Rautatieliikennepaikka
Rautatieliikennepaikka on rataverkolla sijaitseva nimetty kohde, joka toimii joko henkilö- tai tavaraliikenteen palvelupaikkana tai rautatieliikenteen ohjaukseen liittyvänä paikkana. Yleensä liikennepaikalla on monta tehtävää edellä mainituista. Liikennepaikka käsittää liikenteen hoidossa ja asiakaspalvelussa tarvittavat rakennukset ja rakennelmat, kuten asemarakennuksen, ratapihan, opastimet sekä tärkeimmillä asemilla myös veto- ja vaunukaluston huoltotilat.
Rautatieliikennepaikat Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo Suomen rautatieliikennepaikoista
Suomessa Väylävirasto määrittelee rautatieliikennepaikat[1] ja julkaisee luettelon Suomen rataverkolla sijaitsevista liikennepaikoista sekä ulkomaisista yhdysliikenneasemista.
Liikennepaikat, niiden nimet, nimilyhenteet ja sijainti rataverkon kilometrijärjestelmän mukaan määritellään Väyläviraston liikennepaikkaluettelossa. Suomessa rautatieliikennepaikat jaetaan käyttötarkoituksensa mukaisesti liikennepaikkoihin, seisakkeisiin ja linjavaihteisiin.[2]
Nykyisten liikennepaikkojen määritelmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liikennepaikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liikennepaikalla tarkoitetaan aluetta, jossa on tarjolla joko henkilö- tai tavaraliikenteen tai molempien palveluita, ja jossa on tarjolla liikenteenohjauksen palveluita joko paikallisesti tai kaukokäytöllä. Liikennepaikan määrittelee rataverkon haltija.[3]
Yleisimpiä liikennepaikkoja ovat sellaiset liikennepaikat, joilla voidaan järjestää junien kohtaamisia. Pääsääntöisesti liikennepaikka merkitään rataverkolle liikennepaikan rajamerkein,[1] henkilöliikenteen käytössä olevilla liikennepaikoilla lisäksi nimikilvin. Liikennepaikan rajamerkkejä ei kuitenkaan käytetä sellaisilla liikennepaikoilla, joille liikennöidään vain vaihtotyönä.
Osiin jaetut liikennepaikat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liikennepaikka voidaan myös jakaa osiin, joita ovat asemat, ratapihat ja muut vastaavat alueet.[1]
Suomen rataverkolla on 22 osiin jaettua liikennepaikkaa: Hanko, Hausjärvi, Helsinki, Imatra, Joensuu, Järvenpää, Kerava, Kotka, Kouvola, Kuopio, Oulu, Pieksämäki, Riihimäki, Savonlinna, Seinäjoki, Siilinjärvi, Tampere, Tikkurila, Tornio, Turku, Vainikkala sekä Ykspihlaja.[4]
Jokaisella liikennepaikalla ja liikennepaikan osalla on yksilöivä nimi sekä liikennepaikkalyhenne.[5] Liikennepaikan osat määritellään paikallisten liikennetarpeiden sekä maantieteellisen sijainnin mukaisesti, ja liikennepaikan osien nimiä käytetään juna- ja vaihtotyöliikenteen ohjaamisessa sekä annettaessa junille junaturvallisuutta koskevia ilmoituksia.
Rautatieasema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Rautatieasema
Rautatieasema ei kuulu enää viralliseen luokitukseen mutta se on suomen kielessä ja rautatieliikenteessä edelleen yleisesti käytetty. Sillä tarkoitetaan rautateiden liikennepaikkaa, joka koostuu vähintään asemarakennuksesta ja sivuraiteesta.[6] Aiemmin rautatieaseman määritelmään kuului myös miehitys mutta siitä on luovuttu, koska moni merkittäväkin rautatieasema on jäänyt vaille miehitystä.[7] Rautatieaseman yhteydessä voi olla myös linja-autoliikenteen matkustajapalvelut, jolloin sitä kutsutaan matkakeskukseksi.[8]
Risteysasemalla tarkoitetaan sellaista rautatieasemaa, josta on ratayhteys vähintään kolmeen eri suuntaan.[9]
Seisake
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seisake on henkilöliikenteen käyttöön tarkoitettu rautatieliikennepaikka, jolla ei henkilölaiturien sekä mahdollisen asemarakennuksen lisäksi ole liikenteenhoitoon liittyviä toimintoja, kuten ratapihaa tai raiteenvaihtopaikkaa. Seisakkeeksi määritellyllä rautatieliikennepaikalla saattaa olla vaihteita pisto- ja kuormausraiteille, mutta näitä ei käytetä junaliikenteessä tai liikenteenohjauksessa.
