Lilli Paasikivi
Lilli Katriina Paasikivi-Ilves (s. 22. heinäkuuta 1965 Imatra) on suomalainen laulaja, äänialaltaan mezzosopraano.[1]
Paasikivi toimi Suomen Kansallisoopperan taiteellisena johtajana vuosina 2013-2023.[2][3][4] Hänet on nimitetty itävaltalaisen Bregenzin oopperafestivaalin taiteelliseksi johtajaksi ja pääjohtajaksi niin, että hänen viisivuotinen kautensa alkaa lokakuun alussa 2024.[5]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paasikivi valmistui ylioppilaaksi Tiirismaan lukiosta 1986.[6] Hän suoritti Tukholman musiikkikorkeakoulussa lauludiplomin vuonna 1992 ja opiskeli Lontoossa Royal College of Musicin oopperakoulutuksessa 1990–1994 (Postgraduate ja Opera School). Hän osallistui Lappeenrannan yksinlaulukilpailuihin vuonna 1992 ja Mirjam Helin -laulukilpailuun vuonna 1994. Paasikivi tuli Suomen kansallisoopperaan solistiharjoittelijaksi vuonna 1995 ja kuului kansallisoopperan solistikuntaan vuosina 1998–2013.
Paasikivi on esiintynyt muun muassa Berliinin, Lontoon, Los Angelesin, Münchenin ja New Yorkin filharmonikoiden solistina ja tehnyt lukuisia äänityyppinsä keskeisiä rooleja niin kotimaassa kuin ulkomailla. Pariisin Châtelet-teatterissa hän lauloi Kaija Saariahon Kaukainen rakkaus -oopperassa, Aix-en-Provencen musiikkijuhlilla hän esiintyi Toshio Hosokawan Hanjo-oopperan kantaesityksessä sekä Sir Simon Rattlen ja Berliinin filharmonikoiden Ring-projektissa Frickan roolissa. Paasikivi lauloi Frickan roolin myös Hampurin valtionoopperassa Simone Youngin johdolla.
Kansallisoopperan taiteellisena johtajana Paasikivi on taiteellisen sisältösuunnittelun rinnalla uudistanut oopperan toimintaa. Hänen lanseeraamiinsa erityisprojekteihin lukeutuu muun muassa pitkäaikainen Opera Beyond -projekti, joka tutkii uusien teknologisten mahdollisuuksien soveltamista oopperassa ja baletissa.[7]
Paasikivi toimi Pyhäniemen kartanon konserttisarjan taiteellisena johtajana vuosina 2010–2015.[8] Vuonna 2016 hän perusti Varsinais-Suomen Kiskoon Sydänkesän säveliä -festivaalin.[9]
Vuonna 2008 Paasikivi sai Pro Finlandia -mitalin tunnustuksena taiteellisista ansioista.[10] Vuonna 2017 Paasikivelle myönnettiin Suomen Leijonan komentajamerkki.[11]
Paasikiven puoliso vuodesta 1997 on ollut viulumusiikin lehtori Jaakko Ilves.[1] Heillä on kaksi lasta.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 652. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
- ↑ Lilli Paasikivi valittiin oopperan taiteelliseksi johtajaksi Helsingin Sanomat. 15.12.2011. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ Puukka, Päivi: Lilli Paasikiven jatko Kansallisoopperassa varmistui Yle Uutiset. 25.2.2015. Viitattu 25.2.2015.
- ↑ Lilli Paasikiven kausi jatkuu Kansallisoopperassa. Ylen uutiset 19.12.2018
- ↑ Kataja, Marika: Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi nimitetty perinteikkään oopperafestivaalin johtajaksi Itävaltaan 14.12.2022. Yleisradio. Viitattu 16.12.2022.
- ↑ a b Mezzosopraano Lilli Paasikiven paras rooli on oopperanjohtaja Musiikin syntymäpäiväkalenteri. 22.7.2019. Yleisradio. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ Home Opera beyond. Viitattu 21.10.2020. (englanti)
- ↑ Pyhäniemen kartanon konserttisarja jatkaa taukoaan - Lilli Paasikivi ei enää suunnittele ohjelmistoa Etelä-Suomen Sanomat. 4.5.2017. Viitattu 21.10.2020.
- ↑ Sydänkesän säveliä: Konsertti Kiskon kirkossa Kisko-Seura ry. Viitattu 21.10.2020.
- ↑ Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saajat aakkosjärjestyksestä Ritarikuntien kanslia. Viitattu 22.7.2017.
- ↑ Kunniamerkkien saajat julki: Suomen Leijonan suurristi Bengt Holmströmille, Pro Finlandia Juha Hurmeelle – katso listasta kaikki kunniamerkin saajat Yle Uutiset. Viitattu 21.10.2020.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Haapakoski, Martti – Heino, Anni – Huttunen, Matti – Lampila, Hannu-Ilari – Maasalo, Katri: Suomen musiikin historia: Esittävä säveltaide, s. 179. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-23564-4
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Paasikivi, Lilli hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
