He tanssivat.
  • Do es la dansa? = Missä tanssitaan? (sananmuk. "Missä tanssi on?")
  • La samba es un dansa. = Samba on tanssi.
  • Los gusta dansa la samba. = He tanssivat mielellään sambaa.
  • Me gusta vide la dansa de la samba par Matti e Maisa. = "Minusta on hauska nähdä Matin ja Maisan tanssimaa sambaa.
  • Me ia es creada per dansa! = Minut luotiin tanssimaan.

Elefenissä verbit toimivat usein parittain. Silloin verbeillä on sama subjekti, ja jälkimmäinen verbi on edellisen objektina. Jälkimmäiseen verbiin ei liitetä erikseen aikamuotoa, mutta sillä voi olla objekti. Ensimmäinen verbi liittyy tyypillisesti asnteeseen, halukkuuteen tms. Tällaisia verbejä ovat:

  • atenta = yrittää
  • debe = täytyä
  • esita = epäröidä
  • espera = toivoa
  • espeta = odottaa
  • finje = teeskennellä
  • menasa = uhata
  • nesesa = tarvita
  • osa = uskaltaa
  • pare = näyttää
  • pote = voida
  • prefere = pitää parempana
  • sabe = tietää
  • teme = pelätä
  • vade = mennä
  • vole = haluta

Seuraavat verbit ovat helpoimmassa muodossaan:

  • Me va atenta vola doman. = Yritän lentää huomenna.
  • On debe brosi la dentes a cada dia. = Hampaita pitää harjata joka päivä.

Adjektiivit tulevat sen sanan jälkeen, jota ne määrittävät. On kaksi poikkeusta: Bon ja mal voivat myös edeltää pääsanaansa, koska ne ovat niin tavallisia. Elefenissä adjektiiveilla ei ole erityistä monikkomuotoa.

Vertailuun käytetään plu ja min. Superlatiivi ja sen vastakohta saadaan sanoilla la plu ja la min:

  • Eero es plu bon ca Jari. = Eero on parempi kuin Jari.
  • Ma Tiina es la plu bon. = Mutta Tiina on paras.

Samanarvoisuus ilmaistaan sanoilla tan... como:

  • Marco es tan grande como Mona. = Marco on yhtä suuri kuin Mona.

Kuten verbejä, myös adjektiiveja voidaan käyttää substantiiveina. Esimerkiksi bela (=kaunis) on adjektiivi, mutta un bela on substantiivi - lyhyt versio lausekkeesta un bela person tms. Tämä idea toimii myös partisiipeille. Esimerkiksi henkilö, joka opiskelee, on un studiante, ja opiskeltava asia on la studiada.

Adjektiivista voidaan muodostaa abstraktia asiaa kuvaava substantiivi päätteellä -ia. Näin voidaan menetellä myös (alkuaankin) substantiivin kanssa:

  • bela > belia = kaunis > kauneus
  • madre > madria = äiti > äitiys

Kuten huomaat, alkuperäisen sanan loppuvokaali häviää.

Elefenissä adverbit eivät muodoltaan eroa adjektiiveista. Sen sijaan mitä hyvänsä adjektiivia voi sellaisenaan käyttää adverbinä joko panemalla se verbin jälkeen tai aloittamalla virke sillä. Adverbi, joka määrittää adjektiivia (tai toista adverbiä), pannaan määritettävän eteen. On toki myös sellaisia adverbejä, joita ei ole johdettu adjektiivista. Seuraavassa on joukko tärkeitä adverbejä:

  • ala = tuolla
  • alora = sitten
  • an = jopa
  • ance = myös
  • ancora = vielä
  • aora = nyt
  • apena = tuskin
  • asi = tässä
  • bon = hyvin
  • doman = huomenna
  • donce = siis
  • ier = eilen
  • ja = jo
  • lenta = hitaasti
  • mal = huonosti
  • no = ei ollenkaan
  • nunca =ei koskaan
  • oji = tänään
  • pronto = pian
  • rapida = nopeasti
  • sempre = aina
  • tarda = myöhään
  • tempora = väliaikaisesti
  • temprana = aikaisin
  • tro = liian
  • vera = todella(kin)

Prepositio pannaan sen substantiivilausekkeen eteen, johon se vaikuttaa. Elefenissä on vain 22 prepositiota. Näistä kaikkia on tietysti mahdoton kääntää suomeksi, mutta jäljessä on kuvailu:

  • a # kuten engl. "at" tai "to", ruotsin "till" tai "på"
  • ante # "ennen", "edessä"
  • asta # "asti", joko ajallisesti tai paikallisesti
  • ca # "kuin" vertailussa erisuurten välillä
  • como # "kuten", tai "kuin" vertailussa yhtäsuurten välillä
  • con # "kanssa", engl. "with"
  • contra # "vastaan", "kohti"
  • de # osoittaa omistusta tai muuta vastaavaa suhdetta, myös alkuperää: "mistä"
  • en # inessiivin korvike, kuin engl. "in", ruotsin "i"
  • entre # "välissä", "joukossa"
  • estra # "ulkopuolella", "paitsi"
  • longo # "pitkin", "mukaan"
  • par # ilmaisee tekijän kuten engl. "by", myös metodin ("par tren"= junalla)
  • per # jotakin "varten"
  • pos # "jälkeen", "takana"
  • sin # "ilman"
  • sirca # "lähellä"
  • su # "alla"
  • supra # "yläpuolella"
  • sur # "päällä"
  • tra # "läpi"
  • ultra # "toisella puolella"

Useita partisiippejä voi käyttää prepositioina:

  • consernante (= sur) # "koskien" jotain asiaa
  • escluinte (= sin) # "pois sulkien"
  • esetante (= estra) # "poikkeuksena"
  • incluinte (= con) # "sisältäen"
  • seguente (= pos) # "seuraten"
  • traversante (= tra) # "lävistäen"

Usein prepositiota voidaan käyttää adverbinä sanan a tai de avulla. Esimerkiksi:

  • a su = alas
  • de supra = ylhäältä
  • a estra = ulos
  • a en = sisään
  • a pos = myöhemmin
  • de ante = edestä

Elefenin yksinkertaiset yhdyssanat ovat:

  • e = ja
  • o = tai
  • ma = mutta
  • e... e... = sekä...että...
  • o... o... = joko...tai...
  • no... no... = ei...eikä...

Esimerkiksi:

  • Matti e me vole vade, ma Eeva vole resta asi. = Matti ja minä haluamme mennä, mutta Eeva haluaa pysyä täällä.
  • No Luis no Maria vole vade, donce me no vole vade ance. = Ei Luis eikä Maria halua mennä, siispä minäkään en.

Kysymyslauseet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanoja, joilla elefenissä aloitetaan kysymys:

  • cual = mikä / mitä
  • ci (cual person) = kuka / ketkä
  • de ci = kenen / keiden
  • como (en cual modo) = miten / millainen
  • cuanto (de cual cuantia) = kuinka paljon / kuinka monta
  • cuando (a cual tempo) = milloin
  • do (a cual loca) = missä / minne
  • perce (per cual razona, par cual causa) = miksi

(Useimpia näistä käytetään myös pronomineina ja adverbeinä, kuten tulee puhe alempana)

Siis esimerkiksi:

  • De ci es esta libro? = Kenen tämä kirja on?
  • Cuanto on paia per lete asi? = Kuinka paljon maito maksaa täällä?
  • Cual auto tu gusta la plu? = Mistä autosta pidät eniten?
  • Perce tu no gusta esta? = Miksi et pidä tästä?
  • Cuando tu espeta ce el ariva? = Milloin odotat hänen saapuvan?

On myös mahdollista panna kysymyssana siihen kohtaan lausetta, jossa se olisi vastauksessa:

  • Do vos ia dansa? = Vos ia dansa do? = Missä te tanssitte?
  • Cual tu ia dise? = Tu ia dise cual? = Mitä sanoit?