Linjavaihde
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linjavaihde on tavara- ja ratatyöliikenteen käyttöön tarkoitettu rautatieliikennepaikka, jota ei ole varustettu liikenteenohjauslaittein. Linjavaihde saattaa käsittää pienen ratapihan, esimerkiksi lakkautetun liikennepaikan ratapihan, jolla suoritetaan tavaran kuormaamista ja purkamista, mutta jossa ei ole mahdollista toteuttaa junakohtauksia. Yksinkertaisimmillaan linjavaihteeksi määritelty paikka käsittää yhden pääraiteen vaihteen, josta haarautuu pisto- tai yksityisraide kuormausalueelle.
Vanha luokitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikaisemmin liikennepaikat jaettiin seitsemään luokkaan[7]:
- Asema oli itsenäinen liikennepaikka, jolla oli henkilö- ja tavaraliikennettä sekä junanlähetysoikeus.
- Pysäkki oli asemaa pienempi, muuta eroa ei ollut.
- Laiturivaihde oli miehitetty liikennepaikka, jolla oli henkilö- ja tavaraliikennettä. Liikennepaikka oli epäitsenäinen ja toimi yleensä lähimmän aseman tai pysäkin alaisuudessa.
- Laituri oli muuten samanlainen kuin laiturivaihde, mutta liikennepaikalle ei ollut varsinaista tavaraliikennettä.
- Seisakevaihde oli miehittämätön henkilö- ja tavaraliikenteelle avattu liikennepaikka.
- Seisake oli samoin miehittämätön mutta avattu vain henkilöliikenteelle.
- Vaihde oli vain tavaraliikenteelle avattu miehittämätön liikennepaikka.
Tästä monimutkaisesta luokituksesta luovuttiin 1. maaliskuuta 1969.[7]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vekseli, kuormausraide vanhassa suomen kielessä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c ”Määritelmiä”, Junaturvallisuussääntö, s. 6. (Liikennepaikan määritelmä) Helsinki: Ratahallintokeskus, 2005. www-versio (PDF) (viitattu 4.8.2007).
- ↑ https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lv_2017-01_luettelo_rautatieliikennepaikoista_1.1.2017_web.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) Luettelo rautatieliikennepaikoista 1.1.2017, Liikennevirasto (viitattu 21.11.2017)
- ↑ Junaliikenteen ja vaihtotyön turvallisuussäännöt (Jt) (PDF) (s. 11) 31.3.2023. Väylävirasto. Viitattu 20.6.2023.
- ↑ Liikennevirasto: Luettelo rautatieliikennepaikoista 1.1.2018 julkaisut.liikennevirasto.fi. Arkistoitu 31.7.2018.
- ↑ ”Osiin jaetut liikennepaikat”, F 1/2007 Luettelo rautatieliikennepaikoista 3.6.2007, s. 7–9. Helsinki: Ratahallintokeskus, 2007. www-versio (PDF) (viitattu 4.8.2007).
- ↑ Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 20.8.2016.
- ↑ a b c Jussi Iltanen: Radan varrella, s. 12. Karttakeskus, 2009.
- ↑ http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
- ↑ Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 9.9.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rautatieliikennepaikka Wikimedia Commonsissa
- Aseman paikka – terminaalit yhdyskunnan rakenteessa, artikkeli Rakennusperintö-sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Rautatieasemat - arkkitehtuuria sadan vuoden ajalta, artikkeli Rakennusperintö-sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)
| Rautatieliikenne | |
|---|---|
| Metroliikenne | |
| Raitioliikenne | |
| Turvalaitteet | |
| Raideleveys | |
| Suomessa |