Klingonin kieli
Klingon | |
---|---|
Qapla’ eli ”menestystä!” kirjoitettuna Star Trekissä käytetyillä pIqaD-merkeillä. |
|
Oma nimi | tlhIngan Hol |
Tiedot | |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen / pIqaD |
Kielenhuolto | Klingonin kielen instituutti |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | – |
ISO 639-2 | tlh |
ISO 639-3 | tlh |
Klingonin kieli (klingoniksi tlhIngan Hol) on yhdysvaltalaisen kielitieteilijän Marc Okrandin 1980-luvun alussa kehittämä keinotekoinen kieli, joka sai alkunsa Star Trek -tieteissarjassa esiintyvän kuvitteellisen klingon-lajin äidinkielenä.[1]
Näyttelijä James Doohan kehitti kielen perusääntämyksen ensimmäistä Star Trek -elokuvaa Star Trek: Avaruusmatka (1979) varten. Elokuvassa klingonien kuultiin ensimmäisen kerran puhuvan omaa kieltään, sillä alkuperäisessä 1960-luvun Star Trek -televisiosarjassa klingonit puhuivat aina englantia. Doohanin käyttämien äänteiden pohjalta Okrand suunnitteli Star Trek III: Spockin paluu -elokuvaa (1984) varten kokonaisen klingonin kielen.[1]
Klingonin kielessä on paljon erikoisuuksia, kuten epätavallinen äännevalikoima ja objekti–verbi–subjekti- eli OVS-tyyppinen sanajärjestys. Kielellä voi käydä normaalia keskustelua, mutta koska sen viitekehys on hyvin Star Trek -vaikutteinen, siitä puuttuu monia arkikielen käsitteitä. Klingonissa ei esimerkiksi ole sanaa suvaitsevaisuus[2]lähde? eikä nimityksiä maapallolla esiintyville todellisille kasveille tai eläimille.
Klingonin kieli on lähes säännöllinen mutta ei epärealistisessa määrin. Sen kieli- ja äänneopissa esiintyy amerikkalaisille intiaanikielille tyypillisiä piirteitä, esimerkiksi kielen nimen alussa esiintyvä konsonantti tlh on melko tavallinen pohjoisamerikkalaisissa alkuperäiskielissä. Intiaanikielille ominaista on myös se, että adjektiivin ja verbin raja ei ole selvä, kuten klingonissa. OVS-sanajärjestys sitä vastoin on erittäin epätavallinen myös Amerikan alkuasukaskielissä.[3] Kielen kehittäjä Okrand on tutkinut erityisesti kadonnutta mutsun-intiaanikieltä.[1]
Klingonin kielen ISO 639 -koodi on tlh. Klingon on saavuttanut sellaisen aseman, että esimerkiksi Googlen hakukonetta voi käyttää klingonin kielellä.[4] Klingonin kielestä on sarjoissa ja kirjoissa käytetty englanniksi myös nimitystä Klingonese tai Klingonaase, mutta tämän on selitetty olevan toinen klingonien Qo'noS'- eli Kronos-kotiplaneetalla puhuttu kieli.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikka klingonin kieli mainittiinkin alkuperäisessä Star Trek -sarjassa, sitä käytettiin ensimmäisen kerran vasta ensimmäisessä Star Trek -elokuvassa (1979) – kolmatta elokuvaa Star Trek III: Spockin paluu (1984) varten Marc Okrand laajensi kieltä ja kehitti sille kieliopin James Doohanin kehittämien äänteiden pohjalta. Kieltä käytettiin myöhemmissäkin elokuvissa sekä televisiosarjoissa.
Vuonna 1987 alkoi uusi Star Trek -televisiosarja, Star Trek – uusi sukupolvi, jossa yksi päähenkilöistä, Worf, oli klingoni. Hän siirtyi myöhemmin Star Trek: Deep Space Nine -sarjaan (1992), jossa vieraili monia muita klingoneja ja klingonin kieltä käytettiin useissa jaksoissa. Star Trek: Voyager -sarjassa (1995) U.S.S. Voyagerin käyttöpäällikkö B'Elanna Torres oli klingonin ja ihmisen hybridi.
Star Trek: Enterprise -sarjan pilottijaksossa (2001) kerrottiin klingonin kielessä olevan ”kahdeksankymmentä monikurkkuäänteistä mukautuvaan kielioppiin pohjautuvaa murretta”.
Kieli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Klingonin kieltä käsitteleviä kirjoja ja julkaisuja on ilmestynyt useita. Kielen perusteos on Pocket Booksin julkaisema Marc Okrandin The Klingon Dictionary (1985). Muita merkittäviä teoksia ovat The Klingon Way (sanontoja ja vertauskuvia klingoniksi) sekä kielikasetit Conversational Klingon ja Power Klingon.
Kielelle on myös käännetty kirjoja: ghIlghameS (Gilgameš), paghmo' tIn mIS (Paljon melua tyhjästä) ja The Klingon Hamlet (Hamlet). Kaksi viimeistä saivat vaikutteita kansleri Gorkonin kommentista ”Shakespearea on parasta lukea alkuperäisenä klingoninkielisenä laitoksena” elokuvassa Star Trek VI – Tuntematon maa.
