Johan K. Lindstedt
Johan (Johannes, Jukka) Konstantin Lindstedt (21. toukokuuta 1864 Karjalohja – 16. elokuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen kirjakauppias ja useita lajeja harrastanut urheilija.[1][2][3][4]
Lindstedt kävi viisi luokkaa Helsingin alkeisopistoa. Hän aloitti kirjakauppauransa jo 16-vuotiaana Wickströmin kirjakaupassa Helsingissä (Akateemisen kirjakaupan edeltäjä) vuonna 1880. Vuonna 1884 Lindstedt siirtyi Anton Lindbergin kirjakauppaan Pietariin ja toimi vuosina 1888–1891 sen hoitajana. Suomeen palattuaan hän piti vuosina 1891–1919 Helsingissä Lindstedtin Aktikvaarista kirjakauppaa, joka oli silloin Suomen suurin antikvariaatti ja ensimmäinen omalla alallaan. Lindstedt toimi myös kirjankustantajana julkaisten muun muassa unikirjoja, eri kielten tulkkikirjoja, laulukirjoja ja erilaisia opaskirjoja. Kun Suomen kirjakauppiaat perustivat vuonna 1903 Suomen Kirjakauppiasyhdistyksen liittyi Lindstedt alusta lähtien yhdistyksen jäseneksi kuuluen siihen aina vuoteen 1919 saakka, jolloin hän möi kirjakauppansa Helsingin Antikvaariselle kirjakaupalle. Viimeksi Lindstedt harjoitti Helsingissä antiikkitavaroiden kuten taulujen ja taide-esineiden kauppaa ja hänellä oli myös suuri valokuva-, lehtileikkele- ja palkintokokoelma. Lindstedt kuoli 65-vuotiaana sydänkohtaukseen.[5][2][6][3][4]
Lindstedt harrasti Pietarissa asuessaan myös urheilua ja hän sai vuosina 1885–1889 mitaleita ja palkintoja voimistelussa, uinnissa, soudussa, luistelussa ym. lajeissa. Hän tuli tunnetuksi seisottuaan Iisakinkirkon kupolin käsipuilla käsillään erään vedonlyönnin takia. Lindstedt harrasti myös painia, painonnostoa, ratapyöräilyä ja palloilua. Hänellä oli kaksi Suomen ennätyspalkintoa pyöräilyssä ja 1880- ja 1890-luvuilla hän saavutti myös maailnanennätysaikoja luistelussa. Lindstedt oli yksi Helsingin Atleettiklubin perustajista ja hän toimi useita vuosia seuran puheenjohtajana. Lindstedt oli Tukholman olympialaisissa 1912 suomalaisten painijoiden johtajana ja toimi lisäksi kansainvälisenä palkintotuomarina. Vuonna 1914 hän osallistui Berliinissä pidettyyn urheilukonferenssiin. Vuonna 1915 Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto valitsi Lindstedtin yhdessä Viktor Dammin kanssa kunniajäsenekseen. Hänestä tuli 1914 Kotkan Riennon kunniajäsen ja 1915 Helsingin Atleettiklubin kunniajäsen. Lindstedt oli myös useiden ulkomaisten urheiluseurojen kunniajäsen.[5][1][2][6][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Jukka Lindstedt, Suomen kirjakauppalehti : Suomen kustannusyhdistyksen ja Suomen lajittelukirjakauppiasyhdistyksen äänenkannattaja, 01.09.1929, nro 15, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c J. K. Lindstedt död, Hufvudstadsbladet, 17.08.1929, nro 220, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c Jukka Lindstedt In memoriam, Iltalehti, 17.08.1929, nro 189, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 17.08.2024
- ↑ a b Joh. K. Lindstedt 60 vuotta, Suomen kirjakauppalehti : Suomen kustannusyhdistyksen ja Suomen lajittelukirjakauppiasyhdistyksen äänenkannattaja, 01.06.1924, nro 11, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 17.08.2024
- ↑ a b Kaisa Kyläkosken Sukututkijan loppuvuosi-blogi 21.12.2020 : Urheileva kirjakauppias
- ↑ a b Pyöräilymme alkutaipaleelta, Suomen Kuvalehti, 14.05.1927, nro 20, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- "Jukka", Helsingin Sanomat, 18.08.1929, nro 221, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot