Lina Heydrich
Lina Mathilde Heydrich, o.s. von Osten, toisessa avioliitossa Lina Manninen (14. kesäkuuta 1911 Fehmarn – 14. elokuuta 1985 Fehmarn) oli naimisissa Reinhard Heydrich kanssa, josta tuli aikanaan Obergruppenführer, Reichssicherheitshauptamtin (RSHA) johtaja ja Bööhmin ja Määrin valtakunnanprotektorin sijainen.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lina von Osten oli tanskalaista alkuperää olevan köyhtyneen saksalaisen aatelisen tytär. Hän liittyi 19-vuotiaana Saksan kansallissosialistiseen työväenpuolueeseen jäsennumerolla 1.201.380. Von Osten kävi Oldenburgissa keskikoulua, jonka hän päätti 1927. Seuraavana hän vuonna aloitti ammattikoulunopettajanopinnot Kielissä tyttöjen ammattikoulussa.[1]
Äärioikeistolainen tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heydrich oli jo nuorena "vakaumuksellinen kansallissosialisti ja kiihkeä antisemitisti".[2] Hänen perheensäkin oli äärioikeistolainen,[3] hänen veljensä Hans liittyi vuonna 1928 SA:han.[4]
Avioliitto Reinhard Heydrichin kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Von Osten tutustui Reinhard Heydrichiin joulukuussa 1930. He kihlautuivat kahden viikon kuluttua siitä, kun Heydrich oli pyytänyt von Ostenin isältä tämän kättä.[5]
Morsiamensa – ja tämän äärimmäisen kansallismielisen perheen – vaikutuksesta alkuun poliittisesti välipitämätön Heydrich läheni kansallissosialismia, ja Lina Heydrich oli painostanut tulevaa miestään menemään Müncheniin oikeastaan jo peruutettuun haastatteluun Heinrich Himmlerin kanssa, jolloin ura kääntyi jyrkkään nousuun.[6] 26. joulukuuta 1931 – hänen miehensä oli tuolloin jo kansallissosialisti ja työskenteli Himmlerille – pidettiin Großenbrodessa luterilaisen tunnustuksen mukaiset häät, ja tilaisuudessa laulettiin Horst-Wesseliä.[7] Pariskunnalle syntyi neljä lasta, kaksi poikaa (Klaus, s. 17. kesäkuuta 1933, kuoli 24. lokakuuta 1943 liikenneonnettomuudessa, Heider, s. 23. joulukuuta 1934)[8] ja kaksi tytärtä (oopperalaulajaksi kouluttautunut (Silke[9].
Reinhard Heydrich kuoli pommiattentaatin seurauksiin.[10]
Avioliitto Mauno Mannisen kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lomaillessaan Suomessa Lina Heydrich tutustui Intimiteatterin johtajaan Mauno Manniseen, ja he avioituivat. Se ei ollut Heydrichille suurta rakkautta vaan lähinnä keino vaihtaa sukunimeä. Avioliitto päättyi muutaman vuoden kuluttua.[11]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Leben mit einem Kriegsverbrecher. Pfaffenhofen: Ludwig Verlag, 1976. ISBN 3-7787-1025-7
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lina Heydrich on Terhi Rannelan romaanin Frau (2016) aiheena.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Robert Gerwarth: Reinhard Heydrich. Biographie. Siedler, München 2011, s. 60.
- ↑ Abstoßend ist vor allem seine antrainierte Kälte.
- ↑ Literaturportal Bayern (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 20.10.2017
- ↑ Stephan D. Yada-Mc Neal: 88 Seelen oder die Kinder von Lidice, s. 145 viitattu 20.10.2017 (Archive.org) (saksaksi)
- ↑ Robert Gerwarth, Reinhard Heydrich. Biographie. Siedler, München 2011, s. 61.
- ↑ Robert Gerwarth: Reinhard Heydrich. Biographie. Siedler, München 2011, S. 62.
- ↑ Robert Gerwarth: Reinhard Heydrich. Biographie. Siedler, München 2011, S. 79.
- ↑ Heydrich-Sohn will Ex-Familiensitz renovieren.
- ↑ Silke Heydrich, Der Spiegel, 27. Juni 1962 (saksaksi)
- ↑ Rikard Drakenlordh, Toisen maailmansodan avainhenkilöt. Suomentanut Petri Kortesuo. ISBN 951-23-4674-5 Hämeenlinna: Karisto 2005. s. 18, 70–71.
- ↑ a b Nadja Nowak, Seppo Puttonen: Julman natsiupseerin leskestä tuli Mauno Mannisen vaimo Yle.fi, uutiset. 17.3.2016. Viitattu 17.3.2016.
| ||||||||||||||