Klingonin sanavarastosta ei juuri löydy kohteliaisuuksia, joten klingonia osaavien Star Trek -fanien voi kuulla tervehtivän toisiaan sanomalla nuqneH, jonka sanatarkka käännös on ”mitä haluat?” Toinen yleinen tervehdys on Qapla’ eli ”menestystä!”
Paramount Pictures omistaa tekijänoikeudet kielen viralliseen sanastoon ja muihin kieltä keskeisiin teoksiin. Yritys myös väittää omistavansa oikeudet kieleen itseensä, mutta joidenkuiden mielestä tämä on ristiriidassa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätöksen kanssa, jonka mukaan kieltä ei voi suojata tekijänoikeudella.[5]
On yleisesti arveltu, että monet klingonin kielen piirteet ovat peräisin oikeista kielistä, joita Okrand on tutkinut, erityisesti Pohjois-Amerikan intiaanien kielistä. On kuitenkin tiedossa, että kielen suunnittelun lähtökohta Okrandilla oli saada se kuulostamaan erilaiselta kuin olemassa olevat luonnolliset kielet.[1]
Hyväksytyt lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Olennaista puhutussa ja kirjoitetussa klingonissa on, että se perustuu Okrandin kehittämiin sääntöihin. Ainoastaan hänen laatimaansa sanastoon ja kielioppiin nojaava kieli on aitoa, virallista klingonia.[1] Kielen harrastajien kesken on jonkin verran erimielisyyttä siitä, minkä verran tästä periaatteesta voidaan poiketa.[6]
Lähteisiin viitatessa käytetään usein lyhenteitä, jotka on seuraavassa luettelossa ilmoitettu lähteen perässä.
Kirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The Klingon Dictionary (TKD)
- The Klingon Way (TKW)
- Klingon for the Galactic Traveler (KGT)
- Sarek, romaani jossa käytetään myös klingonia
- Federation Travel Guide, Pocket Booksin julkaisema ”opaskirja”
- paq'batlh, Marc Okrandin klingoniksi kääntämä runoeepos
Kielikasetit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Conversational Klingon (CK)
- Power Klingon (PK)
Muut lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- tietyt artikkelit HolQeD:ssä (Klingon Language Instituten lehti) (HQ)
- tietyt Skybox-keräilykortit (SKY)
- Star Trek Bird of Prey -juliste (BoP)
- Star Trek: Klingon -tietokonepeli (KCD, STK)
- Marc Okrandin lausumat ja kannanotot aiheesta
Kielinäyte
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]”tlh’a’ HoD, nImbuS wej yIghoS. vubpu’ jonta’ HeSwI’. wa’ vub ghaH tlhIngan gharwI’’e’. wa’ ghaH tera’ngan’e’. mImQo’. DaH Heraj yIchoH. batlh tlhIngan Segh yIHub. Qapla’!”
Tarkoittaa:
”Kapteeni Klaa, menkää Nimbus III:lle. Rikollinen on ottanut panttivankeja. Yksi vangeista on klingon-diplomaatti. Yksi on maapallolainen. Älkää viivytelkö. Muuttakaa kurssianne heti. Puolustakaa klingonien lajia kunnialla. Onnea!”
(Star Trek V: The Final Frontier -elokuvan käsikirjoituksesta)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Koskinen, Matti: Ylin kielenhuoltaja. Helsingin Sanomat 7.10.2014, s. B 12.
- ↑ Kaiketi tämä ei edes ole arkikielinen käsite Qo'noS-planeetan kansalaisten(Klingonit) keskuudessa.
- ↑ Grune, Dick: Is Klingon an Ohlonean Language? A Comparison of Mutsun and Klingon.
- ↑ Google – Asetukset.
- ↑ Miller, Ernest: Klingon is Copyrighted The Importance of.... 8.3.2004. Arkistoitu 12.10.2008. Viitattu 2.3.2007.
- ↑ Wahlgren, Yens: Klingon as Linguistic Capital. Lundin yliopisto, kesäkuu 2000 (opinnäyte).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Klingon Language Institute
- Grune, Dick: Is Klingon an Ohlonean Language? A Comparison of Mutsun and Klingon. (Artikkeli vertaa klingonin kieltä kuolleeseen mutsun-intiaanikieleen, jonka tutkijana Marc Okrandin tiedetään kunnostautuneen.)
- Klingon as Linguistic Capital
- Klingon Imperial Diplomatic Corps: Klingon Language Resources
- Klingon–suomi-sanakirja klingonia.fi. 2024.
- Hauhio, Iikka: Klingonin kielioppi (PDF) (104 s.) klingonia.fi. 2021.
- Kalliokoski, Kaneli: Qapla' – Klingonia alakouluun (PDF) (54 s.) klingonia.fi.
- afrihili
- babm
- basic english
- borduuri
- budinos
- dothraki
- dunia
- ekspreso
- esperanto
- esperanto II
- europanto
- fasala
- gestuno
- glosa
- hutt
- ido
- interlingua
- interlingue
- interslaavi
- ithkuil
- klingon
- kotava
- latino sine flexione
- lingua franca nova
- loglan
- lojban
- loxian
- mondlango
- neo
- novial
- pandunia
- quenya
- sindar
- slovio
- solresol
- sona
- syldaavi
- talossa
- toki pona
- uuskieli
- volapük