Liisukat
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Liisukat | |
---|---|
Pensasliisukka (Plectranthus fruticosus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Lamiales |
Heimo: | Huulikukkaiskasvit Lamiaceae |
Suku: |
Liisukat Plectranthus L'Hér. |
Synonyymit | |
Katso myös | |
Liisukat eli liisankukat (Plectranthus) on suku huulikukkaiskasvien heimossa. Siihen kuuluu 83 lajia.[4] Sukuun on joskus yhdistetty tai yhdistetään Coleus-suku, jossa on noin 300 lajia.[3]
Lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- yrttiliisukka (Plectranthus amboinicus)
- hopealiisukka (Plectranthus argentatus)
- laventeliliisukka (Plectranthus autranii)
- etiopianliisukka (Plectranthus barbatus)
- koiranliisukka (Plectranthus caninus)
- kirjoliisukka (Plectranthus forsteri)
- pensasliisukka (Plectranthus fruticosus)
- kainoliisukka (Plectranthus laxiflorus)
- häntäliisukka (Plectranthus longipes)
- madagaskarinliisukka (Plectranthus madagascariensis)
- suippuliisukka (Plectranthus melleri)
- vuoriliisukka (Plectranthus montanus)
- kynttiläliisukka (eli marraskuunkynttilä) (Plectranthus oertendahlii)
- kiiltoliisukka (Plectranthus parviflorus)
- siipiliisukka (Plectranthus saccatus)
- kongonliisukka (Plectranthus seretii)[5][1]
Sukuun mahdollisesti luokiteltu laji: isokirjopeippi eli värinokkonen (Solenostemon scutellarioides, syn. Plectranthus scutellarioides).
Monia liisukoita viljellään huonekasvina, yrttiliisukkaa myös mausteyrttinä.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Suomen Lajitietokeskus: Liisukat – Plectranthus Viitattu 5.6.2022.
- ↑ United States Department of Agriculture (USDA), National Plant Germplasm System: Coleus Lour. (englanniksi) Viitattu 5.6.2022.
- ↑ a b Govaerts, R. et al.: Coleus Lour. Plants of the World Online. 2023. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 30.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Govaerts, R. et al.: Plectranthus L'Hér. Plants of the World Online. 2023. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 30.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7