Lievestuoreen Liisa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
”Lievestuoreen Liisa”
Irwin Goodman
Singlen ”Lievestuoreen Liisa” kansikuva
Singlen tiedot
 Albumilta Poing poing poing
 B-puoli ”Kööpenhaminassa vain”
 Äänitetty  10. toukokuuta 1971[1]
 Julkaistu 1971
 Tekijä(t) Irwin Goodman, Emil von Retee
 Tyylilaji iskelmä
 Kesto 03.30
 Levy-yhtiö Finnlevy
Irwin Goodmanin muut singlet
”Tositarkoituksin”
1970
”Lievestuoreen Liisa”
1971
Poing poing poing
1971

Lievestuoreen Liisa on Irwin Goodmanin vuonna 1971 julkaistu musiikkikappale Poing poing poing -albumilta. Goodmanin säveltämä ja Vexi Salmen (Emil von Retee) sanoittama[2] kappale käsittelee Lievestuoreen sellutehtaan aiheuttamia ympäristöhaittoja.[3] Kappale julkaistiin myös singlenä B-puolenaan ”Kööpenhaminassa vain”.[1]

Kappale syntyi, kun Goodmanin hovisanoittaja Vexi Salmi luki keväällä 1971 Helsingin Sanomista uutisen, jossa kerrottiin Lievestuoreen sellutehtaan avaamisesta uudelleen. Salmi kirjoitti tekstin välittömästi Helsingissä, ja koska Goodman oli keikalla Mikkelissä, luovutti Salmi tekstin kirjekuoressa linja-autonkuljettajalle, joka puolestaan luovutti sen määränpäässä, Mikkelin linja-autoasemalla, Goodmanille. Goodman teki sävellyksen, ja lähetti sen seuraavalla linja-autolla takaisin Helsinkiin, jolloin se palasi Salmelle ennen yötä. Vielä saman yön aikana Markku Johansson teki kappaleeseen sovituksen. Seuraavana päivänä siirryttiin studioon, jolloin nauhoitettiin taustat ja lopuksi Goodman lauloi oman osuutensa.[3]

Single ilmestyi viikko sen jälkeen, kun Helsingin Sanomien artikkeli oli julkaistu.[3] Kappale soi paljon radiossa kesän aikana varmistellen Goodmanin tulevan Poing poing poing -albumin menestystä.[2]

Kappaleen aihe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lievestuoreen sellutehdas oli kuuluisa siitä, että 1970-luvun puutteellisen luonnonsuojelun mukaisesti se laski jätteensä suoraan viereiseen Lievestuoreenjärveen, mikä johti pahanhajuisen lipeälammen muodostumiseen. Tämä ei kuitenkaan juurikaan haitannut työntekijöitä ja asukkaita, sillä tehdas tarjosi satoja työpaikkoja. Kappaleen rivi ”Tehdas haiskoon, leipää tuo se vain” viittaa tähän asenteeseen. Vexi Salmi on kuitenkin korostanut, ettei ”Lievestuoreen Liisa” ole poliittinen kannanotto, vaan ”lähinnä kupletti ja vitsi ajankohtaisesta aiheesta”.[3]

Kappaleen on sanottu kuuluvan samaan kategoriaan kuin laulut ”Saarijärven Liisa”, ”Joensuun Elli” ja ”Muhoksen Mimmi”, joissa mainitaan paikkakunta, ja sieltä kotoisin oleva tyttö. Vexi Salmi onkin kuvannut ”Lievestuoreen Liisaa” kunnianosoituksenaan edellisille iskelmäpolville.[3]

Laulun sanoituksessa nuoripari haaveilee onnellisena likaojan varressa. Yhä avioparinakin he astelevat rinnakkain viemärille. Kappaleen romanttinen sanoitus luo suuren kontrastin siinä kuvatun haisevan tunkion kanssa.[3]

Myöhempiä tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulun myötä Liisasta tuli Lievestuoreen nimikkotyttö, mistä osoituksena paikkakunnalla useaan otteeseen järjestetyt Liisan Höylät -huuliharppufestivaalit. Kyseisen tapahtuman yhteydessä on valittu Lievestuoreen Liisa, joista tunnetuin on ollut meloja ja olympiavoittaja Sylvi Saimo.[3]

Vuonna 2003 Vexi Salmi kirjoitti kappaleen jatko-osan, jonka levytti Irwin Goodmanin vanha soittokaveri Markku Laamanen. Kyseisessä laulussa eläkkeelle jääneen Liisan elämä hymyilee, mutta hänen miehensä on kuollut, joten Liisa käy iltaisin hautausmaalla. Hän käy myös tanssimassa läheisen motellin parketilla ja suhtautuu iloisesti elämään.[3]

Vaikka Lievestuoreen tehdas esitetään kappaleessa varmuuden takaajana, se ajautui myöhemmin konkurssiin. Jäljelle jäi lipeälampi, joka aiheutti haittoja vielä vuosikymmeniä. Jätökset siivottiin yhteiskunnan kustannuksella.[3]

Kappaleet singlellä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sävellykset Irwin Goodman
  • Sanoitukset Vexi Salmi (nimellä Emil von Retee)
  • Sovitukset Markku Johansson

A-puoli

  1. Lievestuoreen Liisa – 3.30

B-puoli

  1. Kööpenhaminassa vain – 2.43
  1. a b c irwin Goodman - Single veikkotiitto.fi. Viitattu 22.7.2011.
  2. a b c Irwin Goodman: Poing poing poing -albumin CD-version kansilehti, Fazer 8573-83387-2)
  3. a b c d e f g h i Niiranen, Jussi: Viemäri soi onnen kieltä. Ilta-Sanomat, 21.7.2011, s. 22-23.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]