Kysymyksessä pitää olla mukana jokin näistä sanoista, tai sitten kysyminen ilmaistaan vain viimeisen sanan äänenkorkeutta nostamalla. Muita keinoja ovat virkkeen aloittaminen sanalla esce ja virkkeen lopettaminen pyytämällä vahvistusta sanolla si tai no (pilkun jälkeen). Kirjoitetussa tekstissä kysymys päättyy aina kysymysmerkkiin (?):

  • Como on construi un casa per avias? = Kuinka rakennetaan linnunpönttö?
  • Tu vole dansa? = Haluatko tanssia?
  • Esce tu parla Deutx? = Puhutko saksaa?
  • Tu parla Italian, no? = Puhut italiaa, vai etkö?
  • Tu gusta cafe, si? = Pidät kahvista, eikö niin?

Relatiivipronominit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nämä kaksi relatiivipronominia aloittavat relatiivilauseen eli adjektiivisen sivulauseen:

  • cual = mikä / joka / jotka (asiasta tai lähinnä elottomista olioista puhuttaessa)
  • ci = joka / jotka (henkilöstä puhuttaessa)

Relatiivilause tulee sen substantiivilausekkeen jälkeen, jota se selittää:

  • La fem ci me ama veni de Frans. = Nainen, jota rakastan, on kotoisin Ranskasta.
  • La robot cual me ia construi no opera. = Robotti, jonka rakensin, ei toimi.

Joissain tapauksissa substantiivia ei mainita, vaan se korvataan "muodollisella" pronominilla "lo", "el" tai "los":

  • Me vide lo cual me gusta. = Näen sen, minkä haluan.
  • Tu vide el ci fura tua mone? = Näetkö tuon, joka varastaa rahasi?

Relatiivipronominin eteen voi panna preposition:

  • La cosa per cual me espera la plu es un bisicle nova. = Asia, jota eniten toivon, on uusi polkupyörä.
  • La fem de ci nos parla labora a mea ofisia. = Nainen, josta puhumme, on töissä toimistossani.
  • La xico de ci nos ia salva sua can ia es multe grasiosa. = Poika, jonka koiran pelastimme, oli hyvin kiitollinen.

Sanoja do ja cuando voi käyttää myös esittelemään relatiivilauseita:

  • Esta es la site do me vole abita. = Tämä on kaupunki, jossa haluan asua.
  • Me ia vade ala en la anio cuando me ia fini mea studias. = Menin sinne sinä vuonna, jolloin päätin opintoni.

Nämä alistuskonjunktiot esittelevät adverbiaalilauseita:

  • si = jos
  • afin = jotta
  • car = koska

Yleensä adverbiaalilause seuraa päälausettaan:

  • Me ta pote vade si me ta ave un auto. = Voisin mennä, jos minulla olisi auto.
  • Me no teme la can car el es multe peti. = En pelkää koiraa, koska se on hyvin pieni.
  • Me core afin la rinosero no catura me. = Juoksen, jottei sarvikuono saa minua kiinni.

Joitain adverbejä käytetään myös alistuskonjunktioina:

  • como = niin kuin
  • do = siellä,missä
  • cuando = silloin, kun
  • cuanto = niin paljon, kuin

Esimerkiksi:

  • La lupos cria cuando los vide la luna = Sudet ulvovat silloin, kun ne näkevät kuun.
  • Me vole abita do la clima es bon = Haluan asua siellä, missä ilmasto on hyvä.
  • Me vive como me vole vive. = Elän, niin kuin haluan elää.
  • E me come cuanto me gusta. = Ja syön niin paljon, kuin tekee mieli.

Konjunktioiden do ja cuando edellä voi olla prepositioita:

  • pos cuando = sen jälkeen, kun
  • ante cuando = ennen kuin
  • asta cuando = siihen asti, kun
  • de cuando = siitä asti, kun
  • en cuando = sillä aikaa, kun
  • a do = sinne, missä
  • de do = sieltä, missä

Esimerkiksi:

  • El ia pote sci ante cuando el ia pote pasea. = Hän osasi hiihtää ennen kuin kävellä.
  • Me gusta escuta la radio en cuando me labora. = Minusta on hauskaa kuunnella radiota samalla, kun teen työtä.

