Lindstedtin Antikvaarinen kirjakauppa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lindstedtin Antikvaarinen kirjakauppa toimi Helsingissä vuosina 1891–1919. Se oli tuolloin Suomen suurin antikvariaatti. Esimerkiksi vuonna 1900 se ilmoitti varastossaan olevan yli 300 000 kirjaa. Kirjakauppa toimitti asiakkaillensa postimyyntiluetteloa. Kirjakaupan omisti ja sitä piti Johan K. Lindstedt. Liike ehti toimia useissa eri osoitteissa. Vuosina 1891–1894 osoitteena oli Läntinen Henrikinkatu 4, vuosina 1894–1903 Erottajankatu 2. Viimeisinä vuosina 1903–1919 liikkeen osoitteina oli Aleksanterikatu 15 ja Pohjoisesplanadi 31.[1]

Lindstedtin kirjakauppa kustansi myös kirjoja, muun muassa tulkkikirjoja (Uusi Suomalais-Ruotsalainen Tulkki, Uusi Suomalais-Venäläinen Tulkki, Suomalais-Englantilainen Tulkki, Suomalais-Saksalainen Tulkki, Venäläis-Suomalainen Tulkki), unikirjoja (Suuri ja Ihmeellinen Egyptiläis-Kaldealais-Persialainen Unikirja) ja opaskirjoja (Rakkauden tulkki eli kirjekaavio rakastuneille, Siitinelo ja Avioliitto, Uusi Amerikan opas, Suomen kuvallinen keittokirja).[2][3][4]

  1. Petteri Leino: Vanhojen luetteloiden kertomaa. Bibliophilos 1/2011, Määritä ajankohta!
  2. Lindstedtin käytännöllisiä tulkkikirjoja (Ilmoitus), Työmies, 04.05.1912, nro 102, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 17.08.2024
  3. Ilmoitus, Savo-Karjala, 16.01.1899, nro 6, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 17.08.2024
  4. Uusia teoksia, Savonlinna, 08.02.1900, nro 15, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 17.08.2024