Rinnakkaiset lauseet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanaa ce käytetään muodostamaan rinnakkainen sivulause eli (substantiivinen sivulause). Se seuraa useimmiten päälausettaan, jossa esiintyvän verbin objektina sivulausetta voidaan pitää:

  • Me pensa ce el es bela. = Minusta hän on kaunis. (Sananmuk. Ajattelen, että hän on kaunis.)
  • El ia dise ce tua auto es fea. = Hän sanoi, että autosi on ruma.
  • La gato entra la sala sin ce algun vide el. = Kissa astuu huoneeseen kenenkään näkemättä sitä.

Vaihtoehtoiset rakenteet sallivat painottaa eri näkökohtia:

  • El senti ce la bebe colpa. = Hän tuntee, että vauva potkii.
  • El senti la bebe colpante. = Hän tuntee potkivan vauvan.
  • El senti la colpa de la bebe. = Hän tuntee vauvan potkun.

Myös sanoja ci ja cual käytetään muodostamaan rinnakkaisia sivulauseita:

  • Me no pote recorda ci me es. = En voi muistaa, kuka olen.
  • El sabe cual me desira per natal. = Hän tietää, mitä toivon jouluksi.

Seuraavassa esiintyy kuusi adverbiä, jotka voivat esitellä rinnakkaisia sivulauseita:

  • Me no sabe cuando me va parti. = En tiedä, milloin lähden.
  • Me sabe de do tu veni. = Tiedän, mistä tulet.
  • Me no gusta como el parla. = En pidä tavasta, jolla hän puhuu.
  • Me comprende perce tu odia el. = Ymmärrän, miksi vihaat häntä.
  • Me no recorda cuanto me ia come. = En muista, kunka paljon söin.
  • Me demanda a me esce el ama me. = Kysyn itseltäni, rakastaako hän minua.
  • 1 – un
  • 2 – du
  • 3 – tre
  • 4 – cuatro
  • 5 – sinco
  • 6 – ses
  • 7 – sete
  • 8 – oto
  • 9 – nove
  • 10 – des

Näitä suuremmat luvut muodostetaan seuraavasti:

  • 11 – des-un
  • 20 – dudes
  • 100 – sento
  • 101 – sento-un
  • 321 – tresento-dudes-un
  • 1000 – mil
  • 45 678 – cuatrodes-sinco mil sessento-setedes-oto
  • 1 000 000 – milion
  • 1 000 000 000 – mil milion (tai bilion, jos puhuja käyttää "tuhatjakoista" systeemiä)

Järjestystä ilmaiseva luku seuraa substantiivin perässä muotoaan muuttamatta. Esimerkiksi la om tre (= kolmas mies), kun taas la tre omes tarkoittaa "kolme miestä". Järjestyksen vertaamisesta seuraava esimerkki: lo es la stela tre en brilia tai lo es la stela tre de la plu briliante. Kumpikin tarkoittaa: "se on kolmanneksi kirkkain tähti".

Murtoluvut muodostetaan päätteellä -i, per esemplo dui (= puoli), tri (= kolmasosa), cuatri (= neljäsosa),... desi, senti, mili, etc. Monikerrat ja ryhmät voidaan ilmaista päätteillä -uple, kuten duple, truple etc.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monia tekstejä on käännetty elefeniksi:

  • La aventuras de Alisia en la pais de mervelias on ensimmäinen painettu teos, kokonaan elefeniksi.[3]
  • Fisahn, Stefan (2005) Plansprache: Lingua Franca Nova. Contraste, 244, p. 12.
  • Harrison, Richard H. (2008) Lingua Franca Nova. Invented Languages, 1, pp. 30 –33.
  1. C. George Boeree: Frequently asked questions elefen.org. Viitattu 6.10.2024. (englanniksi)
  2. Introduction in English elefen.org. Viitattu 6.10.2024. (englanniksi)
  3. La aventuras de Alisia en la pais de mervelias 21.3.2012. Evertype. Viitattu 12.9.2018. (englanti)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: lfn:Lingua franca nova